Olen tässä jo jonkun aikaa käytellyt erästä kivipuuteria, jonka taidan nyt julistaa loppuneeksi.
Olen ehkä siinä mielessä poikkeava kosmetiikkabloggaaja, ettei minun blogissani pahemmin vilise MACin meikkejä. Olen kokeillut sarjalta huulipunaa, muutamaa huulikiiltoa ja viimeisimpänä ostin alkuvuodesta merkin kivipuuterin.
Select Sheer/Pressed Powder päätyi minulle alkuvuodesta Gatwickin lentokentältä kaivatessani ihan vaan hyvää kivipuuteria. Halusin kokeilla jotain MACilta ja koska tälle oli oikeasti tarve, päädyin poimimaan tuotteen ostoskoriini. (Tai no, tarkemminottaen käteeni, sillä ostokseni olivat niin pienet, etten todellakaan tarvinnut ostoskoria.)
Meinsin ottaa hieman tummemman sävyn, mutta koska se oli loppu ja halusin puuterin välttämättä heti, päädyin sitten vaaleaan sävyyn NC5.
Ihmiset kyselevät usein meikkisävyjen vertailuja juurikin rinnastaen sävynumerot MACin meikkeihin, mutta minä olen näistä totaalisen ja rehellisen ulalla. Tuntuu, että jokaisen naisen pitäisi kuppikokonsa ohella tietää, mikä hänen MAC-sävynsä on ja minun järkeeni MACin käyttämä käänteinen nimilogiikka on aivan järjetön. Lämminsävyisenä (keltapohjainen iho) ihmisenä minun kuuluu valita Neutral/Cool -sävy, jonka luulisi olevan kylmä punapohjainen sävy, mutta joka onkin oikeasti keltapohjainen sävy. No, niin tai näin, mutta löysinpähän ainakin kerrankin ihan oikeasti vaalean, keltapohjaisen sävyn!
MACin puuteri on laadultaan sheer, eli läpikuultava. Sellaisena se onkin täydellinen kivipuuteri omiin tarpeisiini, sillä tahdon nimenomaan läpikuultavan kivipuuterin, joka vain kiinnittää meikkivoiteeni, BB-voiteeni tai muun vastaavan ihotahnani, muttei tule iholle paksuna lisäkerroksena.
Tässä yhteydessä sheer tarkoittaa myös, että puuteri näyttää iholla heleältäkin. Pidin itse suunnattomasti siitä, kuinka iho jäi tämän jäljiltä heleän näköiseksi, mutta mattaisen tuntuiseksi noiden yhdistelmän ollessa juuri sitä, mitä meikkipohjaltani aina haen.
Vaikka minulla onkin ollut jokin yleinen asennevamma merkkiä kohtaan ihan vaan sen ympärillä olevan yleisen kulttimaineen ja hypetyksen vuoksi on minun myönnettävä, että tämä puuteri oli erinomainen. Hyvin vaalea keltapohjainen sävy NC5 istui iholleni kuin nakutettu, levittyi sille henkäyksen ohuena, kiinnitti meikkini hyvin pitäen sen sopivan mattaisena olematta kuitenkaan liian kuivan tuntuinen ja oli muutenkin vaan kaikin puolin loistava tuote. Tuotteen pakkaus otti yhdeksän kuukauden elinikänsä aikana vastaan useita iskuja, mutta kesti ne hyvin eikä itse puuteri lohkeillut koskaan.
Puuteri saikin minulle aikaan pienen uteliaisuuden merkin muita meikkipohjia kohtaan, mutta saa nähdä, lähdenkö tutustumaan niihin vielä lisää.
Joukossanne on varmasti muitakin MACin puutereista pitäneitä?
Ja niin muuten, mietin tässä myös, että missä vaiheessa te sanotte, että puuterinne on loppu? Kaavitteko sen reunoilta irti kaiken mahdollisen ja hakkaatteko vielä reunapuuteritkin muusiksi voidaksenne käyttää varmasti kaiken, vai luovutatteko huomattavasti helpommalla ja siirrytte jo seuraavaan?
Myönnän olevani tuossa vaiheessa luovuttaja. 😉 Uutta kehiin. 😀
Minä kaivelen ihan neuroottisesti jokaisen hippusen irti, puutereista, poskipunista ja ihan kaikesta. Tämä ei suinkaan johdu siitä, ettäkö olisin jotenkin säästäväinen ja haluaisin hyödyntää tuotteeni viimeiseen asti – päinvastoin. Intoni päästä käsiksi seuraavaan odottavaan tuotteeseen on niin kova, että jos alkaisin itsenäisesti tekemään päätöksiä tuotteen loppumisesta, luulen, että se voisi johtaa lopulta puolikkaiden tuotteiden hylkäämiseen ja aina vain yltyvään kosmetiikkahaalintaan.
Täällä on hengenheimolainen! 😀
MACin puuterit ja peitevoiteet ovat erittäin hyviä, mutta meikkivoiteista suurin osa on aika pettymyksiä.
Yritän kyllä urheasti käyttää viimeisetkin rippeet reunoilta vaikka tuskastuttaakin. MITÄÄN ei saa heittää hukkaan 😉
-Piia
Minullakin on kyseinen puuteri käytössä ja olen ollut erittäin tyytyväinen. Pidän erityisesti siitä, että se ei tee paksua "jauhomaista" kerrosta iholle niin kuin monet muut kivipuuterit tekevät.
Ihan kaikessa kaikki loppuun! 😀 Tosin tänään nakkasin yhden loppumaisillaan olevan kasvojenpuhdistusaineen ja silmänympärysvoiteen pois, kun en kerta kaikkiaan jaksa niitä rutistella ja puristella enää! Ja kaappi alkaa täyttyä uhkaavasti. En ajatellut välittää omantunnon tuskistani, kunhan en ota tätä tavaksi. 😉
MAC:iä en ole koskaan kokeillut enkä hingukaan kokeilemaan. Kaikki puuterit kaivelen sieltä reunojen altakin käyttöön. Ja kaikissa olomuodoissa olevat tuotteet käytän kyllä kanssa viimeiseen pisaraan ihan nuukuuttani.
Tuo on niin totta, että sävyjen nimilogiikka on täysin käänteinen. Pitää aina muistaa, että MAC:illä olenkin yhtäkkiä lämmin, vaikka muuten olen kylmä sävymaailmaltani… Miksi? Siis jos vierekkäin ovat keltainen ja pinkki, kumpi niistä on lämmin ja kumpi kylmä – minusta se pinkki on kylmä, niin kaikkien muidenkin sarjojen mielestä, paitsi MAC:in.
Juu kyllä minäkin käytän nuo reunat ihan loppuun asti. Sitten jos ne alkavat hajota ja murentua, saatan luovuttaa mutta en silti koe ihan oikeasti käyttäneeni sitä ihan loppuun asti 😀 En kyllä kivipuuteria saa varmaan ikinä noin kuluneeksi, kun käytän sitä superharvoin. Irtopuuteri on meikkipöydällä ja puuteripaperit käsilaukussa.
Olipa hyvä postaus 🙂 Muistin nimittäin, että minulla on samansävyinen Yves Rocherin vanha kivipuuteri, jonka sävy on selvästi keltainen ja se onkin tarkoitettu korostukseen, ei kuitenkaan helmiäinen. Maksoi alelaarissa 2€, kun vaihtoivat siihen rasian tai sitten se poistui kokonaan valikoimasta. Sitähän voi alkaa käyttää meikkivoiteen kiinnitykseen kevyesti isolla sudilla sipaisten. Olen nimittäin jo pitkään etsiskellyt täydellistä ja edullista irtopuuteria, mutta niitä ei todellakaan ole. Lumenekin maksaa pari kymppiä ja kuluu hetkessä loppuun. Minulla on loistava Diorin irtopuuteri, mutta sen sävy tähän vuoden aikaan jo liian tumma, joten ensi kesään jää odottelemaan. Itse jyystän puuterin reunoja myöten loppuun. Lisäksi minulla on vanha irtopuuterirasia, johon olen koonnut terminaalivaiheessa olevien puutereiden, aurinkopuutereiden ja poskipunien reunajämät, että olen päässyt eroon niistä lopuillaan olevista rasioista. Sitä sekamelskan väristä sekoitusta voi loistavasti käyttää poskipunana.
Katsku
Hei, eräässä aikaisemmassa postauksessasi kehuit Benecosin kivipuuteria. Onko tämä MACin puuteri mielestäsi niin paljon laadukkaampi, että huomattavasti Benecosia kalliimpi hinta olisi perusteltua maksaa vai ovatko suunnilleen yhtä hyviä mielestäsi? Tai jos olisivat saman hintaiset, kumman mieluummin ostaisit?
Benecos oli minusta hintaansa nähden loistava eikä ero ollut loppujen lopuksi aivan valtavan suuri. Pidin MACin vaaleasta ja keltapohjaisemmasta sävystä ehkä kuitenkin enemmän, mutta muuten Benecoksella on yhä paikka sydämessäni. 🙂 Jos en miettisi hintaa, ostaisin siksi MACin, mutta muuten tyytyisin Benecokseen.
Tuosta MAC:in käyttämästä värikoodailusta oon joskus kuullut MAC:illä työskenneeltä ihmiseltä, että heidän mielestään se on hyvin looginen ja heille oli selitetty sitä näin: Punainen = oranssi, keltainen (kuuluu siis niihin väreihin) ja lämpimät asiat on punertavia, oransseja jne. esim. tuli, joten punainen on lämmin sävy. Keltaisessa pohjasävyssä taas on kai jotain oliiviin, vihertävään ja sinertävään viittaavaa ja sinertävä on kylmää, joten keltainen on kylmä sävy
Viimeiseen hippuseen asti. Terävällä esineellä kuopasen reunat keskelle josta sitten muussaan sitä ja töpöttelen kasvoille.
Sitten seuraavan kimppuun.
Tämä on ehkä tyhmä kysymys, mutta mikä on kivi- ja irtopuuterin ero? Tiedän, että kivipuuteri on kiinteä ja kova, irtopuuteri taas irtonaista "pölyä". Mutta molemmat siis kiinnittävät meikin? Olen itse ihastunut Lumenen CC-voiteeseen. Mulla on tosi kuiva iho, enkä ole kokenut tarvitsevani puuteria, mutta ehkä joskus tarvisin jotain tuotetta, jolla voisin päivän mittaan korjailla tyyliin nenänpieliä. Olisko kivipuuteri silloin hyvä valinta?
Muuten kiitos ihan huikeasta blogista, tää on mun lemppari kaikista kosmetiikkablogeista!! 🙂
T.Suvi
Kun nyt puuterista tuli puhe.. Oletko kokeillut minkäänsorttisia puuteripapereita? Juuri nappasin mukaani Stockalta Papier Poudré-nimellä kulkevan vihkosen, ja jösses mikä teho! Kertaheitolla lähti kiilto ja rasvaisuus, ja jätti ilmeisesti vielä lisäksi kevyenkevyen puuteroinnin tilalle.
En ole pahemmin innostunut näistä, sillä käytän puuteria hyvin harvoin kesken päivän. 🙂
Siinä vaiheessa kun puuteri on tuon näköinen kuin kuvassa, ostan uuden, mutta vanha jää ns. kakkospuuteriksi, jota sitten kannan mukanani laukussa tai säilytän kylppärin kaapissa äkkinäistä puuterintarvetta varten. Käytän siis kuitenkin loppuun, olen niin nuuka että kaikki käytetään ihan loppuun, viimeiseen pisaraan (tai hippuseen) asti.
Paljonko oli tällä puuterilla hintaa?