Hei vaan taas kaikille!
Kahden viikon Korean reissuni on nyt pelkkä mukava muisto ja olen taas palannut kotiin ja arkeen. Tiedän monia kuitenkin kiinnostavan, millaista Koreassa oli, mitä kosmetiikkaa sieltä shoppailin ja kuulevan muuten vaan matkakuulumisia, eli niitä on lähitulevaisuudessa tulossa.
Suosikkisshoppailupaikkani kosmetiikan suhteen oli Soulissa Myeongdongin alue, joka oli täynnä eri kosmetiikkaketjujen liikkeitä. Eri kosmetiikkaketjuilla tarkoitan tässä tapauksessa korealaisia kosmetiikkaketjuja, jotka myivät omien merkkiensä tuotteita. Joukkoon mahtui myös paikallinen sekalaisia merkkejä myyvä kemppariketju Olive Young, josta löytyi pääosin edullisempia aasialaisia brändejä. Suuremmista Olive Youngin liikkeistä löytyi myös meillä tunnettuja selektiivisen kosmetiikan merkkejä, mutta niitä ostamaan lähtiessä oli kannattavinta suunnistaa Shinsegae-tavaratalon kosmetiikkaosastolle.
Itse kävin kurkistamassa tavarataloketjun valikoiman äkkivilkaisulla, mutta koska tuotteissa ei näkynyt hintoja, en jäänyt perehtymään asioihin tarkemmin. Kaikki suurimmat meilläpäin tunnetut kosmetiikkamerkit näyttivät olevan edustettuina ja valikoima oli lähes sama, mutta jokaisen merkin alle oli tietysti ympätty ihoa vaalentava tuotelinja. Tuotteiden nimissä saattoi myös olla pieniä eroja länsimaihin verrattuna ja samoin valikoimista saattoi löytyä vaalentavien tuotteiden lisäksi muita yksittäisiä aasialaisille kohdennettuja tuotteita.
Itse halusin kuitenkin keskittyä edullisiin paikallisiin löytöihin ja lemppariliikkeeni löytyvät Myendongista helposti, sillä niitä oli joka nurkalla ja joka kadulla. Kilpailu asiakkaista on kovaa ja lähes jokaisen pienehkön myymälän edustalla on yksi sisäänheittäjä promoamassa myymälää ja huutelemassa tarjouksia sekä jopa lahjomassa ihmisiä sisään näytteillä. Paikallinen erikoisuus tuntui olevan taputtaminen, jonka avulla ohikulkijoiden huomio yritettiin kiinnittää huutamisen lisäksi. Käytössä olivat myös käsissä kannettavat mainoskyltit. En edes muista kaikkien kosmetiikkaketjujen nimiä, sillä niitä oli varmasti toista kymmentä!
Monissa myymälöissä oli minun suomalaisesta näkökulmastani ahdistava olla. Sisään mennessä lähes poikkeuksetta joku liimautui kiinni ja huolimatta siitä, ilmoitinko vain haluavani katsella rauhassa vai ignorasinko tyypin täysin, oli heidän ilmeisesti palvelukonseptin mukaisesti seurattava minua ihan kokoajan ja läheltä. Minua tämä tietysti ahdisti ja yritinkin sujahdella myymälöihin sisään pahimpina ruuhka-aikoina, jolloin saisin helpommin olla rauhassa.
Lisäksi ongelmana oli myyjien huono kielitaito. Vaikka korealaiset olisivatkin innokkaita opiskelemaan, ei se näkynyt ainakaan englannin taitona palvelualalla. Koko kahden viikon aikana en saanut yhdenkään paikallisen kanssa aikaan kunnollista keskustelua, sillä järkevien kokonaisten virkkeiden käyttö oli täysin hyöydytöntä niin kahviloissa kuin kaupoissakin. Yllätyinkin suuresti asiasta, sillä olin jostain syystä kuvitellut paikallisilla olevan yleisesti parempi kielitaito!
Yleisestikin näin yllättävän vähän länsimaalaisia turisteja ja välillä saattoi mennä päiväkin isossa miljoonakaupungissa pyörien, jona en en nähnyt kun korkeintaan kaksi länsimaalaista jos niitäkään.
Kuten jo eräässä aiemmassa postauksessa mainitsin, oli hämmentävää myös todeta, kuinka paljon kosmetiikkatuotteita mainostetaan Etelä-Koreassa miehillä. Esimerkiksi kaikkien The Body Shopin myymälöiden ikkunassa komeili merkin White Musk -tuoksu paikallisen julkkispojun kuvan kera! Nyt aloin ymmärtää, mistä idea laittaa Brad Pitt Chanel Vitosen tuoksukasvoksi aikoinaan tuli!
Varsinkin K-Pop idolien Exon poikien kuvat koreilivat monessa paikassa ja lähes kaikki BB-voiteet yms. mainostettiin julkkispojujen kuvilla. Olen kuullut spekuloitavan paljon sitä, kuinka miesten kosmetiikka on seuraava ”the big thing” ja olen hieman naureskellut asiaa, mutta Koreassa käytyäni ymmärrän asian täysin. Siellä miesten meikkaaminen näyttäisi jo nyt olevan se alkamassa oleva juttu ja Korea-Japani -akselilla jos jossain vasta onkin asiasta kiinnostuneita miehiä! Meillä täällä Euroopassa ilmiötä saadaan varmasti vielä odotella, mutta tuolla se näyttäisi jo olevan arkea kaikkine miesten BB-voiteineen.
Pettynein olin kuitenkin siihen, että vaikka kuinka etsin, en löytänyt mitään sellaisia yllättävän erikoisia kosmetiikkavärkkejä, joiden olemassaolosta en olisi ollut tietoinen.
Googlettelen aina välillä eBaysta erilaisia aasialaisia kosmetiikkahärveleitä naureskellen nenänpienentimille, kasvojen muotoilijoille ja monille muille hassuille värkeille ja ajattelin, että törmäisin Etelä-Koreassa vekottimiin, joiden olemassaolosta en edes ollut tietoinen.
Valitettavasti törmäsin vain muutamiin vekottimiin, jotka eivät edes olleet niin kummallisia.
Esimerkiksi tällä vempaimella voi säännöllisellä käytöllä kuulemma venyttää itselleen länsimaisen luomivaon.
Uskokoon ken tahtoo.
Hauska idea oli myös pakata saksien mukaan vatupassi, jonka avulla hiusten linjan saisi leikatessa suoraksi.
Minulle tarttui reissusta mukaan jonkun verran kosmetiikkaa, mutta loppujen lopuksi en ostanut sitä valtavasti. Sain myös mukaani läjän näytteitä, mutta palaan niihin ja ostamiini tuotteisiini toiste omassa postauksessaan.
Kaiken kaikkiaan voisin todeta Etelä-Korean olevan todella hauska maa kosmetiikkashoppailuun, mutta koska useimmat merkit olivat paikallisia ja kaikista tuotteista ei aina löytynyt kunnollista englannin kielistä tuote-esittelyä englanniksi olevasta INCI-listasta puhumattakaan ja myyjien kanssa kommunikointi oli välillä hankalaa, en itse ainakaan ratkennut shoppailemaan ihan suunnattomasti. Tein hyviä ja edullisia löytöjä, mutta kaikki ei suinkaan ole halpaa. Jos kuitenkin tietää, mitä hakee, voi tuolla helposti karata mopo käsistä.
Onko joku muu käynyt Etelä-Koreassa shoppailemassa kosmetiikkaa?
Kyllähän nuo tulivat oman Korean-vuoteni aikana tutuiksi. Itse en kyllä ikinä oppinut pitämään korealaisesta värikosmetiikasta, ja oli kiinnostavaa huomata, että koska virheetöntä meikkipohjaa ja silmärajauksia pidettiin tärkeimpänä osana meikkiä, laitettiin paukut tuotekehittelyssä juurikin tähän. Sen sijaan luomiväri ja huulipuna eivät olleet läheskään niin kovaa huutoa, ja siksi laatukin taisi olla monella paikallisella brändillä heikompi.
Etelä-Koreassa kunnollinen englannin osaaminen on niin kova juttu että sen hallitsevat varmasti etsiytyvät pääosin korkeapalkkaisempiin hommiin kuin myyjiksi. Varmasti monet osaavat "paperilla" englantia, mutta puhuminen ei oikein luista, koulun englanninopetus vaikuttaa maassa aika aataminaikaiselta…
Tuosta seuraamisesta: kuuluu varmasti myös myymisstrategiaan, erityisesti Myongdongin kaltaisella turistialueella, mutta ainakin eräs vaihtariystäväni epäili, että kyseessä saattaisi olla myös rasismiin liittyvä juttu, eli siis ei-korealaisia asiakkaita pidettäisiin "epäilyttävinä". Rasismi on Etelä-Koreassa aika arkipäiväistä, mutta itse en kokenut että minua tarkkailtaisiin liikkeissä ihan erityisesti siksi että olen ulkomaalainen. Tiedä sitten tuosta?
Japani kuulostaa tämän perusteella todella samanhenkiseltä, niin sisäänheittäjissä, kosmetiikassa kuin kielitaidossakin. Ja toki valkaisevissa tuotteissa. Olisi mielenkiintoista tietää, toimiiko valkaisu oikeasti mitenkä hyvin ja millä aineksilla se saadaan aikaan. Sinkillä? Itselleni kokeilu ei oikeen skulaisi kun naamani on jo valmiiksi kalpeaakin kalpeampi.
Noiden "valkaisevien" voiteiden pointti ei tarkoita siis suoranaisesti naaman värin vaalentamista, vaan enemmänkin punaisuuden, pisamien ja arpien tasoittamista. Eli varmaan juuri sinkki, arbutin ja jojoba ovat sellaisia aineita.
Itselläni on todella kalpea iho johon finnit jättävät kirkkaanpunaisia jälkiä, joten olisi kiva jos täälläkin myytäisiin tuollaisia BB-voiteita! 😀
Voi vitsit, tuonne on lähdettävä. Olen hamstrannut kosmetiikkaa Japanista parilla reissulla, mutta Korea kiinnostaa!!! Tervetuloa takaisin kotiin! <3
Vähän surullisia nuo tuotteet, joiden avulla yritetään länsimaistaa omia kasvoja.
Sen sijaan miesten käyttäminen mainoksissa on hieno juttu! Miksei Suomessa joku naistenlehti voisi alkaa käyttää miehiä lehden kannessa, irtonumeromyynti voisi nousta! 🙂
Kosmetiikassa länsimaissa oletus tietenkin on, että miehen naama tarkoittaa miehille suunnattua kosmetiikkaa. Miten siellä oli sitten liikkeissä eroteltu miesten ja naisten kosmetiikka vai oliko monet tuotteet unisex? Toki useimmat tuotteet voisi ollakin ellei ole hajustettuja. 😉
Täällähän miehille myydään aivan kaikkea vähäpukeisilla tai vähintäänkin kauniilla naisilla mainostaen… 😀 Tuolla lisäksi naisille mainostetaan tuotteita komeita miehiä käyttäen! Mikäs siinä, saisi täälläkin olla tuollaista enemmän! 🙂
Toi on ehkä vähän väärin sanottu että nuo lasit tekisi länsimaisen luomivaon, koska useimmiten korealaiset eivät halua länsimaista luomivakoa. He haluavan aasialaisen luomivaon sellaisena kuin se on joillain luonnollisesti, eli ei monoluomi vaan hyvin ohut muutanam millin liikkuva luomi. Länsimainen luomi aasialaisellä näyttäisi kuulemma kauhean isolta ja turvonneelta. En sitten tiedä miksi siinä kuvassa on länsimainen, koska se ei kyllä ole tarkoitus.
Oiii oiii tonne pitäis päästä kattoo kosmetiikkaa 😀
no mitä sitä koreaan saakka kosmetiikkaa ostamaan…Eksoottisempia vaihtoehtoja voi etsiä e-baystä ja jo saapi jo ison läjän pelkillä lentolippujen hinnalla buahahaa.. Kyllä muutenkin kaikki tarpeellinen kosmetiikan saralla löytyy täältä läheltä.