*Sis. mainoslinkin
*Tämän linkin kautta itselleen voi lunastaa 40 päivän ilmaisen kokeilujakson Storytel-äänikirjojen parissa.
Olen aktiivisesti vähentänyt tavaroitani, jotta voin ensivuonna lähteä mieheni kanssa toteuttamaan yhtä suurta unelmaani, eli elämää, jossa henkilökohtaiset tavarani mahtuvat reppuun ja pystymme sen myötä vapaasti matkustamaan erityisesti ympäri Aasiaa ilman suuria suunnitelmia ja aikatauluja.
Yksi asia, jota olen tavaroita vähentäessä tehnyt paljon on kaiken mahdollisen muuttaminen digimuotoon. Minulla ei esimerkiksi ole enää paperisia valokuvia, työ- ja opiskelutodistusten lisäksi liiemmin mitään muita papereita ja kirjoistakin olen luopunut täysin – lukuunottamatta yhtä kirjaa, jonka lukeminen minulla vielä on kesken.
Lue myös: Kuinka lukea enemmän? – 7 vinkkiä
Olin ennen tyyppi, joka hamstrasi kotiin valtavasti ammattikirjallisuutta ajatellen, että luen ne kaikki kirjat varmasti joskus, sillä onhan niiden aihe kiinnostava ja halusinhan, että tietäisin sen kaiken, mitä niissä kirjoissa oli kirjoitettu.
Kirjakokoelmani kasvoi, mutta en tosiasiassa koskaan tullut lukeneeksi suurinta osaa noista kirjoista. Ajattelin kuitenkin, että kirjat oli mukava omistaa, sillä jos haluaisin lukea niitä joskus, olisi se mahdollista.
Lopulta päädyin viemään kaikki nuo kirjat työpaikalleni toivoen, että joku edes lukisi niitä tai että niistä voisi olla hyötyä vaikka kuvaussomisteina. Tuntui typerältä seisottaa niitä kotona turhaan odottamassa vain sitä, että itse ehkä joskus mahdollisesti saattaisin haluta lukea niitä hieman.
Sanon aina, että tykkään lukea, mutta tosiasiassa olen viimeaikoina oppinut, että pidän enemmän tarinoiden kuulemisesta. Vaikka minulla on pitkä lista kirjoja, jotka olen halunnut lukea, en kuitenkaan vain saa aikaiseksi lukea kirjoja.
Tykkään puuhailla asioita, joten rauhoittuminen paikoilleni pitkäksi aikaa kirja kädessä tuntuu minulle vaikealta. Ehkä tämäkin on kuitenkin juttu, jonka vielä joskus opin, kun elämäni alkaa lähitulevaisuudessa minimalismin myötä rauhoittua lisää.
Lue myös: Mitä äänikirjoja kuunnellessa voi tehdä? – 7 vinkkiä
Kun alan lukea kirjaa, alkaa minua automaattisesti väsyttää ja jopa nukuttaa. En tiedä, onko tämä joku lapsuudesta opittu toimintamalli, sillä meidän perheessämme luettiin paljon ja olennainen osa nukkumaan menemistä oli iltalukeminen.
Ehkä se on ehdollistanut mieleeni sen, että kun alan lukea kirjaa, alkaa minua myös nukuttaa. Tämä on ollut erityisen haastavaa opiskellessa, sillä en ole lähes koskaan voinut lukea tenttikirjoja pitkään ilman, että minua alkaisi nukuttaa – oli aihe sitten kuinka kiinnostava tahansa.
Lue myös: 6 kirjaa, jotka muuttivat elämäni
Nappasin itse kuitenkin alkuvuodesta jostakin käsiini kuukauden ilmaisen tutustumisjakson äänikirjoihin ja koukutuin niihin heti. Oli mahtavaa voida kuunnella niitä kirjoja, joihin olin jo pitkään halunnut syventyä ilman, että minua alkoi nukuttaa.
Aloin kuunnella kännykkäni sovelluksella äänikirjoja yhä enemmän, sillä ne olivat niin käteviä.
Työmatkojen musiikin kuuntelu vaihtui äänikirjoihin, ulkomailla matkustaessa kuuntelin kaupungilla kävellessäni äänikirjoja, matkustaminen sekä missä tahansa odottaminen kuluivat mukavammin äänikirjoja kuunnellessä ja kotitöitä tehdessäkin kuuntelin niitä, sillä ne harhauttivat mieleni tylsästä puuhasta.
Jos menossa oli joku erityisen kiinnostava äänikirja, saatoin jopa kuunnella sitä samalla kun olin suihkussa!
Minusta tuli siis mitä suurin äänikirjojen fani. En enää sano, että tykkään lukea kirjoja vaan kerron ihan suoraan, että rakastan kuunnella kirjoja.
Paitsi että äänikirjoissa minuun vetosi niiden kätevyys, nautti minimalistinen minäni tietysti siitä, ettei noita kirjoja ollut fyysisesti olemassa.
Minun ei tarvinnut maksaa kirjasta, joka lähes poikkeuksetta jää vain yhden lukukerran jälkeen kirjahyllyyn seisomaan eikä minun tarvinnut edes metsästää haluamiani kirjoja käsiin kirjastosta, josta ei täällä Ruotsissa muutenkaan saanut käsiinsä aina juuri niitä kirjoja, joita suomalaisena olisin halunnut lukea.
Lue myös: 3 hyvinvointia lisäävää kirjaa, joita suosittelen kaikille
Minusta tuntuu, että maailma on täynnä uusia kiinnostavia kirjoja, mutta rehellisesti sanottuna koen jopa hieman haaskaukseksi, että kirjoja ostetaan pölyttymään omaan hyllyyn, josta niitä luetaan ehkä kerran tai kaksi (monesti ei edes sitäkään) ja ne vain seisovat vuosia hyllyssä tyhjänpanttina ilman, että kukaan pääsee lukemaan niitä.
Tiedän, että moni kertoo nauttivansa siitä, miltä kirjat tuoksuvat ja miltä niiden paperi tuntuu käsissä, mikä on heille osa lukuelämystä ja minkä vuoksi fyysiset kirjat ovat mukavampia.
Ymmärrän sen, sillä minä saan tuon saman hyvän fiiliksen, kun kävelen kosmetiikkaosastolle, jonka ilmassa leijuu se kevyt kosmetiikan tuoksu (enkä nyt puhu hajuvesiosastosta, joka on aivan eri asia) ja joka on täynnä tuotteita, joita haluan koskea.
Minulla ei ole kirjoihin kuitenkaan tällaista suhdetta enkä muutenkaan nuuskuttele tai koskettele kirjoja, joten minun ei tarvitse omistaa niitä fyysisesti.
(Kosmetiikan kohdalla teen kyllä näitä molempia, joten kuten jo sanoin, ymmärrän sen täysin silloin, kun puhutaan itselleen rakkaasta aiheesta.)
Tykkään itse kaikkein eniten kuunnella elämäkertoja.
Kuuntelen itseasiassa fiktiivisiä tarinoita vain hyvin harvoin, sillä koen, että maailma on niin täynnä mielenkiintoisia, oikeasti tapahtuneita juttuja, että keskityn mielummin kuuntelemaan niitä kuin keksittyjä tarinoita – ellei kyseessä ole sitten joku erittäin kehuttu teos, josta minulle voi jäädä mieleen joku tärkeä oppi tai ajatusmalli.
Kuuntelen hyvin erilaisia elämäkertoja. Jotkut niistä voivat olla jonkun julkkiksen elämäkertoja ja jotkut taas tarinoita aivan tavallisista ihmisistä, joille on sattunut jotain poikkeuksellista.
Tykkään varsinkin kuunnella elämäkertoja sellaisista julkkiksista, joihin en ole ollut erityisen ihastunut tai joiden tarinaa en ole tuntenut ollenkaan.
On todella mielenkiintoista saada kuulla tarina heidän taustallaan ja oppia sen myötä ymmärtämään heitä paremmin. Tähän asti olen oikeastaan joka kerta päätynyt henkilön tarinan kuultuani lopulta pitämään henkilöstä todella paljon.
Tykkään erityisesti kuunnella kirjoja vankilassa olosta, toisesta maailmansodasta, keskitysleireistä, Pohjois-Koreasta ja ihmisistä, joiden elämää on kontrolloitu hyvin julmillakin tavoilla uskontoon vedoten.
Tällaisissa kirjoissa on välillä todella hurjia tarinoita, mutta haluan mielummin tietää, millaisia asioita maailmassa on oikeasti tapahtunut kun kuunnella mielikuvituksen tuotteena syntynyttä murhadekkaria.
Lue myös: Miksi luen? 7 tapaa, jolla kirjat ovat parantaneet elämääni
Kuuntelen kirjoja sekä suomeksi että englanniksi ja tykkään usein kuunnella teokset mieluiten niiden alkuperäiskielellä, mikäli vain osaan sitä.
Vuosia ulkomailla asuneena ja suomea nykyään yhä vähemmän puhuttuna kuulevana pidän äänikirjoja kuitenkin mukavana tapana saada kuulla omaa äidinkieltäni – ei siksi, että unohtaisin suomen muuten, vaan ihan vain siksi, että omaa äidinkieltään on mukavaa kuulla, kun elää yhteiskunnassa, jossa sitä ei kuule jatkuvasti.
Aloin esimerkiksi keväällä kuunnella Michelle Obaman kirjaa sen alkuperäiskielellä ja juuri Michellen itsensä lukemana, mutta puolen välin paikkeilla päädyin vaihtamaan kielen suomeksi ihan vain siksi, että olin todella koukussa kirjaan ja halusin vain kuulla suomea.
Tykkään äänikirjojen kuuntelussa myös siitä, että niitä voi ennen matkaa ladata offline-tilaan ja äänen nopeuttakin voi säätää.
Nopeutan monien kirjojen minusta hieman liian verkkaisalta tuntuvaa tahtia hieman, sillä olen luonteeltani melko hätähousu.
Olen tosiaan itse ollut koko tämän vuoden aivan koukussa äänikirjoihin ja ne tuntuvat jutulta, joka varmasti jää elämääni. Uskon, että kun parin viikon kuluttua matkustan Pariisiin kuukaudeksi ja kuljeskelen pitkin kaupunkia päättömästi, tulen siinä samalla kuuntelemaan monia äänikirjoja.
Samalla nautin jo etukäteen siitä ajatuksesta, että kun ensi vuonna lähdemme kiertämään Aasiaa ja nauttimaan aikatauluttomasta elämästä, voin sisällyttää siihen valtavan määrän kiinnostavia äänikirjoja.
Jos joku muukin haluaa uppoutua äänikirjoihin, voi niitä kuunnella esimerkiksi Storytelin kautta. Tältä sivulta voi katsoa vinkkejä kirjoista, jotka olen itse lukenut.
*Tämän linkin kautta itselleen voi lunastaa 40 päivän ilmaisen kokeilujakson Storytel-äänikirjojen parissa.
Linkin kautta pääset testaamaan Storytelia maksutta, jos et ole kokeillut Storytelia aiemmin. Voit kuunnella ja lukea niin paljon kirjoja kuin haluat kokeilujakson aikana. (Etu koskee uusia Storytel-käyttäjiä.)
Koskeeko tämä ilmainen kokeilukuukausi vain uusia käyttäjiä? 🙂
Joo, on tosiaan nimenomaan kokeilujakso, eli uusille käyttäjille palveluun tutustumiseen. Ei voi siis hyödyntää, jos on jo kokeillut palvelua ja löytyy tili. 🙂
Ja hei jos olet jo tuttu palvelun kanssa niin kuulisin todella mielelläni kirjasuosituksia! 🙂
Oi kiitos nopeasta vastauksesta! Olen ehkä vähän jäävi suosittamaan kirjoja kun itselle parasta antia on juurikin ne murhadekkarit 😀
Mutta tuon Voittamisen anatomian luin kyllä, ja samantapaisia psyykkauskirjoja löytyy Erik Bertrand Larssenilta (luin kirjan Paras joskus ja voin suositella!! En vaan muista onko tuo kirjailija Storytelin valikoimassa)
Lisäksi se viime aikoina hypetetty Miksi Nukumme oli ihan sairaan mielenkiintonen mielestäni! Vähän ahdistava myös kun omat unitavat on vähän niin ja näin 🙂
Vielä asian ulkopuolelta: supertyylikäs tämä uusi sivusto mielestäni, ja ihailen kuinka maltat vastata kommenteissa aina kauniisti ja kohteliaasti, oli vastapuolen sävy sitten mikä tahansa. Way to go! Mukavaa päivää 🙂
Kiitos vinkeistä! Ehkä minun pitää antaa niille murhadekkareille mahdollisuus myös, voihan se olla, että koukutunkin niihin kun löydän sopivia. 🙂
Ja ihana kuulla, että uusi sivusto on mieleen. <3
Kuullostaa niin tutulta, kirjojen lukeminen helposti alkaa nukuttmaan ja myòs minà tykkààn elàmànkerroista. Voin suositella Jere Karalahden kirjaa, joka ei henkilònà kiinnostanut minua ollenkaan, mutta kirja oli todella mielenkiintoinen. Tàllà viikolla sen sijaan kuuntelin Tina Turnerin elàmànkerran, siitàkin tykkàsin tosi paljon. Itse kàytàn kilpailevaa yritystà eli Bookbeatia. Michelle Obaman elàmànkerta oli myòs huippu. Myòs tuo Mercedesin tarina oli uskomaton. Puhumattakaan Kim Wallin tarinasta. Jos jànnitystà niin sitten valitsen Stephen Kingin.
Kiitos hyvistä vinkeistä! Jere Karalahden kirja itseasiassa minulla olikin listalla juurikin uteliaisuudesta, mutta Kim Wallinin kirjaa en ollut bongannut. Tina Turnerin kirja pitää kyllä myös laittaa listalle! <3
On kuitenkin tärkeää, että suomalaiset ostavat kirjoja, jotta niitä julkaistaan myös tulevaisuudessa, sekä kotimaista että laadukkaita käännöksiä. Äänikirjapalvelut eivät tuota tekijöille yhtä paljon kuin perinteinen kirja, ja äänikirjapalvelujen valikoima on loppujen lopuksi aika rajattu, vaikka se vaikuttaakin laajalta. Omassa suvussa ja ystäväpiirissä uutuuskirjoja ostetaan ja kierrätetään.
Kiitos, että toit tämän näkökulman esiin. Tuo on tosiaan harmi, että nykymalli on tehty tuollaiseksi. :/
Tuo on todella kiva juttu, että teillä kirjoja kierrätetään! 🙂
Minua alkaa myös nukuttaa tenttikirjojen lukeminen ja olen ajatellut, että minulla voisi olla ADD tms. Romaanit koukuttavat niin paljon, etteivät nukuta vaan päinvastoin, saan hyvistä kirjoista luovan puuskan.
Äänikirjoja en osaa nyt suositella, koska mulla on tällä hetkellä audible-tilaus tuon sijasta. Viime aikoina olen tykännyt kuunnella kaikenlaisista mielenylennysopeista (voisikohan tuota verbiä laajentaa? kuunnella jostakin vrt. lukea jostakin), koska olen masennukseen taipuvainen. Äänikirjoissa on se huono puoli, että huono lukija voi pilata kirjan.
Tuo on totta, että lukija voi vaikuttaa äänikirjakokemukseen paljon! Joku juuri vähän aikaa sitten kysyi minulta, että kuinka pääsen yli ärsyttävästä lukijasta ja voin keskittyä itse kirjaan. 😀
Kiitos linkistä! Äänikirjat ovat käteviä matkoilla, mutta muuten minun ajatukseni harhailevat useammin kuunnellessa kuin lukiessa – mieluiten paperikirjaa. Ehkä olen visuaalinen ihminen, en niinkään auditiivinen. 🤔 Äänikirjoista kiehtovin on minusta ollut Veitola, mutta sen olet tainnut jo lukea. 😊
Niin ja käytän kirjastoa, varaaminen ei nykyään maksa mitään, joten on tosi vaivatonta ja ekologista. Jotkut neuleohjekirjat tulee ostettua, mutta muuten haluaisin vain eroon kirjastostani.
Ei, ei, ei! Voisin luopua paljosta ja melkein mistä vaan, mutta kirjat kirjoina 🙂 Kirjahylly on kodin sielu ja iso osa lukunautinnosta tulee paperin tuoksusta, tunnusta ja ehkä parasta on se, jos sivujen välissä on leivänmuruja tai karkkipaperi. Lukija on selkeesti nauttinut lukemastaan 🙂
Itse sain pitkän jahkailun jälkeen kuunneltua ensimmäisen äänikirjani. Mielenkiintoinen kokemus ja yllätyin positiivisesti omasta keskittymiskyvystäni. Jatkossa jää käyttöön, vaikka perinteinen formaatti viekin monessa voiton.