6 kirjaa, jotka muuttivat elämäni

*Sis. mainoslinkkejä

Mennyt vuosi tulee jäämään mieleeni vuotena, jona palasin lapsuudessa minulle hyvin rakkaan lukuharrastuksen pariin. Löysin tämän vuoden aikana äänikirjat, mutta niiden lisäksi olen myös lukenut kirjoja ja aivan erityisesti e-kirjoja.

Näin jälkiviisaana kaikkien noiden jo saamieni, usein elämää täysin mullistaneiden oppien keskellä en voi kuin miettiä, miksi hylkäsin kirjat niin pitkäksi aikaa ehkä palannut niiden pariin jo aiemmin.

Parasta lukemisessa kun on minusta se, mitä kaikkea sen kautta voin oppia ja kuinka tuo kaikki oppimani voi parantaa elämäni laatua.

Kaiken tuon lukemalla (ja kuuntelemalla) oppimisen kautta kartoitetun tietopääoman etuna on myös se, että toisin kuin fyysistä omaisuutta, ei kukaan voi viedä tätä pään sisäistä pääomaa pois.

Opittu tieto ja toimintamallit ovat auttaneet parantamaan elämänlaatuani antamalla minulle varmuutta erilaisiin asioihin, sillä juuri epävarmuus on tehnyt monista asioista aiemmin pelottavia.

Mitä enemmän olen lukenut ja oppinut, sitä paremmin olen voinut ja sitä paremmaksi elämänlaatuni on myös tullut.

Olen lukenut ja kuunnellut kuluneen vuoden aikana kymmeniä kirjoja ja listausta niistä voi katsoa tältä sivulta, jolle olen koonnut suosituksiani hyvistä kirjoista.

Nostin tähän postaukseen kuitenkin vielä erikseen kuusi kirjaa, jotka ovat kuluneen vuoden aikana vaikuttaneet elämääni aivan erityisesti ja jopa muuttaneet täysin sen suunnan.

Lue myös: BookBeat – kokeile äänikirjoja kuukausi maksutta

*Rich Dad Poor Dad, Robert Kiyosaki

Kuulun kliseisesti niihin, joiden suhtautuminen työhön ja rahaan muuttui tämän kirjan lukemisen myötä täysin.

Olimme mieheni kanssa maaliskuussa Egyptissä lomalla ja kaipasin elämääni uusia tuulia.

Silmiini sattui tämän kirjan oppeihin liittyvä ilmainen tilaisuus, johon ilmoittauduimme Tukholmassa mukaan.

Sen myötä päädyin lukemaan tämän kirjan sekä mukaan asuntosijoituskurssille, joka lopulta tyrkkäsi minut aivan uusien ajatusten maailmaan.

Nuo kaksi tapahtumaa muuttivat ajatteluni rahan ja työn suhteen niin totaalisesti, että päädyin lopulta irtisanoutumaan työstäni ja sen myötä muuttamaan koko elämäni suunnan.

Suomeksi nimellä Rikas isä köyhä isä -kirja on mielenkiintoisella tavalla kirjoitettu talousopas, jonka kerronnallisena pohjana toimii kirjoittajan oma nuoruuden tilanne.

Hänen oma isänsä oli poikaansa opiskelemaan kannustanut, harkitsevainen duunari, joka pelasi tavallisen työläisen tapaan varman päälle, mikä loppujen lopuksi teki hänen elämästään pitkässä juoksussa ”köyhää”.

Hänen ystävänsä isä puolestaan oli rohkea liikemies, joka myös kannusti opiskelemaan, mutta myös ottamaan riskejä, jotta voi kehittyä ja saada vielä enemmän.

Kirja summaakin näiden kahden isän antamia oppeja ja sitä, kuinka niiden (ja erityisesti rikkaan isän oppien) avulla voi saavuttaa erinomaisen taloudellisen tilanteen.

Suosittelen tätä kirjaa kaikille, jotka ovat valmiita hyppäämään ulos perinteisestä ajatustavasta sen suhteen, että arkeen täytyy kuulua työ, jotta voi ostaa omakotitalon, hienon auton ja muut kuvaan kuuluvat tilpehöörit ja sitten käydä työssä vielä lisää, jotta voi kustantaa ne kaikki.

Tämän kirjan myötä opin uudella tavalla, mitkä asiat oikeasti ovat menoja ja kuluja ja mitkä taas varoja ja tuloja – eli opin esimerkiksi sen, että toisin kuin yleisesti ajatellaan asunto, jossa asumme, on vain pelkkä kulu niin kauan, kun siinä asuu itse eikä sitä vuokraa eteenpäin.

Tämä on minusta hyvin kirjoitettu kirja meille, joille kirjan opit tulevat uusina asioina, sillä se selittää asiat yksinkertaisesti eli kuten Robert itse lapsena sai ne kuulla.

Kirja sai minut ymmärtämään, etten halua tehdä töitä rahasta, vaan mielummin rahan tekevän töitä minulle.

Se sai minut myös muuttamaan ajatustapaani niin, että ymmärrän nykyään täysin, miksi ruotsalaiset eivät suomalaiseen tapaan kiirehdi asuntolainansa maksua tai suunnittele joissakin tapauksissa ylipäätään edes maksavansa sitä pois.

Tämän kirjan ja siitä seuranneiden tapahtumien myötä kiinnostuin itse sijoittamisesta ja aloin sijoittaa.

Tällä hetkellä sijoitan rahastoihin ja tulevana vuonna luultavasti myös osakkeisiin, mutta ehkä joskus vielä asuntoihin.

En myöskään enää suunnittele etsiväni ”tavallista” työtä – ellei sitten vastaan satu jotain aivan huikeaa ja vastustamatonta, minkä parissa koen saavani toteuttaa itseäni ja unelmiani, jolloin raha ei ole motivaattorini.

*Osta kirja Adlibriksen verkkokaupasta täältä.

*Miksi nukumme – Unen voima, Matthew Walker

Olen aina ollut iltakukkuja, joka saa eniten aikaan yöllä.

Rakastan noita tehokkaita tuntejani ja olen ollut valmis tinkimään uneni määrästä ajatellen, että ehtiihän sitä univelkaa sitten ottaa takaisin jossakin vaiheessa kuten vaikka viikonloppuna tai lomalla viimeistään.

Tämä kirja avasi kuitenkin silmäni täysin sen suhteen, kuinka tärkeä asia hyvät yöunet ovat ja kuinka suurta hallaa olen itselleni tehnyt kaikella tapaa, kun olen tinkinyt niistä.

Tämän kirjan luettuani aloin kiinnittää enemmän huomiota siihen, että varmasti nukun tarpeeksi enkä enää halua joustaa unen määrässä – enkä varsinkaan laadussa.

Vaikka olin tiedostanut, etten ollut välttämättä kovin skarppina huonosti nukutun yön jälkeen, en ollut ajatellut, kuinka pitkään yksi huonosti nukuttu yö voisi minuun vaikuttaa ja kuinka monella tavalla sen vaikutukset näkyisivät.

Olin rehellisesti sanottuna ollut jopa salaa vähän ylpeä siitä, kuinka hyvin jaksoin vähäisilläkin yöunilla töissä painaa.

Näin jälkikäteen en voi kuin miettiä, kuinka paljon paremmin olisinkaan voinut työni hoitaa, jos olisin kiinnittänyt huomiota näin pieneltä tuntuvaan, mutta silti niin merkittävään asiaan kuin uni.

Tykkään nukkua, joten miksi ihmeessä olin tinkinyt siitä?

En myöskään ollut tiedostanut ennen kaikkia niitä tekijöitä, jotka unen laatuun vaikuttivat.

Siinä missä ennen esimerkiksi ajattelin, että pieni lasi viiniä illalla on mukava juttu (kunhan siitä ei tule minulle yhtään päihtynyttä oloa), en enää tämän kirjan luettuani liiemmin nauti alkoholia muuten kuin erityisissä tilaisuuksissa tai lomamatkoilla, mutta silloinkin hyvin kohtuudella – ei sillä, että olisin sitä ennenkään säännöllisesti nauttinut.

Tämän kirjan jälkeen lukulistalleni menikin myös useita muita kirjoja, jotka käsittelevät hyvän unen merkitystä.

Hyvän unen merkityksen ymmärtämisen voisi todellakin sanoa muuttaneen elämääni erittäin ratkaisevalla ja hyvin merkityksellisellä tavalla.

*Osta kirja Adlibriksen verkkokaupasta täältä.

*Who Moved My Cheese, Spencer Johnson

Tämä parikymmentä vuotta sitten julkaistu, miljoonia kappaleita myynyt klassikkoteos on ehdottomasti kirja, jota suosittelen kaikille, jotka jumittavat sellaisessa elämäntilanteessa, johon he eivät ole täysin tyytyväisiä.

Se voi olla työ, joka ei täysin miellytä, parisuhde, joka ei enää tunnukaan kovin hyvältä tai muuten vain elämäntilanne, joka tympii jollakin tavalla.

Minulla itselläni se elämäntilanne oli työ, josta en enää saanut irti sitä, mitä halusin ja tunsin olevani hieman jumissa.

Irtisanoutuminen pelotti, sillä mistä sitä tietää, kaduttaisiko se jälkikäteen, olisiko ruoho sittenkään vihreämpää aidan toisella puolella ja löytyisikö tulevaisuudesta mitään sen parempaa.

Suomeksi nimellä Kuka vei juustoni -kirjan satumuotoon puettu tarina kertoo viihdyttävällä tavalla kahdesta hiirestä ja kahdesta pienestä ihmisestä, jotka etsivät vertauskuvallisesti päivittäin juustoa labyrintista.

Kun he sitten löytävät loputtomalta tuntuvan juustovaraston, alkavat ihmiset ottaa rennosti ja rakentaa elämää uskoen, että juustoa riittää loputtomiin – aivan kuten mekin teemme vakaalta vaikuttavan työn tai parisuhteen löydettyämme.

Eräänä päivänä juusto kuitenkin katoaa ja kaikkien tarinan hahmojen yksilölliset piirteensä muutoksen edessä nousevat esiin, jolloin lukija voi hyvin peilata itseään heihin ja miettiä, kuinka itse suhtautuu muutoksiin.

Alunperin kirja onkin kirjoitettu nimenomaan esimiehille työelämän oppaaksi avustamaan alaisia muutostilanteissa ja minusta se on loistava kirja kaikille, jotka suunnittelevat muutoksia tai ovat niiden keskellä.

Kirjassa kysytään, mitä tekisit, jos et pelkäisi ja se on minusta loistava kysymys kysyä itseltään.

Kuten aiemmin totesin, johtuu pelko tyypillisesti epävarmuudesta ja mitä enemmän asioista tietää, sitä vähemmän ne yleensä myös pelottavat.

Tämä oli asia, jonka opin keväällä sijoituskurssilla ja joka jäi takaraivooni varmasti loppuelämäni ajaksi.

Tämä kirja auttoikin minua miettimään, mitä haluan elämässäni ihan oikeasti tehdä ja pohtimaan, miksi en tee sitä.

*Osta kirja Adlibriksen verkkokaupasta täältä.

Tämä kirja avasi ajatuksia hyvin, mutta sitäkin paremmin niitä auttoi tämän lukemisen jälkeen avaamaan sen jatko-osa Out of The Maze, joka on minusta todella hyvä kirja lukea tämän jälkeen.

Tämä kirja saa puolestaan ymmärtämään, että elämä on muutakin kuin vain labyrinttia ja että se varsinainen elämä on itseasiassa sen ulkopuolella.

*Osta kirja Adlibriksen verkkokaupasta täältä.

*Idiootit ympärilläni, Thomas Erikson

Kaikki eivät saa tästä kirjasta irti suurta hyötyä, mutta minulle tämä oli todella paljon silmiä avannut teos.

Luulin, että se auttaisi minua ymmärtämään, miksi muut käyttäytyvät kuin idiootit, mutta itseasiassa se saikin minut näkemään, miksi muut voivat ajatella minun käyttäytyvän kuin idiootti.

Tämän kirjan myötä tajusin, kuinka eri tavalla ihmiset kanssani monista asioista ajattelevat ja opin ymmärtämään, että se on okei.

Minun on ollut aiemmin esimerkiksi vaikeaa ymmärtää, miksi joku haluaa jumittaa väkisin ihan hyvässä työssä, ihan kivassa parisuhteessa tai muutenkaan tehdä ihan jees -juttuja, kun tarjolla voisi mahdollisesti olla niin paljon parempaakin.

Nyt ymmärrän sitä paremmin.

Kirjan suurimpia hyötyjä oli se, että se teki minut hieman aiempaa vastaanottavaisemmaksi ruotsalaiselle yhteiskunnalle, jossa monet ovat usein tuntuneet toimivan minusta aivan järjettömällä tavalla.

Ongelmista ei puhuta suoraan, kaikki on yhtä small talkia ja monet muut pienet asiat ovat saaneet minut usein tuskailemaan ruotsalaisten keskellä elämistä.

Tämän kirjan lukeminen auttoi minua kuitenkin ymmärtämään tätäkin yhteiskuntaa paremmin.

Tässä kirjassa käytetyn, yleisesti tunnetun eikä suinkaan vain kirjailijan itsensä keksimän väripersoonatyypittelyn riskinä on kuitenkin, että ihmisiä alkaa etukäteen ajattelemaan tietyn värityypin edustajina ja ennakoimaan heidän käytöstään sen mukaan.

Kukaan ei kuitenkaan ole kävelevä oppikirjaesimerkki.

Itselleni kirjan kuvailemasta värityyppiajattelusta on ollut kuitenkin valtavasti hyötyä, kun olen jälkikäteen miettinyt, miksi joku on toiminut jollakin tavalla tai miksi joku ei toimi, kuten minusta olisi viisainta.

Se siis auttaa minua ymmärtämään, miksi joku käyttäytyy minusta kuin idiootti ja ymmärtämään sellaista käytöstä paremmin, minkä seurauksena käytös ei enää ihmetytä minua samalla tavalla.

Kirja onkin auttanut välttämättän esimerkiksi parisuhteen turhia nahisteluja kun en ole jäänyt jankuttamaan, miksi joku asia pitäisi tehdä minusta parhaalla tavalla, vaan esimerkiksi antanut ohjekirjojen lukemista rakastavalle, hyvin siniselle miehelleni aiempaa kärsivällisemmin aikaa niiden lukemiseen tai suostunut mukisematta noudattamaan välillä varsin yhdentekevältä ja jopa typerältä tuntuvia sääntöjä, joista lipsumista hän ei voi millään ymmärtää.

En ole paha lain rikkoja, mutta jos kaupasta saa ostaa tarjoushintaan taloutta kohti rajoitetun määrän jotain tiettyä tuotetta, en koe suurena rikoksena, että ostaisimme molemmat erikseen rajoituksen mukaisen määrän sitä.

Ehdotin tällaista sääntöjen kiertoa miehelleni, kun kaupassa oli joulun alla suosikki riisipuuromme tarjouksessa, mutta säännöistä kiinni pitävälle miehelleni ehdotus oli aivan hirveä eikä hän missään tapauksessa halunnut lähteä sellaiseen rikkeeseen mukaan tai olla seurassani, jos alkaisin toteuttaa sitä.

En alkanut jankata, sillä tiesin, että olisi aivan sama, kuinka punaisena, sääntöjä omien etujeni mukaan taivuttelevana tyyppinä asian hänelle esittäisin, sillä hän ei lähtisi hommaan mukaan tai jos lähtisi, tekisi hän sen hirveää oloa tuntien ja pahimmassa tapauksessa pari tarjouspuuroa saisi aikaan nahistelua.

Idiootit ympärilläni -kirjan esittelemistä väripersoonista löytyy lisää tietoa aiemmasta postauksestani täältä, mutta suosittelen silti lukemaan kirjan kokonaan itse enkä vain tuota tiivistelmää, jotta voi ymmärtää, kuinka väripersoonat täydentävät toisiaan ja mitä tuolla tiedolla voi ylipäätään tehdä.

Jos vain oppii, että sininen on tuollainen ja keltainen tuollainen tyyppi ja alkaa jaottelemaan ihmisiä sen mukaan, mutta ei vie ajatuksia sen syvemmälle, saa helposti aikaan vain hallaa eikä hyötyä.

*Osta kirja Adlibriksen verkkokaupasta täältä.

*Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa, Dale Carnegie

Siitä huolimatta, että kirjan nimi kuulostaa hieman takapuolen nuolennan ja manipuloinnin saloihin perehdyttävältä oppaalta, on se itseasiassa jo yli 80 vuotta sitten kirjoitettu klassikkoteos, jonka opit pitävät yhä täysin paikkansa ja jota siksi suositellaan edelleen oikeastaan kaikkien luettavaksi.

Varsin mahtipontoisella nimellä kulkeva kirja opastaa käytännössä, kuinka voit olla mukavampi tyyppi. Se ei ole paljon vaadittu ja olisi jopa varsin suotavaa, että jokainen yhteikunnan jäsen osaisi olla tarvittaessa mukava tyyppi.

Kyse ei ole siitä, että jokaisen tarvitsisi olla mieliksi muille, sillä kun yhdelle kumartaa, pyllistää tietysti toiselle.

Kyse on vain siitä, kuinka ihmisten kanssa voi kommunikoida niin, etteivät he pidä minua täytenä kusipäänä ja haluavat tehdä yhteistyötä kanssani sekä parhaassa tapauksessa toimia niin kuin toivon heidän toimivan, jotta se olisi oman etuni mukaista.

Myönnän esimerkiksi, että olen tyyppi, joka tahtoo olla oikeassa. Minulla on myös useimmiten tietysti se paras tapa toimia ja teenkin asiat siksi mielelläni itse ja omalla tavallani.

Kirjan minulle merkittävin kappale käsittelikin sitä, miksi aina ei ole tärkeintä olla oikeassa ja sai minut miettimään valtavasti.

Opin kirjasta myös sen, miksi ihmisten nimien muistaminen ja käyttäminen on tärkeää, sillä ihmisen oma nimi on hänen lempisanansa. On siis äärimmäisen tärkeää muistaa ihmisten nimiä ja käyttää niitä sopivissa tilanteissa.

Olen itse ollut niitä tyyppejä, jotka vetoavat siihen, että minulla on niin huono nimimuisti, mikä toki pitää paikkansa, mutta opin kirjasta, että nimien muistaminen on taito, jonka voi opetella samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin taidon.

Myönnän, että edelleen joka kerta, kun saan sähköpostia tai blogiin kommenttia, jossa minuun viitataan Virpinä, se pistää silmään – ottaen huomioon, että jopa blogin nimessä ja sähköpostiosoitteessani on oma nimeni.

En toki ota sitä vakavasti ja naurahdan sille, sillä kutsunhan ihmisiä itsekin joskus vahingossa väärällä nimellä, mutta tuon kautta voin hyvin ymmärtää sen, miksi on niin tärkeää tulla kutsutuksi omalla nimellään.

Jos joku kutsuu sinua väärällä nimellä tulee siitä väkisinkin sellainen olo, että eikö toista edes sen vertaa kiinnosta. Vastaavasti taas nimellä puhutteleminen tuo tilanteeseen lämpöä.

Myönnän myös, että olen asiassa itse edelleen hyvin huono ja varsinkin täällä Ruotsissa, jossa ihmisillä on välillä vähän erikoisempia nimiä tai ihan ruotsalaisetkin nimet äännetään välillä tavalla, joka ei tunnu sopivan suuhuni (olen todella huono matkimaan äänteitä…), välttelen tietoisesti nimien sanomista ääneen.

Saatan myös hyvin tietää jonkun nimen, mutta sitten yhtäkkiä kun sitä pitäisi käyttää, iskeekin suorastaan naurettava epävarmuus, että onko se oikein ja osaanko sanoa sitä niin, että siitä edes tunnistaa, kenestä puhun.

Tiedostan taidon olevan hyödyllinen ja asian olevan pienimuotoinen ongelma, joten tavoitteenani on heti tammikuussa ottaa parit kirjojen ja netin tarjoamat ilmaiset pikakurssit ja opetella lisää hyviä muistisääntöjä siihen, kuinka ihmisten nimet voi muistaa.

Kaikenlaiset virnuilevat Virvet, tarinoivat Tarut ja muut assosiointikikat tulevat ainakin käyttöön.

Jos teillä on tähän hyviä käytännön vinkkejä, niin kertokaa!

*Osta kirja Adlibriksen verkkokaupasta täältä.

*Täydellinen iho, Virve Fredman

Tämä alkuvuodesta julkaistu kirja muutti elämääni eri tavalla kuin muut, yllä listaamani kirjat ja tietysti siksi, että se on itse kirjoittamani.

Opin itse sitä kirjottaessa paljon sekä kirjoitusprosessista että jopa ihon hoitamisesta, mutta kirja ei silti varsinaisesti muuttanut elämääni tiedon vaan kokemuksen kautta.

Oman kirjan kirjoittaminen ja julkaisu on nimittäin ollut lapsuudesta asti haaveeni.

Tähän kirjaan kulminoituu siis haaveeni julkaista kirja, tavoitteeni kirjoittaa sellainen kosmetiikkaan liittyvä teos, jota ei olisi vielä kirjoitettu sekä unelma siitä, että uskaltaisin repäistä ja lähteä palmujen alle kirjoittamaan omaa kirjaa.

Kirjan ansiosta olen myös saanut jakaa ihonhoidon ilosanomaa enemmän ja laajemmin kuin mitä olisin vain pelkkänä bloggaajana päässyt tekemään.

Paitsi että kirja on mullistanut omaa elämääni, olen saanut siitä erinomaista palautetta, kun sen oppien seuraaminen on mullistanut muiden elämää nimenomaan ihon hyvinvoinnin kannalta.

Kirja onkin tehty oppaaksi kaikille ihonhoidosta kiinnostuneille ja sen avulla jokaisen on helppoa alkaa hoitaa ihoa juuri niillä omalle iholleen sopivilla tavoilla.

Se sopii oppaaksi niille, jotka eivät ole koskaan ennen hoitaneet ihoaan, mutta siinä on myös paljon uusia ideoita ja vinkkejä niille, joille ihonhoito on tuttua, mutta ei ehkä ihan niin tuloksellista, kuin mitä itse toivoisi.

Kirja on kirjoitettu korealaisen ihonhoidon näkökulmasta, mutta tosiasiassa se opastaa lukijaansa aivan kaikenlaisilla ihonhoitotuotteilla tapahtuvaan ihonhoitoon eikä sen oppien noudattaminen edellytä korealaisen kosmetiikan käyttöä.

On ollut ihanaa saada kuulla, kuinka hyvin kirja on otettu vastaan.

Sen opeista on ollut hyötyä kaikille teineistä eläkeläisiin, minkä lisäksi olen ollut erityisen iloinen, kun moni kosmetiikkaa työkseen myynyt on kehunut, kuinka sen lukeminen on helpottanut heidänkin työtään.

Muutama on jopa sanonut, että jokaisen kosmetiikka-alaa lukevan tulisi lukea kirja ja tämä varsinkin on tuntunut aivan mielettömältä kuulla.

Olen siis kaikin puolin aivan älyttömän iloinen, että sain julkaista kirjan ja tietysti myös kiitollinen kaikille, jotka ovat sen ostaneet.

Uskonkin, että ennen kuin laittaa rahaansa yhteenkään uuteen ihonhoitotuotteeseen, kannattaa mielummin ensin opiskella ymmärtämään ihon hoitoa, sillä näin voi säästää pitkän pennin turhissa tuotteissa ja saada oikeasti haluamiaan tuloksia – usein niiden saavuttamiseen tarvitaan nimittäin paljon vähemmän tuotteita kuin mitä luulisi.

*Osta kirja Elevenin verkkokaupasta täältä.

Lue myös: Kirjoja, jotka jokaisen tulisi lukea

Luitteko te kuluneena vuonna kirjoja, jotka olisivat muuttaneet teidän elämäänne jollain tavalla?