Minimalismi on elämäntapa, joka on tullut yhä suositummaksi viime vuosina.
Sen pohjalla on ajatus siitä, että vähemmän on enemmän, ja se voi johtaa niin parempaan henkiseen, fyysiseen kuin taloudelliseenkin hyvinvointiin.
Minimalismin suosion myötä ”Mitä minimalisti tarvitsee?” onkin kysymys, jonka useat minimalismista kiinnostuneet syöttävät Googleen vastauksia etsiessään.
Kun kysymys osui ensimmäistä kertaa silmiini mietin, että miten ihmeessä tällaiseen kysymykseen voisi olla olemassa yleispätevää vastausta, kun minimalismin ideana on nimenomaan löytää asiat, jotka henkilökohtaisesti tuovat elämään lisäarvoa ja parantavat juuri omaa elämänlaatua.
Kun sitten tutkiskelin kysymystä pidempään tajusin, että oikeastaan se on varsin hyvä kysymys.
On nimittäin olemassa muutamia yleispäteviä asioita, joita mielestäni jokainen minimalisti tarvitsee, jotta niin sanotusti onnistuu minimalismissaan.
Tämä postaus ei kuitenkaan ole listaus minimalistisen vaatekaapin peruspilareista, minimalistisen keittiön must have -välineistä tai minimalistisen sisustuksen välttämättömyyksistä, vaan jostain paljon syvemmästä.
Löydät siis alta kuusi asiaa, jotka minimalisti mielestäni tarvitsee.
Lue myös: 7 tapaa välttyä kiusaukselta olla ostamatta uutta
1. Mimimalisti tarvitsee tietoisuutta omista arvoistaan
Vaikka erityisesti sosiaalisen median tavaran karsintaan liittyvät ja lähes tyhjiä koteja esittelevät päivitykset saattavatkin antaa sellaisen kuvan, ei minimalismia ei ole vain yksinkertaisesti se, että elämästään poistaa asioita.
Sen sijaan minimalismi on tietoinen päätös siitä, mikä on tärkeää ja arvokasta juuri omassa elämässä.
Jotta voi olla minimalistinen, täytyy siis olla tietoinen omista arvoistaan ja prioriteeteistaan, jotta voi tehdä omat valintansa niiden pohjalta ja elää niiden mukaista elämää.
Arvot ovat oman elämän henkilökohtaisia suuntaviittoja, jotka kertovat siitä, millaista elämää haluaa elää.
Ne eivät siis itsessään ole tavoitteita, jotka pitäisi tai edes voisi saavuttaa, vaan ne vain auttavat määrittämään, miten elettynä oma elämä tuntuu parhaalta.
Jos ei koskaan ihan oikeasti istu alas ja mieti, mikä on omassa elämässä tärkeintä ja mihin sen myötä haluaa laittaa fokuksen, päätyy helposti poukkoilemaan sinne tänne ja tekemään jatkuvasti ristiriitaisia valintoja, jotka eivät kuljeta elämää siihen suuntaan, johon sen oikeasti haluaisi kulkevan.
Lue myös: Arvojen kirkastaminen antoi elämälle suuntaa
2. Minimalisti tarvitsee kykyä luopua asioista
Minimalismia ei ole pelkästään se, että karsii kaiken ylimääräisen elämästään.
Se on myös kykyä luopua asioista, joita on ehkä aiemmin pitänyt tärkeinä, mutta joiden on arvojensa ja prioriteettiensa kirkastamisen myötä tajunnut olevan vähemmän tärkeitä.
Minimalismissa ei siis luovuta asioista vain luopumisen ilosta vaan siksi, että luopumalla turhasta tehdään tilaa sille, millä on itselleen oikeasti merkitystä.
Joskus elämässä voi olla asioita, joiden on uskonut olevan tärkeitä joko yleisten tapojen perusteella tai sellaisten omien uskomusten, joiden pohjalle ei ole kunnolla kurkistanut.
Toisinaan voi myös olla niin, että jokin tärkeäksi luulemansa asia onkin oikeasti esteenä sille, ettei pysty elämään tavalla, jota ihan oikeasti sisimmässään haluaisi.
Voi esimerkiksi olla, että kotona säilyttää muodon vuoksi valtavaa määrää perintönä saatuja tavaroita ihan vain siksi, että niin kuuluu tehdä, vaikka ei itse oikeasti edes tuntenut sitä isän tätiä, jonka kuolinpesästä tavarat ovat tulleet ja jotka vain turhaan vievät tilaa siltä harrastusnurkalta, jonka oikeasti itselleen haluaisi.
Toisinaan tavaroita saattaa myös säästää muiden ihmisten vuoksi peläten, että loukkaa heidän tunteitaan luopumalla tavaroista.
Aina kyse ei ole tavaroista luopumisesta, vaan karsittavaa voi löytyä myös muualta: ihmissuhteista, omista tavoista tai uskomuksista, työpaikasta…
Joskus Usein asioista luopuminen voi tuntua vaikealta, mutta miksi pitää kiinni jostakin, mitä ei todella tarvitse?
Lue myös: Mistä tavaroiden vähentäminen kannattaa aloittaa?
3. Minimalisti tarvitsee tavoitteen elää yksinkertaisesti
Tämä tarkoittaa sitä, että minimoi ylimääräiset asiat elämästäsi ja keskity siihen, mikä on itselleen todella tärkeää.
Huomioitavaa on, että nyt ei puhuta vain tavaroista, vaan myös asioista.
Kun itselleen on asettanut tavoitteeksi elää yksinkertaisesti, on helpompi pitää kiinni siitä, mitä tarvitsee ja mistä voi luopua.
Tavoitteen asettaminen ei tarkoita, että itselleen tulisi määritellä, että keittiössä saa olla vain 12 kahvikuppia, eteisen vaatekaapista saa löytyä vain viisi takkia tai että kotona saa olla vain valkoisia huonekaluja.
Tavoitteella tarkoitan sitä suurta linjaa, joka on arvojen tapaan elämää ohjaava tienviitta eikä itsessään mikään määränpää.
Kun itselleen on määrittänyt tavoitteeksi elää yksinkertaista elämää, on helppoa peilata valintojaan siihen ja miettiä, ovatko ne pitkässä juoksussa linjassa sen kanssa.
Jos pohjimmiltaan tavoittelee yksinkertaisempaa ja verkkaisampaa elämää, kannattaako sanoa kyllä sille CV:ssä hyvältä näyttävälle työtarjoukselle, joka kuitenkin pakottaa tekemään töitä myös työajan ulkopuolella ja nostaa stressitasoa jatkuvasti ihan liikaa?
Lue myös: Mistä minimalismissa oikeasti on kyse ja kuinka siinä pääsee alkuun?
4. Minimalismistin tarvitsee kiinnittää huomio omaan hyvinvointiin
Minimalismi on myös huomion kiinnittämistä omaan henkiseen, fyysiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin.
Tämä tarkoittaa sitä, että elämässä keskitytään asioihin, jotka tuovat itselleen hyvää oloa, hyvinvointia ja terveyttä sekä vältetään asioita, jotka aiheuttavat liiallista stressiä tai heikentävät omaa terveyttä.
Minimalisti tarvitsee siis itsetutkiskelua monilla elämän osa-alueella tunnistaakseen, mitkä asiat elämässä lisäävät omaa hyvinvointia ja mitkä puolestaan vähentävät sitä.
Tavoitteena on, että karsimalla elämästä pois turhia tavaroita ja asioita löytyy enemmän tilaa ja energiaa niihin asioihin, jotka tekevät itselleen hyvää ja sen myötä parantavat omaa hyvinvointia ja sen myötä elämänlaatua.
Kliseisesti ajateltuna oma happinaamari kannattaa aina kiinnittää ensin, jotta kykenee sen jälkeen olemaan avuksi myös muille.
Oman hyvinvoinnin priorisointi ei ole itsekästä, vaan välttämättömyys, sillä jos ei itse voi hyvin, on vaikeaa kyetä antamaan hyvää muille.
Lue myös: Minimalismin myötä en enää yritä tehdä enemmän töitä tienatakseni lisää
5. Minimalistin tarvitsee tietää, mitä tavarat hänelle merkitsevät
Tavaroiden näkökulmasta minimalismin ideana on omistaa vain sellaisia tavaroita, jotka ovat itselleen tärkeitä ja tarpeellisia.
Tämä tarkoittaa, että täytyy olla tietoinen siitä, mitä tavarat merkitsevät itselleen ja mitkä niistä ovat todella tärkeitä.
Tämä auttaa välttämään ylimääräisiä ostoksia ja pitämään ympärillään vain niitä asioita, joita todella tarvitsee.
Jotta itselleen merkitykselliset tavarat tunnistaa, täytyy yleensä tehdä hieman itsetutkiskelua ja miettiä, miksi minkäkin asian omistaa.
Jotta voi tietää, mitä haluaa omistaa, tulee itseään tuntea ainakin sen verran, että on selvittänyt, millaista elämää haluaa elää – omien tavaroiden tarkoitus kun on mahdollistaa se ja tukea sitä.
On kuitenkin hyvä olla varovainen sen suhteen, ettei itseään ala identifioimaan liikaa tavaroidensa kautta.
Lue myös: ”Onpas askeettista!” – väärinymmärretty minimalismi
6. Minimalisti tarvitsee sitoutumista elämäntapaan
Minimalismi on eri asia kuin puuskittainen tavaroiden karsiminen. Se ei siis ole sitä, että kerran haluaa raivata kodistaan ylimääräiset tavarat ja sitten jatkaa kuluttamista vanhaan malliin kaappien täyttyessä uudelleen.
Minimalismi on elämäntapa, joka vaatii sitoutumista. Se ei siis ole vain hetkellinen mielijohde.
Tämä ei tarkoita, että itsensä kanssa pitää tehdä pyhä sopimus siitä, kuinka monet kengät saa omistaa ja sitten tuskailla juoksuharrastuksesta innostuessaan, kuinka mukavaa olisi hankkia kunnon juoksukengät, mutta kun minulla on jo se määrä kenkiä, jotka päätin omistaa enkä halua luopua muista pareista.
Elämäntilanteet muuttuvat ja minimalismissa pyritään huomioimaan se elämällä aina sellaista elämää, joka palvelee juuri silloista elämäntilannetta.
Minimalismin perimmäisin idea onkin siis parantaa elämänlaatua, ei hankaloittaa elämää elämällä niin, että kokee elävänsä niin, että jotain tarpeellista puuttuu.
Jos elämäntilanne muuttuu, voi myös olla, että sellaiset asiat, jotka ovat aiemmassa elämäntilanteessa tuntuneet turhilta ovatkin nyt tarpeellisia.
Sen sijaan minimalismiin sitoutuminen tarkoittaa, että muistaa jatkuvasti, miksi haluaa elää minimalistista elämää ja pitää siitä kiinni myös silloin, kun kohtaa (ihan oikeasti ajan kanssa ohimeneviä) houkutuksia, jotka tuntuisivat sillä hetkellä hyviltä ideoilta, mutta eivät silti ole pitkässä juoksussa linjassa sen elämän kanssa, jota haluaa elää.
Jos pitkän linjan tavoitteena on ylläpitää minimalistista vaatekaappia, koska se helpottaa elämää niin monella tavalla, saattaa neonvärisen hellemekon näkeminen alehinnalla saada aikaan impulsiivisia houkutuksia.
Juuri sellaisina hetkinä on kuitenkin hyvä muistaa, että elää Pojois-Suomessa, jossa neonväristä hellemekkoa ei ihan oikeasti tule käyttäneeksi niin usein, että sen kannattaisi olla mukana minimalistisessa vaatekaapissa.
Esimerkiksi tietoisuustaitojen harjoittelu voi olla suureksi avuksi, sillä niiden avulla on helppoa ottaa hieman etäisyyttä spontaaneihin mielitekoihin ja pysähtyä kysymään itseltään, onko tekemässä valintaa, joka vie kohti sitä, mitä elämässään oikeasti haluaa, vai päätymässä valintaan, joka todellisuudessa harhauttaa polulta.
Lue myös: 33 YouTube-kanavaa minimalismista ja yksinkertaisemmasta elämästä
Erittäin hyvä postaus ja näkökulma! Itse muutin hiljattain, ja jäin muuton yhteydessä pohtimaan sitä, miten paljon tavara meille maksaa. Ensin tavaran hankkiminen maksaa, tavaran säilyttäminen maksaa (neliöhinnat tavaran säilytykselle tulevat aika järjettömiksi kun asiaa alkaa miettiä!), tavaran siirtäminen muuttaessa (tai miksi ei matkustaessakin, kiitos lentoyhtiöiden ruumamaksujen) maksaa ja lopuksi usein myös tavaran hävittäminen maksaa, vähintään vaivan jos tavara on kierrätyskelpoinen, mahdollisesti ihan rahaakin jätemaksujen muodossa. Tätä kun alkaa miettiä, niin tavaroiden kerryttäminen on isolta osin aivan järjetöntä! Esimerkiksi juuri nuo mainitsemasi perintötavarat ja vastaavat tavarat, joita säilytetään jotain muuta ihmistä varten.
Melkein jopa lisäisin listaan että tarvitaan varmaan myös ripaus rohkeutta, koska monet listalla olevat asiat ja niiden tarkastelu omassa elämässä voivat saada aikaan ja tuoda pintaan melko epämiellyttäviä, kipeitäkin asioita, ajatuksia ja oivalluksia. Joskus listan monien kohtien toteuttamiseksi on syytä tavaran lisäksi luopua vaikka tavoista (kuten miellyttämisenhalu) tai jopa ihmisistä.
Todella hyvä lisäys tuo ”ripaus rohkeutta”, sen kuuluisi kyllä ehdottomastiolla listalla juurikin noista mainitsemistasi syistä. Kiitos, että toit tämän esiin!
Tuo on aivan totta, että tavaran hintalappu on todellisuudessa paljon korkeampi kuin sen hankintahinta ja monien alunperin edullisten ja joskus jopa ilmaiseksi saatujen tavaroiden hinnaksi voi kaikkien niihin liittyvien usein epäsuorien kulujen kautta tulla paljon enemmän kuin osaisi ajatella. Tämäkin on kyllä todella kiinnostava aihe miettiä.
Olipas hyvä postaus ja hyvä kommentti! Itse myös olen omaa elämää riisuessani miettinyt tavaravirran hintaa. Kiitos kummallekin ❤️.