Jos haluat hyvän elämän, lue tämä kirja

*Sis. mainoslinkin

Kuten moni jo tietää, tykkään puhua rahasta. Oikeastaan parempi muoto ilmaista asia olisi sanoa, että tykkään avata keskustelua säästämisestä ja kuluttamisesta, sillä raha ihan itsessään on varsin tylsä asia puhua.

Ylenpalttinen määrä rahaa ei tee onnelliseksi, mutta kun talous on turvattu, ei rahasta tarvitse kantaa huolta ja ottaa stressiä, mikä puolestaan auttaa parantamaan elämänlaatua.

Olen itse kertonut, että säästin aluksi vuosia (tai yli vuosikymmenen) ja aloin vasta viime vuonna sijoittaa.

Siitä alkaen olenkin toitottanut ilomielin kaikille ihmisille sijoittamisen ja erityisesti passiivisen indeksisijoittamisen ilosanomaa, sillä se on varsin vaivaton tapa laittaa säästetty raha kasvamaan korkoa ilman, että markkinoista, osakkeista ja sijoittamisesta tarvitsisi liiemmin edes tietää mitään.

Aiemman postaukseni sijoittamisen aloittamisen helppoudesta voi lukea täältä.

Tykkään lukea rahaan ja erityisesti säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä kirjoja, mutta olen kokenut, että niiden suositteleminen ihmisille on usein vaikeaa yhdestä syystä. Monet niistä on nimittäin kirjoittanut joku, joka haluaa vilpittömästi jakaa reseptinsä siihen, kuinka ihan tavallisesta työssä käyvästä ihmisestä voi tulla miljonääri.

Kirjat voivat olla täynnä kirjaimellisesti kullanarvoisia vinkkejä, joiden avulla on hyvinkin helppoa vaurastua, mutta silti kaikki eivät halua lukea niitä tai jos lukevatkin, eivät he ala toimia niiden mukaisesti.

Uskon, että tähän on yksi syy ja se lähtee todella pitkälti meidän omien korviemme välistä. Moni meistä nimittäin tuntuu ajattelevan, ettei rikastuminen ole sellainen asia, johon juuri me itse tavallisina tallaajina voisimme kyetä. Miksi siis edes ottaa selvää asioista, kun eihän minulle juuri voi niin tapahtua!

Ajattelin näin ennen itsekin. Uskoin, että minulla pitäisi olla valtava pesämuna, jota lähtisin sijoittamaan ja menettäisin rahani joka tapauksessa, joten miksi edes yrittää. Ne kirjat on muutenkin kirjoitettu ihan muille tyypeille.

Oikeasti ne kirjat ovat kirjoitettu juuri meille kaikille. Ajattelen itse aina, että jos Donald Trump on voinut kasvattaa omaisuutensa siihen mittakaavaan, missä se on ja päästä vielä presidentiksikin, ei minulla pitäisi olla enää mitään tekosyitä, miksi en voisi itsekin tehdä ihan juuri sitä, mistä haaveilen.

Pahoittelen kovia sanojani, mutta Trump ei varmasti ole saavuttanut noista mitään keskimääräistä korkeammalla älykkyysosamäärällä, poikkeavan hyvällä ulkonäöllä tai erityisen pidetyllä persoonalla, joten myönnän, että vaikka en olekaan Trumpin kannattaja millään tavalla, tuo hänen menestyksensä seuraaminen hieman kieroutunutta inspiraatiota omien haaveiden ja tavoitteiden toteuttamiseen. Jos kerran Trump voi menestyä, niin miksi en minäkin.

Oma suurin haavepyöräni lähti pyörimään viime kesänä ja vaihtui haaveilusta käytännön tasolle, kun irtisanouduin päivätyöstäni. Työni oli tuntunut inspiroivalta ja motivoivalta, mutta yhtäkkiä minusta alkoi tuntua, ettei se enää ollut linjassa nykyisten elämänarvojeni kanssa.

En voisi työskennellä kosmetiikkaa myyvän verkkokaupan maapäällikkönä ja työkseni keksiä, kuinka ihmiset saadaan ostamaan aina vain enemmän ja samalla pyrkiä parhaani mukaan elämään elämää, jossa onnellisuutta ei yritettäisi rakentaa ostamisella ja tavaroilla. Oli aika vaihtaa kurssia ja irtisanoutua.

Syksystä lähtien olen tehnyt paljon töitä itseni kanssa. Olen oppinut ymmärtämään paremmin ilon ja onnellisuuden eroa ja sitä, että tavarat voivat tuoda hetkellistä iloa, mutta onnellisuus on jotain, mikä syntyy omien korvien välissä tavaroista riippumatta.

Olen nauttinut siitä, että voin elää arkea omalla rytmilläni, suunnata energiani siihen, mihin juuri sinä päivänä haluan ja kehittää itseäni asioissa, jotka minua kiinnostavat. Elämässäni tuntuu olevan sisältöä, joka tekee arjesta nautinnollista enkä enää haaveile, että olisipa pian loma tai ainakin viikonloppu, niin olisi enemmän aikaa.

Yksi suuri tekijä haluamani elämäntyylin tukena on tietysti vakaa taloustilanne. Hoen jatkuvasti, ettei ratkaisevin juttu ole suurissa tuloissa vaan harkituissa menoissa, jotka ovat itselläni varsin pienet juuri siksi, että olen tajunnut, millaisia asioita oikeasti tarvitsen ja mitkä tuovat eniten iloa.

Usein saman tarpeen voi nimittäin tyydyttää edullisemmallakin tai jopa ilmaisella asialla kun vain tajuaa, mitä tarvetta on oikeasti tyydyttämässä. Leffahetken juttu ei välttämättä ole elokuviin meno, vaan yhteinen hetki toisen kanssa jotain kiinnostavaa tehden – tai joskus hetki ihan omaa aikaa. Siihen ei tarvita elokuvateatteria eikä välttämättä edes maksullista Netflixiäkään, kun verkko on täynnä ilmaista sisältöä, jota voi käpertyä yhdessä tai yksin katsomaan. (Toki yhdessä voi myös tehdä muutakin kuin katsoa leffaa, mutta en nyt vie tätä hommaa siihen.)

En siis itse usko, että hyvään ja onnelliseen elämään tarvitsee valtavasti rahaa ja tavaraa, vaan koen, että oikeasti se paras elämä löytyy usein sen kaiken haalitun tavaran takaa yksinkertaisista jutuista. Pitää vain itse selvittää, mitä ihan oikeasti haluaa ja mistä se oma ilo syntyy. Sen selvittäminen vaatii oikeasti työtä, mutta se on palkitsevaa.

Lue myös: Näin paljon kulutan rahaa kuukaudessa

Suosittelen usein hyviä kirjoja, mutta jos saisin suositella vain yhtä kirjaa oman hyvän elämän, onnellisuuden ja talouden haltuunotosta, olisi se aivan ehdottomasti Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä (kirjoittanut Pasi Havia, Ville Lappalainen ja Antti Rinta-Loppi).

Tämä kirja on nimittäin kirjoitettu talousoppaaksi niille, jotka tavoittelevat onnellista elämää ja ihan vain sitä, ettei raha aiheuta huolta ja stressiä. Se on siis täydellinen opas niille, jotka kaipaavat helposti lähestyttäviä ajatuksia.

Luin kirjan juuri kirjaston e-kirjana ja hehkutin sitä Instagram Stories -klipeissäni todella paljon. Olisin voinut täyttää klippini pelkillä kirjan lainauksilla siihen pisteeseen asti, että olisin varmasti saanut jo sanktioita kirjan sisällön luvattomasta jakamisesta. Kirja oli kuitenkin niin täynnä hyviä ajatuksia, jotka allekirjoitin täysin, etten vain voi lopettaa sen hehkuttamista.

Kirjassa oli parasta se, ettei se ollut suoraan pelkkä talousopas, jossa olisi keskusteltu säästösuunnitelmista ja sijoitusstrategioista. Se oli nimittäin paljon, paljon enemmän ja juuri siksi suosittelen sitä aivan jokaiselle.

Kirja lähtee liikkeelle juuri niistä asioista, joita aloin itsekin minimalismin myötä miettiä paljon. Siinä pohditaan, mikä meidät saa ostamaan, miksi haluamme kuluttaa niin paljon ja esitetään hyvin selkeitä syitä siihen, miksi tuhlaamme rahojamme turhaan. Jo tämä osuus on monelle varmasti paljon ajatuksia herättävä, sillä se auttaa tajuamaan, ettei onni synny uutta ostamalla, vaikka sitä kuinka yritämmekin. Nämä kirjan ajatukset voivat helposti saada lopettamaan turhan shoppailun, josta on voinut olla vaikeaa päästä irti.

Kirjassa puhutaan paljon siitä, kuinka käytämme rahaa apuvälineenämme täyttääksemme yhden perustarpeemme, eli saadaksemme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ostamme, koska haluamme kuulua joukkoon ja käytämme rahaa vaatteisiin, kodin esineisiin ja muihin kulisseihin, jotta voimme maalata ympärillemme kuvan siitä, millaisina haluamme muiden meidät näkevän.

Lue myös: Näin pääsin eroon shoppailusta

Kirjassa puhutaan myös siitä, mistä mielekäs elämä syntyy. Tekstissä vilahteleekin myös se aiemmin esittelemäni japanilaisen ikigain konsepti. Tekstissä todetaankin selkeästi, ettei onneen ja täyttymykseen niinkään tarvita rahaa, vaan tarkoitusta elämälle, rakkautta, vapautta toimia omilla ehdoillaan ja tunnetta siitä, että on oman elämänsä ohjaimissa.

Ennen kaikkea kirja kannustaa siihen yhteen loistavaan perusajatukseen: emme oikeasti tarvitse enemmän, jotta elämämme olisi parempaa. Olemme vain niin jumittuneita seuraamaan massoja ja uskomaan, että parempi elämä syntyy, jos on enemmän rahaa ostaa enemmän asioita.

Oikeasti ratkaisu tyydyttävän elämän saamiseen voikin kuitenkin olla vähentämisessä ja yksinkertaistamisessa. Kirjassa nostetaankin esiin käsite ”riittävä kulutuksen taso” ja mietitään, mitä oikeasti tarvitsemme ollaksemme onnellisia ja voidaksemme hyvin ja mitä vain haluamme luullen tarvitsevamme sitä, vaikka oikeasti takana olisikin jonkun ihan muun asian tarve. Kirjassa nostetaan paljon hyviä ajatuksia nimenomaan kuluttamiseen liittyen ja uskon, että se saa jokaisen ajattelemaan omaa kuluttamistaan uudelleen.

Kirja ei kuitenkaan ole saarnaava teos siitä, ettemme oikeasti tarvitsisi mitään muuta kuin katon päämme päälle, vähän vaatteita ja ruokaa. Kyllä me kaikki tiedämme, että haluamme nykymaailmassa enemmän. Se vain haastaa jokaista itseään miettimään, mitkä asiat ovat ihan oikeasti tärkeitä juuri itselleen ja mitä asioita tavoittelee vain siksi, että yhteiskunta ja meitä ympäröivät ihmiset ovat opettaneet meille, että niitä pitää tavoitella.

Monet meistä havahtuvat nimittäin huomaamaan, etteivät itseasiassa olekaan tavoitelleen sitä ihan omaa unelmaansa ja itselleen tärkeitä asioita, vaan elävät elämäänsä jonkun toisen unelmia tavoitellen. Meille on vain niin itsestäänselvää, että hyvän elämän mittarit ovat asuntolainan, hienon auton sekä työuran ja palkan kautta tarkasteltavissa ja tavoittelemme siksi paljon rahaa antavaa työtä, vaikka se veisi mahdollisuuksia sen antamilla rahoilla hankituista asioista nauttimiselle, kun vapaa-aika jää kortille.

Kun omat ajatukset kuluttamisen suhteen on saatu käsiteltyä, aletaan kirjassa puhua rahasta ja omasta varallisuudesta. Kaikki pidetään kuitenkin selkeällä tasolla, sillä homman ei tarvitse olla monimutkaista. Kirjassa selvennetään paljon suosittelemani Rich Dad Poor Dad -kirjan malleja mukaillen, miksi esimerkiksi oma asunto ei ole yksioikoisesti sijoitus vaan menoerä, vaikka sen tavallisesti puhtaaksi sijoitukseksi ajattelemmekin ja opastetaan selkein otteen pohtimaan omaa taloutta.

Kirjassa käsitellään lisäksi sijoittamista ja tietysti mukana on myös se passiivinen indeksisijoittaminen, josta olen itsekin puhunut, sillä se on helppoa kaikille. Tekstissä tulee hyviä, havainnollistavia esimerkkejä siitä, kuinka tavallinen palkkatyöläinen ei voi rikastua pelkällä työnteolla, mutta kuinka korkoa korolle -ilmiö auttaa perustuloistakin kerryttämään keskivertopalkastaan helposti jopa sen miljoonaomaisuuden, vaikka vähempikin kyllä riittää.

Kirjan juttuna ei kuitenkaan ole hokea, että näin sinustakin tulee miljonääri. Sen ajatuksena on auttaa jokaista selvittämään, minkä verran rahaa juuri itse tarvitsee siihen merkityksellisen ja onnellisen elämän elämiseen ja auttaa varmistamaan, että tämän tulotason voi saavuttaa. Uskon, että juuri tähän ajatukseen tähtääminen tekee kirjasta helposti lähestyttävän.

Kirja ei siis kerro, kuinka jokainen voi kymmenessä vuodessa jäädä aikaistetulle eläkkeelle, sillä kaikki eivät välttämättä haaveile siitä. Oikeastihan me vain haaveilemme elämästä, jossa päivämme olisivat täynnä meistä hyviltä tuntuvia asioita ja mielekästä tekemistä. Toisille se on puutarhassa puuhailua, toisille oman yrityksen kanssa työskentelyä ja joillekin mielekkäitä ja tärkeitä kohtaamisia ihmisten kanssa päivätyössä.

Kirjasta voi kuitenkin saada inspiraatiota siihen, kuinka voisi olla varaa tehdä vähän vähemmän töitä tai ainakin päästä tilanteeseen, jossa ei tuntisi olevan pakkoa pysyä nykyisessä, mahdollisesti epätyydyttävässä tilanteessa, vaan saisi valinnanvaraa. Toki kirjan opeilla voi myös päästä tilanteeseen, jossa talous on niin turvattu, ettei töissä tarvitse käydä. Kaikki riippuu kuitenkin täysin omista tavoitteistaan.

Lue myös: Jätän oravanpyörän – Elämä ilman palkkatyötä

Kirja yhdistää siis todella inspiroivalla tavalla kaikki ne asiat, joiden ympärillä omakin elämäni on tämän työelämän oravanpyörästä hyppäämisen jälkeen pyörinyt: fiksumman kuluttamisen, oikeiden tarpeiden punnitsemisen, onnellisuuden, itselleen mielekkään elämän rakentamisen sekä oman talouden turvaamisen.

Meinasin kirjoittaa, että tämä kirja on paras koskaan lukemani kirja, mutta minun pitänee tyytyä sanomaan, että yksi parhaista. Tämä siksi, että vaikka se onkin kirja, jonka suosittelen jokaisen lukemaan, ovat siinä esitetyt jutut juuri niitä, joita olen itsekin pohtinut viimeisen puolen vuoden aikana aivan erityisesti, eli minulle sen myötä jo varsin tuttuja ajatuksia, joita levitän mielelläni muillekin.

Se ihan paras kirja on minusta kuitenkin aina sellainen, joka tuo minulle aivan uusia ajatuksia ja jopa mullistaa tapani nähdä asioita, mutta tämä kirja oli lähinnä omia, jo minulla olleita ajatuksia vahvistava opas. Uskon, että jollekin muulle tämä voi kuitenkin olla se elämän mullistava teos ja siksi kannustan lukemaan tämän.

Itse lainasin teoksen ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen käyttämän Ellibs-sovelluksen kautta e-kirjana. Kirja löytyy myös *Adlibriksen verkkokaupasta e-kirjana täältä. 

Millaista elämää te haluatte elää?