Kerroin edellisessä postauksessani, että olemme puolisoni kanssa lähdössä Santiago de Compostelan vaellukselle muutaman päivän päästä.
Ajattelinkin tehdä ennen lähtöä blogiin postauksen, jossa kerron hieman tarkemmin Santiago de Compostelan vaelluksesta.
Lue myös: Espanjalaiset, lehmän hermoja vaativat kassajonot
Mikä Santiago de Compostelan vaellus on?
Santiago de Compostelan vaellus on perinteisesti ollut uskonnollisista syistä tehtävä pitkä vaellus, mutta nykyään vaellukselle lähdetään myös monista muista syistä.
Vaellus on mahdollista tehdä useita reittejä, mutta nimensä mukaisesti reittien päätepisteenä on Espanjan Santiago de Compostela.
Santiago de Compostelasta matkaa voi toki jatkaa vielä Finisterreen, joka on Espanjan länsirannikolla oleva alue.
Finisterren uskottiin ennen olevan maailman päätepiste, jossa manner kohtasi meren.
Santiago de Compostelan vaellus tehdään yleensä jalan, mutta sen voi myös pyöräillä.
Perinteinen Pyhän Jaakobin reittiä kulkeva Santiago de Compostelan vaellus alkaa Ranskan puolelta pienestä, vain reilun tuhannen asukkaan Saint-Jean-Pied-de-Portin kylästä.
Kylään ei ole ihan helppoa päästä, vaan sinne siirtyminen vaatii aikaa ja yleensä useita kulkuvälineitä.
Heti vaelluksen ensimmäisenä päivänä kuljetaan kuitenkin läpi Pyreneiden vuoriston ja siirrytään Espanjan puolelle, jonne loput tästä vaellusreitistä sijoittuu.
Kyseessä on siis useita päiviä kestävä kävelymatka, jolle ihmisiä saapuu ympäri maailman.
Vaellusreitin varrelle mahtuu monenlaista maastoa sekä muutamia korkeampia nousuja ja laskuja, mutta yleisesti vaellus tehdään helpossa, paljon tallatussa maastossa valmiilla reitillä.
Vaelluspolku kulkee sekä läpi kauniiden maisemien, mutta välillä jopa moottoritien kyljessä.
Yleisesti itse maasto ei kuitenkaan ole kovin vaikeakulkuista, eli kyseessä ei ole mikään vuoristovaellus tai metsäretki, vaikka sellaisiakin osuuksia toki pitkän reitin varrelle mahtuu hieman.
Lue myös: Espanjalaiset, pään kirjaimellisesti sekoittavat kirjahyllyt
Miksi Santiago de Compostelan vaellus tehdään?
Perinteisesti Santiago de Compostelan vaellus on tehty uskonnollisista syistä.
Ranskan puolelta lähtevä perinteinen Pyhän Jaakobin reitti on ollut olemassa jo yli tuhannen vuoden ajan.
Uskonnollisessa mielessä pyhiinvaellusmatkan tarkoitus on ollut saada anteeksi tehtyjä syntejä ja jopa varmistaa oma paikka kuolemanjälkeisessä paratiisissa.
Entisaikoina usko tähän on ollut jopa niin kova, että ne, jotka eivät ole voineet tai halunneet tehdä pyhiinvaellusta itse ovat maksaneet jonkun tekemään sen heidän puolestaan.
Camino Ways toteutti vuonna 2019 kyselyn, jolla selvitettiin, mistä syistä vaellus tehdään nykyään.
28,2 prosenttia vaeltajista teki vaelluksen ihan vain uusien haasteiden toivossa.
28 prosenttia vaelsi uskonnollisista tai henkisistä syistä (joista jälkimmäinen on varsin laaja käsite mielestäni).
17,8 prosenttia vaelsi saadakseen tauon arjesta ja työelämästä sekä saadakseen yhteyden luontoon.
4,6 prosenttia lähti vaellukselle oppiakseen paikallisista kulttuureista.
8,8 prosenttia vaelsi muista syistä.
Moni vaellukselle lähtijä lähteekin kävelemään ottaakseen aikalisän arjesta ja saadakseen aikaa omille ajatuksille.
Vaeltajan elämässä on tyypillisesti voinut tapahtua tai olla tapahtumassa jotain suurta (sairastuminen, ero, läheisen menetys yms.), jonka miettimiselle ja käsittelylle halutaan ottaa aikaa ja moni vaeltaja kokee pitkän vaelluksen loistavana tapana saada olla rauhassa omien ajatustensa kanssa.
Toki vaellus on myös monille sosiaalinen paikka, sillä se tarjoaa tilaisuuden tutustua uusiin ihmisiin, joilla kaikilla on täysin erilaiset elämät, mutta joita kaikki yhdistää camino.
Lue myös: Tämän vuoksi matkustan – 2 tärkeintä syytäni
Kenelle Santiago de Compostelan vaellus on?
Santiago de Compostelaan saapuvien pyhiinvaeltajien määrä on kasvanut vuosittain ja ennen korona-aikaa Santiago de Compostelassa myönnettiin vuonna 2018 yhteensä 277 913 sertifikaattia pyhiinvaelluksen tehneille ja vuonna 2019 vastaava luku oli 347 578.
Koronavuosi 2020 vähensi tietysti vaeltajien määrää, mutta vuoden 2022 odotetaan olevan kaikkien aikojen runsaslukuisin.
Kaikki vaeltajat eivät tietenkään edes hae vaelluksestaan sertifikaattia ja moni vaeltaja voi myös keskeyttää vaelluksensa.
Kuten vaeltajien runsaasta määrästä voi päätellä, mahtuu joukkoon runsaasti erilaisia vaeltajia.
Sen perusteella voisikin sanoa, että Santiago de Compostelan vaellus on kaikille, jotka tahtovat sen tehdä.
Kovempi kuntoiset saattavat tehdä vaelluksen pidempänä versiona ja pidemmillä päivämatkoilla.
Muille taas voi riittää lyhennetty vaellus tai kevyemmät päivämatkat.
Vaeltajien joukkoon mahtuu kuitenkin kaiken ikäisiä ihmisiä ja vaeltajien joukosta voi löytää niin eläkeläisiä kuin jopa lapsiperheitä sekä ihmisiä kaikista ikäluokista näiden välillä.
Vaellukselle voi hyvin lähteä yksin, sillä camino yhdistää ihmisiä ja moni sanoo, että on saanut siitä eniten irti juuri yksin vaeltaessaan ja että halutessaan seuraa kyllä saa.
Lue myös: Kotona maailmalla
Kuinka pitkä Santiago de Compostelan vaellus on?
Santiago de Compostelan vaelluksen voi tosiaan kulkea useita reittejä, mutta se perinteisin Pyhän Jaakobin reitti, jolle itsekin olemme menossa on yhteensä lähes 800 kilometriä pitkä.
Reitti lähtee Ranskan puolelta, ylittää Pyreneiden vuoriston ja kulkee pohjoisen Espanjan läpi Santiago de Compostelan kaupunkiin.
Halutessaan matkaa voi jatkaa tästä vielä lähes sadan kilometrin verran Finisterreen.
Meillä on suunnitelmissa, että jatkaisimme sinne asti jos vain kropassa tuntuu, että se on mahdollista.
Jos Santiago de Compostelan vaelluksen tekee saadakseen siitä sertifikaatin, ei ole kuitenkaan pakko kävellä koko lähes 800 kilometrin matkaa.
Sertifikaatin saa nimittäin jos kävelee vähintään sadan kilometrin matkan.
Tämän vuoksi viimeiset sata kilometriä ennen Santiago de Compostelan kaupunkia ovatkin ruuhkaisimmat ja reitillä voi nähdä esimerkiksi perheitä ja jopa kouluryhmiä.
(Vaellusmatkan todistamiseksi käytetään vaelluspassia, johon kerätään leimoja reitin varrelta ja joka näytetään sitten Santiago de Compostelassa pyhiinvaellustodistusta hakiessa.)
Monet vaeltajat tekevät matkansa myös eri ajankohdille jaettuna, eli kävelevät esimerkiksi ensimmäiset 200 kilometriä yhtenä vuonna, seuraavat 200 kilometriä toisena vuotena ja niin edelleen.
Lue myös: 11 tapaa säästää ruokakaupassa
Kuinka kauan Santiago de Compostelan vaellus kestää?
Jos puhutaan siitä perinteisestä Pyhän Jaakobin reitistä, jolla on pituutta lähes 800 kilometriä, on vaelluksen tyypillinen kesto noin 35 päivää.
Vaelluksen kesto riippuu kuitenkin täysin siitä, millaisia päivämatkoja itse valitsee kulkea ja haluaako vaelluksen aikana ottaa taukopäiviä.
Jos vaelluksen tekee 35 päivässä, tarkoittaa se päivittäistä lähes 23 kilometrin kävelyä.
20-30 kilometrin päivämatkat ovat vaelluksella tyypillisiä ja moni kehottaa laskemaan mukaan muutamia lepopäiviä siltä varalta, että esimerkiksi jalkaan tullut rakko hidastaa matkaa tai matkalla sattuu jotain muuta yllättävää.
Ajattelen itse, ettei oman vaellukseni tavoitteena ole päästä sen loppuun, vaan saada kokea itse matka, joten matkan varrella olevista kaupungeista ja kylistä voi haluta nauttia pysähtymällä niihin välillä lisäpäiväksi.
Meillä ei ole itsellämme vaellukselle mitään aikataulua ja jos teemme koko vaelluksen Finisterreen asti veikkaan, että matkaan menee ainakin 40 päivää.
Lue myös: Näin aloin nauttia liikunnasta, jota ennen inhosin
Missä Santiago de Compostelan vaelluksella yövytään?
Santiago de Compostela vaellus ei ole perinteinen vaellus siinä mielessä, että majoittuminen tapahtuisi luonnossa telttaillen.
Itseasiassa Espanjassa ei edes ole samanlaisia jokamiehenoikeuksia kuin Suomessa, jotka sallisivat tilapäisen majoittumisen kenen tahansa maalla.
Koska kyseessä on vanha pyhiinvaellusreitti, jota on kuljettu jo tuhansia vuosia ja reittiä tallaavat edelleen jopa sadat tuhannet ihmiset vuosittain, on reitin varrelle syntynyt sen mukainen majoituskulttuuri.
Vaellusreitti kulkee siis läpi kylien ja kaupunkien, joissa on erilaisia majoitusvaihtoehtoja.
Perinteisimmillään vaeltaja voi majoittua erityisesti pyhiinvaeltajille tarkoitettujen majatalojen jaetuissa huoneissa (albergue).
Näihin majataloihin ei voi varata majoitusta etukäteen ja niihin pääsee sisään vain vaeltajien pyhiinvaelluspassilla.
Paikat jaetaan tulojärjestyksessä ja niitä on rajallinen määrä majatalon koosta riippuen.
Tällaisessä majatalossa voi yöpyä vain yhden yön. Majoituksen hinta on n. 7 euroa/hlö.
Vaeltaja voi myös majoittua yksityisissä majataloissa, joissa myös muidenkin kuin vaeltajien on mahdollista yöpyä ja joihin on yleensä ainakin mahdollista tehdä varaus etukäteen.
Näissä on yleensä hieman ylellisemmät majoitusolosuhteet ja hintaakin on siksi hieman enemmän – tyypillisesti noin tuplasti.
Näissä majataloissa voi myös olla mahdollista buukata yhteismajoituksen sijaan oma yhden tai kahden hengen huone, jolla on tyypillisesti hintaa käsittääkseni noin 30-50 euroa.
Suuremmissa kaupungeissa tarjolla on tietysti myös ihan varsinaisia hotelleja.
On makuasia, miten haluaa itse majoittua reitin varrella.
Meillä on aikomuksena mennä täysin suunnittelemattomasti ja fiiliksellä suosien vaeltajien omia yhteismajoituksia.
Jos niissä ei kuitenkaan ole tilaa tai takana on esimerkiksi muutama yhteismajoituksessa huonosti nukuttu yö, voi välillä olla mukavaa hemmotella itseään omalla rauhalla.
Yleisesti olen kuitenkin utelias kokemaan, miltä tuntuu majoittua jopa sadan hengen yhteismajoituksessa kerrossänkyineen, yhteissuihkuineen ja muine siihen liittyvine elementteineen.
Lue myös: Mitä eroa on rahan säästämisellä ja kituuttamisella?
Mitä Santiago de Compostelan vaellukselle kannattaa ottaa mukaan?
Koska Santiago de Compostelan vaellus rytmittyy majapaikasta toiseen vaeltamisen mukaan, ei tälle vaellukselle ei tarvitse ottaa mukaan tavaraa samalla tavalla kuin vaikkapa Lapin luontovaellukselle, jolla selkärepussa on oltava kaikki, mitä koko vaelluksen aikana tarvitsee.
Pitkällä vaelluksella jokainen kilo kannattaa olla tarkkaan harkittu ja yleinen suositus onkin, ettei vaellusrepun paino olisi kuin korkeintaan 10 prosenttia omasta painosta.
Internet on täynnä erilaisia pakkauslistoja, jotka antavat kokeneiden vinkkejä siihen, mitä juuri tälle vaellukselle kannattaa ottaa mukaan.
Koska vaellus on niin erityinen, kannattaa sille lähtijän optimoida mukaan otettavat tavarat nimenomaan tälle vaellusreitille ja juuri siihen vuodenaikaan sopiviksi eikä sen mukaan, mitä jollakin muulla pitkällä vaelluksella on tarvittu.
Yleisesti vaellusreppu kannattaa pitää mahdollisimman kevyenä ja esimerkiksi vaatteiden määrä on minimoitu.
Mukaan kehotetaankin ottamaan vain kahdet tai korkeintaan kolmet vaihtovaatteet, joita sitten pestään aina majatalossa.
Näin kuumilla kesähelteillä matkustaessa meiltä ei lähde mukaan makuupusseja, vaan vain ohut makuupussin sisäpussi eli lakanapussi, jonka päälle voi sitten tarvittaessa levittää majatalosta saatavan huovan.
Santiago de Compostelan vaelluksella kenkävalintakin voi hieman poiketa tyypillisestä vaelluksesta ja vaelluksen maaston vuoksi moni kulkee vaelluksen varsinkin kesäaikaan vaelluskenkien sijaan lenkkareissa tai jopa (vaellus)sandaaleissa.
Oma vaellusreppuni painaa noin neljä kiloa, minkä lisäksi kannan sitten mukana tarvittavan määrän vettä ja muuta pientä evästä.
Koska vaelluksia tekevät kaikenlaiset ihmiset kaikenlaisilla tarpeilla, on vaellusreitin varrella tarjolla jopa kuljetuspalvelua tavaroille.
Tällaista palvelua hyödyntävä vaeltaja voi itse ottaa selkäänsä sen, mitä päivän aikana tarvitsee ja tyypillisesti noin viiden euron maksua vastaan hänen muut tavaransa kuljetetaan seuraavaan majoituspaikkaan autolla.
Lue myös: Tämän vuoksi rakastan kirjastoja
Mitä Santiago de Compostelan vaelluksella syödään?
Santiago de Compostelan vaelluksella ei vaelluksen luonteen vuoksi tarvitse myöskään kantaa mukanaan kaikkea mitä aikoo vaelluksen aikana syödä, vaan ruokailut voi toteuttaa haluamallaan tavalla.
Monista majataloista voi saada pienen aamiaisen tai sitten sen voi nauttia päivän vaelluksen startattua lähikylän kahvilassa.
Matkan varrella voi myös pysähtyä syömään melko edullisen vaeltajalounaan kahvilassa/ravintolassa tai nauttia matkalla ruokakaupasta ostettuja eväitä.
Illalla itseään voi hemmotella ravintolaillallisella, joita on reitin varrella vaeltajabudjetille sopivilla hinnoilla.
Vaihtoehtoisesti majatalossa saattaa olla mahdollisuus yhteiseen ruokahetkeen joko majatalon omistajien valmistamana tai yhdessä muiden vaeltajien kanssa tehtynä.
Monissa majataloissa on yhteinen keittiö, jossa voi itse laittaa ruokaa ja syödä omia eväitään, joten matkalla pärjää melko pienelläkin ruokabudjetilla.
Lue myös: Nämä kirjat auttavat hyppäämään ulos oravanpyörästä
Kuinka Santiago de Compostelan vaellukseen voi valmistautua?
En ehkä ole paras ihminen vastaamaan tähän kysymykseen, sillä en ole itse valmistautunut matkaan suuresti.
Toki en lähde ihan soitellen sotaan, vaan olen selvitellyt perusjuttuja ja esimerkiksi tehnyt kenkävalintani huolella ja ajanut kenkiä sisään.
En kuitenkaan ole tehnyt mitään koevaelluksia tai erityisesti kasvattanut kuntoani reissua varten.
Kun olin alkuvuoden Espanjassa, kävelin siellä normaalistikin pitkiä päivämatkoja, mutta ajattelen, että haluan vaelluksen nimenomaan olevan kaikin tavoin täysin uusi kokemus.
Uskon sen olevan keholle haastava, mutta minulla on ihan hyvä peruskunto ja olen tottunut pitkiin kävelymatkoihin – joskaan en päivästä toiseen yli kuukautta, mutta kuitenkin.
Vaelluksen tekee kuitenkin joka vuosi niin monella eri taustalla olevia ihmisiä, jotka selviävät siitä, joten uskon sen menevän ihan hyvin ilman suurempia treenailuja.
Vaellukseen voi kuitenkin halutessaan varautua tutustumalla reittiin ja miettimällä, millaisia matkoja haluaa kulkea ja mitä haluaa matkallaan nähdä.
Varsinaista reittiä ei tarvitse opetella, sillä reitin varrella on jatkuvasti opasteita, jotka ohjaavat vaeltajaa oikeaan suuntaan. Karttaa ja kompassia ei siis tarvita.
Sen sijaan voi kuitenkin olla mielenkiintoista tutkia hieman, millaisia kyliä reitin varrella on ja millaisia kiinnostavia nähtävyyksiä niissä saattaa olla.
Reitin varrella on mm. viinihana, josta jokainen vaeltaja saa ilmaiseksi maistella viiniä sekä paikka, jonne vaeltajat perinteisesti laskevat vaelluksella mukanaan kantamansa kiven, josta luopuminen symbolisoi omasta henkisestä painolastista luopumista.
Karttaa voi myös tutkia etukäteen jotta tietää hieman, mitkä vaelluksen osat voivat olla haastavimpia esimerkiksi vuoristoon nousun ja sieltä laskeutumisen vuoksi tai karun, suojattoman maaston myötä.
Tällaisia pieniä juttuja voi olla mukavaa tietää jo ennen vaellukselle lähtöä, jotta niihin osaa varautua, mutta se ei tietenkään ole välttämätöntä.
Vaelluksesta on tarjolla paljon verkossa julkaistua materiaalia, opaskirjoja sekä erilaisia puhelinsovelluksia, joista voi esimerkiksi katsoa lisätietoa näkemistään nähtävyyksistä.
En ole itse mennyt näihin vielä erityisen tarkasti, mutta olen käynyt opaskirjan avulla reitin läpi pintapuolisesti, hahmottanut hieman millaisia etappeja voisimme ehkä kulkea ja mitä erityistä haluan matkan varrella nähdä – olisi harmi kuulla vasta jälkikäteen, että esimerkiksi ohitetussa kylässä olisi ollut koettavana upea messu, jota kaikki ylistävät.
Yleisesti aion kuitenkin käydä etappeja läpi tarkemmin vasta niitä edeltävinä päivinä päivämatkoja suunnitellessa.
Voi esimerkiksi olla hyvä tietää, että seuraavasta kylästä kannattaa katsoa majoitusta, sillä sen jälkeiseen kylään on 10 kilometrin matka ja siellä on vain yksi pieni majatalo tai että tietyllä päivämatkalla mukaan kannattaa varata reilummin vettä, sillä maasto on avaraa eikä vesiposteja ole tarjolla.
Monilla on vaellukselle myös jonkinlainen aikaraja, jonka puitteissa vaellukselta on palattava kotiin ja se voi saada aikaan halun suunnitella matkan etenemistä.
Tällöin voi esimerkiksi haluta varata majoituksia jo etukäteen voidakseen varmistua, että sellaisia on saatavilla sopivan päivämatkan puitteissa.
Lue myös: Kokemuksia matalan ferritiinin hoidosta
Mitä itse toivon Santiado de Compostelan vaellukselta
Yritän lähteä matkaan ilman suuria odotuksia ja ottaa sen vastaan sellaisena kuin se tulee.
On kuulemma yleinen sanonta, että camino antaa vaeltajalleen sen, mitä hän tarvitsee.
Emme ole varanneet mitään muita majoituksia kuin hostellin saapumispäivällemme, jotta saamme iltalennolla Ranskaan saavuttuamme levättyä ennen kuin siirrymme vaelluksen aloituskaupunkiin.
Lähden itse matkaan useista syistä.
Ensinnäkin haluan saada kokea, miltä tuo matka tuntuu.
Minulle ei ole niinkään väliä, saanko kuljettua koko matkan, mutta tietysti toivon, että kroppani jaksaa sen.
Olen kiinnostunut näkemään matkan varrella olevat kylät, kaupungit ja luonnon sekä saamaan ne kokemukset, joita matka tuo.
Toivon tapaavani mielenkiintoisia ihmisiä, joiden kanssa saan hyviä keskusteluja.
Haluan myös viettää aikaa omien ajatuksieni kanssa olosuhteissa, joissa ei ole jatkuvia keskeytyksiä.
En sanoisi, että lähden etsimään vaellukselta vastauksia johonkin, mutta toivon, että löydän sieltä kiinnostavia ajatuksia ja teen huomioita, jotka auttavat parantamaan elämänlaatuani.
Ylipäätään odotan, että saan kokea vaeltajaelämän yksinkertaisuuden, joka kiehtoo minimalistista minääni kovasti.
Sen, kuinka pientä tavarmäärää tarvitsee ja kuinka elämässä palataan perusasioiden äärelle: aamulla herätään aikaisin, kävellään kunnes iltapäivän paahtava aurinko käy ylivoimaiseksi, etsitään paikka, jossa pään saa yöksi tyynyyn, pestään pyykkiä ja huolehditaan, että on syötävää.
Mitään muuta ei oikeastaan tarvitse vaeltaessa miettiä kuin kävelyä, ruokaa ja nukkumapaikkaa.
Jos pitää levätä, sitten lepäämme. Jos emme voi jostakin syystä jatkaa vaellusta, niin sitten lopetamme.
Jos tarvitsemme vaellukseen 60 päivää, niin sitten tarvitsemme.
Lähden siis matkaan nimenomaan matkan tuoman kokemuksen vuoksi enkä päästäkseni perille jonnekin.
Teen vaelluksen myös ihan siitä ilosta, että minulla on toimiva keho ja energiaa sen tekemiseen – uupumuksen ja matalan ferritiinin kokeneena sitä nimittäin todellakin arvostaa.
Odotan pian starttaavaa vaellustamme siis innolla!
Kaikki postaukseni ja omat kokemukseni Santiago de Compostelan vaelluksesta löytyvät täältä.
Puolisosi treenaili Espanjassakin puhallinsoittimiaan, koska lyhytkin tauko tekisi hallaa. Jäi siis kiinnostamaan, miten mahdollisesti jopa 60 päivään venyvä vaellus sopii puolisollesi? Ottaako hän soittimia mukaan vai asennoituu siihen niin että reissulla tulee takapakkia kun ei voi harjoitella?
Hyvä kysymys, ihana että muistit tämän! <3 Puolisolla on vähän uusia suunnitelmia tulevaisuuden suhteen ja ammattimuusikon ura jää toistaiseksi ainakin tauolle, eli sen puolesta ei ole huolta, että treenailu jää. 🙂