Joulun aikaan monet valtaa tavara-ahdistus. Kaikki alkaa usein sen kuuluisan joulusiivouksen kanssa tuskaillessa, kun tavaroita paikoilleen laittaessaan tajuaa, ettei kaikelle edes ole kunnollista paikkaa. Tämä taas johtuu usein siitä, ettei kaikelle ole tilaa. Tuntuu tuskaiselta survoa tavaroita väkisin laatikoihin ja kaappeihin kun tietää, ettei niitä, tai niiden taakse jääviä muita tavaroita tule koskaan enää helposti löytämään. Tulee olemaan helpompaa ostaa uutta kuin löytää kotoaan vanhaa.
Kun tavarat on raivattu pois tieltä sopivasti jouluaatoksi, tuntuu hetkellisesti ihanan rauhalliselta. Poissa silmistä, poissa mielestä.
Joulun jälkeen se kuristava tunne kuitenkin hiipii takaisin. Koti on täynnä uusia tavaroita, joille pitäisi keksiä paikka. Kaapeista ja laatikoista sitä paikkaa on kuitenkin turha hakea, sillä ne täytettiin jo ennen joulua niillä vanhoilla, paikkaansa hakevilla tavaroilla. Olisiko vintillä vielä ihan vähän tilaa..?
Välipäivinä kinkkua sulatellessa voikin olla sopiva hetki alkaa myös sulatella ajatusta, että kodista vähentäisi niitä ylimääräisiä tavaroita, joita ei edes tule käyttäneeksi. Kun kotona on vihdoin aikaa olla, alkaa ajatus levollisen rauhallisesta ympäristöstä, jossa jokaiselle tavaralle on oma tilansa usein houkuttaa. Kuinka helppoa siivoaminen olisikaan ennen joulua ollut ja kuinka vaivatonta se olisi joulun jälkeenkin.
Uusi vuosi on täydellinen hetki tehdä lupaus tavaroiden vähentämisestä. Uusi vuosi, uusi minä ja ennen kaikkea kuin uusi koti.
Moni haaveilee tavaroiden vähentämisestä, mutta ei ole varma, kuinka hommaan tarttuisi. Joskus tavaroiden vähentämiseen tarttuminen voi tuntua jopa niin hankalalta, ettei sitä edes tahdo aloittaa. Silloin voi olla lohduttavaa kuulla, ettei tavaroiden vähentäminen ole kilpailua, jossa täytyy voittaa parhaalla mahdollisella suorituksella tai peliä, jota voi pelata vain yksillä säännöillä.
Tavaroita tulee vähentää juuri sen verran kuin itsestään tuntuu hyvältä ja juuri sillä menetelmällä, joka itsestään tuntuu parhaalta. Kokosin tähän postaukseen viisi tunnettua ja yleisesti käytettyä taktiikkaa, joilla kodin tavarakaaosta voi lähteä selättämään. Näistä voi valita omansa, yhdistellä näitä haluamallaan tavalla tai keksiä vaikka kokonaan uuden tavan. Tärkeintä on, että lopputuloksena on jotain, mikä tuntuu itsestään hyvältä.
KonMari
Japanilaisen Marie Kondon KonMari-metodi on varmasti maailman tunnetuin menetelmä vähentää tavaroita. Tämä on ollut se menetelmä, jonka kautta itsekin alunperin syvennyin tavaroiden vähentämiseen ja sitten lopulta minimalismiin. Suosittelen itse tähän menetelmään perehtymistä, sillä minusta se auttaa loistavasti panemaan ajatukset järjestykseen sen suhteen, mikä on pitämisen arvoista ja mikä taas ei.
Pääpiirteittäin tiivistettynä KonMarissa omaisuus käydään läpi isolla rykäisyllä tietyssä järjestyksessä kategoria kerrallaan. Kaikki samaan kategoriaan kuuluvat tavarat käydään läpi yhtä aikaa, minkä ansiosta esimerkiksi samaa tavaraa ei jää kotiin kymmentä kappaletta, kun ne kaikki näkee silmiensä edessä kerralla. Tässä tekniikassa jokainen tavara otetaan käsiin ja kysytään itseltään, tuottaako se iloa (tai hyödyn kautta iloa) ja jos se ei sitä tuota, luovutaan siitä.
Kategorioiden läpikäymisjärjestys on suunniteltu tarkkaan, eli homma aloitetaan tavaroista, joiden kohdalla on helpointa tavallisesti tehdä päätöksiä ja jatketaan sitten kohti henkilökohtaisempia tavaroita, jotka yleensä ovat haastavampia. Menetelmässä ei kysytä, mistä haluaa luopua vaan hommaa lähestytään positiivisen kautta pohtimalla, mitä haluaa pitää.
KonMariin voi syventyä esimerkiksi Marie Kondon kirjojen, netistä löytyvien artikkelien ja YouTube videoiden kautta sekä tammikuun alussa julkaistavan Netflix-ohjelman avulla. Itse aloitin aikoinaan kuuntelemalla KonMarin ensimmäisen kirjan äänikirjana, jotta saatoin jo sitä kuunnellessa ryhtyä toimiin ja minulla oli siivotessa todella inspiroitunut ja motivoitunut olo. Tämä on minusta menetelmä, johon kannattaa tutustua, vaikka sitä päätyisikin soveltamaan omalla tavallaan.
Omat KonMari-aiheiset blogipostaukseni löytyvät täältä.
Radikaali raivaus pakkaushaasteen avulla
Tässä varsin radikaalissa menetelmässä koko omaisuus pakataan sivuun laatikoihin ja tavaroita otetaan niistä esiin vain sitä mukaa kun niitä tarvitsee. Tavoitteena on, että lopulta tulee huomanneeksi, kuinka paljon turhaa tavaraa omistaakaan ja päätyy sitten mahdollisesti luopumaan turhista esineistä.
Tämän tavaroiden vähentämisen kerralla vahdikkaasti käyntiin potkaisevan menetelmän avulla homman voi aloittaa kunnolla, eli tämä sopii niille, jotka kaipaavat välittömästi radikaalia hyppyä minimalistiseen elämään. Menetelmän huonona puolena on kuitenkin se, että sen aloittaminen on varsin työlästä, sillä koko omaisuutta ei noin vain pakata laatikoihin ellei tätä sitten satu ajoittamaan muuton yhteyteen.
Itse pääsimme toteuttamaan tätä karsintamenetelmää kesällä, sillä olimme pakanneet loput omaisuudestamme varastokomeroon Thaimaahan lähtiessämme. Meidän olikin kotiin palattuamme todella helppoa ja kätevää alkaa purkaa laatikoita ja käydä läpi joka ikinen tavaramme. Tämä menetelmä kulkee virallisesti nimellä Packing Party ja siitä voi lukea lisää tästä aiemmasta postauksestani.
Pienet tavarahaasteet
Siinä missä kahdessa edellä mainitussa metodissa omaisuus rykäistään kerralla läpi oikein kunnolla, otetaan tässä menetelmässä asiaan hitaampi lähestymistapa. Tämä menetelmä sopiikin niille, jotka haluavat vähentää tavaroita, mutta joilla ei ole aikaa tehdä kunnon rykäisyjä ja jotka ovat ehkä jopa vähän varovaisia sen suhteen, mistä uskaltavat lopulta luopua.
Pienissä tavarahaasteissa luovutaan joka päivä tietystä määrästä tavaroita. Haasteen voi aloittaa vähentämällä ensimmäisenä päivänä yhden tavaran, toisena kaksi, kolmantena kolme ja etenemällä näin kuukauden ajan. Jos haastetta jatkaa 30 päivän ajan, on kuukauden jälkeen luopunut 465 tavarasta. Itse tosin suosittelen aloittamaan haasteen niin päin, että ensimmäisten päivien raivausvimmassa aloittaa jo 30 tavarasta, etenee seuraavana päivänä 29 tavaraan, sitten 28 tavaraan ja ja jatkaa niin edelleen joka päivä luovuttavien tavaroiden määrää pienentäen. Näin alkuinnosta saa parhaan hyödyn ja homma kevenee kuun loppua kohti. Haastetta voi myös jatkaa kuukaudesta toiseen. Jos sen mukaan menisi vuoden ajan, vähenisi kodista vuodessa noin 5600 tavaraa, mikä on jo varsin huikea määrä.
Minusta tämä on loistava menetelmä aloittaa homma, sillä kuten aina sanotaan, kasvaa pienistä puroista lopulta iso virta. Menetelmän huonona puolena on toki se, että jos hommassa etenee vain laatikko tai kaappi kerrallaan ei ehkä tule huomanneeksi, kuinka monta paria saksia, kukkavaaseja, jatkojohtoja tai muita pitkin kotia viljeltyjä, toistensa kaltaisia esineitä koko taloudessa on yhteensä.
Tästä raivausmenetelmästä voi goolettaa lisää nimellä Minimalist Game, jolla se yleisesti tunnetaan, sillä kyse on tosiaan kuin pelistä.
Tavara päivässä
Edellisen vähennystavan kevennetty muoto on luopua aina yhdestä tavarasta päivässä valitsemansa ajanjakson ajan. Tämä on toisaalta helppo menetelmä, sillä kotoa löytyy taatusti jatkuvasti jotain, mistä voi luopua ja on palkitsevaa, kun joka päivä voi kokea edistävänsä asiaa jotenkin. Toisaalta tämä menetelmä voi myös tuntua hieman hitaalta ja jopa ehkä unohtua joinakin päivinä – varsinkin jos lähtee esimerkiksi matkalle jonnekin.
Koen itse myös käytännöllisemmäksi siivota kerralla läpi esimerkiksi koko vaatekaappini, liinavaatteeni, keittiötavarani ynnä muun vastaavan kategorian, sillä hyvin usein sieltä pois lähtevät tavarat päätyvät sitten kuitenkin suurimmaksi osaksi samaan paikkaan (tavallisesti hyväntekeväisyyskauppaan tai kierrätyslaatikkkoon) ja ne on helpointa viedä sinne kerralla. Yhden tavaran vuoksi ei jaksaisi vaivautua, joten niitä yksittäisiä tavaroita tulisi sitten helposti säilyttäneeksi esimerkiksi pahvilaatikossa siihen asti, että joskus saa aikaiseksi viedä sen sinne, minne se on matkalla.
Tästä menetelmästä voi kuitenkin olla helppoa tehdä hauskaa ja tsemppaavaa haastamalla mukaan jonkun muun, jolle päivän esineestä aina raportoi tai jopa kaveriporukan ja laittaa pystyyn raportointia varten esimerkiksi WhatsApp-ketju. Kun pääsee itse kertomaan, mistä on luopunut ja näkee, mistä muut luopuvat voi homman suhteen olla hyvinkin motivoitunut – plus onhan se aika hauskaa päästä jopa naureskelemaan, millaisia turhia tavaroita muidenkin kotoa voi löytyä ja ehkä myös saada inspiraatiota omaan tavaroista luopumiseen muiden antaman esimerkin kautta.
Huone kerrallaan
Tämä metodi on edellistä vauhdikkaampi, mutta se vie silti vain sen verran aikaa kuin itse on siihen valmis käyttämään ja juuri silloin kun itsestään siltä tuntuu. Tässä menetelmässä kotia tyhjennetään itse valitsemassaan järjestyksessä huone kerrallaan ja silloinkin voi itse määrittää, rykäiseekö kerralla läpi koko huoneen vai eteneekö esimerkiksi laatikko kerrallaan pikkuhiljaa.
Hommaa voi helpottaa ottamalla käyttöön esimerkiksi kolme pahvilaatikkoa, jotka nimeää niihin menevän sisällön mukaan: roskiin menevät, myyntiin päätyvät ja lahjoitettavat. Tarvittaessa oman laatikon voi vielä ottaa esimerkiksi korjausta odottaville tai muilta lainatuille tavaroille, jotka tulee palauttaa niiden oikeille omistajille.
Tämä menetelmä on tehokas, mutta itselleen kannattaa silti asettaa tavoitteita (esimerkiksi päättämällä, että huone on kuitenkin kokonaisuudessaan käytävä läpi tiettyyn määräaikaan mennessä kuten vaikkapa viikossa), jotta projekti varmasti etenee. Huoneen tavarat voi myös jakaa eri ryhmiin, eli esimerkiksi makuuhuoneessa ottaa yhtenä päivänä vaatteet, toisena korut ja muut asusteet, kolmantena yöpöydän laatikot ja niin edelleen.
Onko teillä muita hyviä menetelmiä tavaroiden raivaukseen?
Lue myös:
Kysy itseltäsi tämä tärkeä kysymys ennen kuin alat vähentää tavaroitasi
”Onpas askeettista!” – väärinymmärretty minimalismi
Minimalistin kotona – Miltä meillä nyt näyttää?
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!
Minä teen huone/kaapisto kerrallaan-tyyliin. Aika ja jaksaminen on sen verran vähissä. Mutta hankalaa on ainakin lasten tavaroiden hävittäminen, kyllähän ne pienet vaatteet ym menee, mutta koskeppa johonkin ”eskarissa tehtyyn maitopurkki-laivaan” :D. Tein mä niin, että laitoin 2 jätesäkillistä pehmoleluja ym.”jemmaan” ja kun niitä ei kaivattu lahjoitin pois. Eikä niitä ole kaivattu tänäkään päivänä.
Jotenkin mä oon nyt niin sisuuntunut kaikkeen romuun, että ainakaan en hanki mitään uusia hetken mielijohteesta:).
Kaappi-projektit jatkuu varmaan silti hamaan loppuun;)
Lasten juttujen kanssa on varmasti haastavaa! 🙂
Tuo huone tai kaappi/laatikko yms. vastaava kerrallaan eteneminen on varmasti todella hyvä valinta juuri silloin, kun aikaa on rajoitetusti. Silloin ainakin tuntuu, että saa aina projektinsa loppuun eikä jää kesken. 🙂
Tavallaanhan tuo tasapaino riippuu myös sisään tulevan tavaran määrästä ja harkinnasta jo ostotilanteessa. Minulla olisi vielä sellainen menetelmä, että jos ostaa yhden tavaran, luopuu samalla myös yhdestä tavarasta. Tai kahdesta, tai mikä määrä tuntuu itselleen sopivalta. Tavarat eivät ehkä vähene vauhdilla, mutta eivät myöskään lisäänny.
Allekirjoitan täysin, että tilanne riippuu oikeastaan täysin siitä, minkä verran uutta tavaraa antaa kotiinsa tulla. Vaikka tavaroista luopuisi kuinka, ei niiden määrä vähene, jos niiden tulolle ei laita stoppia. 🙂
Olen vähentänyt tavarani jo aikoinaan. Tavarat tuppaavat silti vähitellen lisääntymään kotona, joten olen ottanut tavaksi luopua aika ajoin sadasta tavarasta aina silloin kun tavarat alkavat ahdistaa. Sata on loppujen lopuksi pieni määrä kun laskee tavarat yksittäin (esim. kynistä, lehdistä, sukista jne. jne. saa yllättävän isoja määriä!), joten mielestäni se on helppo saada kokoon. Tähän jää myös koukkuun kun listaa tavarat ja näkee monta on saanut jo kasaan. En kuitenkaan luovu tavaroista vain luopumisen ilosta eikä tätä tule tehtyä kuin ehkä kerran vuodessa. Mulle sopii tämä ylläpitämisen muoto!
Minulle tuli eilen yhtäkkiä vähän tämän kirjoittamisen ja julkaisun myötä itsekin himo ottaa pieni tavarahaaste ja käydä vielä ajatuksella lisää tavaroita läpi, sillä vaikka aika tiukasti vartioinkin, mitä kotiin saa tulla, löytyy täältä aina myös ylimääräistä varmasti. 🙂
Juuri tässä aaton jälkeen katson keittiön pöytää, jossa on periaatteessa tarpeellisia lahjoja (välihousut toppahousujen alle) ja sellaisia mitkä tulee kyllä käytettyä pois (suihkusaippuaa, vartalorasvaa,pyykkietikkaa yms.) ja mitään näistä en ole toivonut. En haluaisi olla kiittämätön mutta pikkuhiljaa alkaa ärsyttämään kun monta joulua sanot, että et halua kuin muutaman lahjan mitä olet toivonut ja saat kuitenkin 7 ylimääräistä.
Tuo on kyllä niin totta, että vähän tulee kiittämätön tunne, mutta silti voi ärsyttää suunnattomasti, kun pyynnöistään huolimatta saa turhia tavaroita. Tavaran antajalle se voi olla vaan yksi pieni juttu, ”jolla ei ole niin väliä”, mutta kun niitä pieniä juttuja kasautuu monelta suunnalta, on niillä jo väliä. :/
Minä olen käyttänyt useita menetelmiä sekaisin. N. 5 vuotta sitten pakkasin muuttoa varten. Tiesin, että muutan vanhemmilleni ja tavarat menevät suurimmaksi osaksi varastoon. Numeroin muuttolaatikot ja luetteloin kaikki tavarani laatikkonumeroittain , että minun olisi sitten tarvittaessa helpompi löytää joku tarvitsemani tavara varastosta. Siinä tohinassa tuli ensimmäinen tyhjennys. Lisäksi järjestelmä toimi kuin unelma ja varastosta oli helppo löytää tavaraa. ”Kevät tulee, tarvin tennarit ja ne on laatikossa 12.”
Hankin kämpän ja muutin mieheni kanssa sinne. Laatikoiden purkuvaiheessa tuli toinen tyhjennys. Sitten luin Kondon kirjan ja innostuin taas. Maritimme mm. keittiösälälaatikkomme ja minä maritin vaatteitani. Lisäksi seuraamme paikallista roskalava-ryhmää facebookissa ja sitä kautta on annettu tavaraa pois. Homma toimii niin, että joku kysyy ”onko kellään antaa sitä-ja-tätä”. Hoksaamme, että meillähän on se-ja-tämä eikä sitä ole käytetty ties kuinka moneen vuoteen, voimme ihan hyvin luopua siitä ja antaa sen tarvitsevalle.
Viimeinen suuri tömäys oli kesällä toteutettu vaatehuoneen remontti. Hylly- ym. järjestys muuttui ja säilytystila väheni, mikä tarkoitti, että tavarasta pitää luopua. Ja voi pojat että minä luovuin tavarasta.
Nyt aivoani on alkanut jälleen kutkuttaa ajatus raivaamisesta, mutta taidan jättää tällä kertaa väliin. Minun on vaikea luopua tavarasta (en tiedä miksi) ja tiedän, että joskus sitten otan jonkun asian käteeni, totean että en tätä enää tule ikinä tarvitsemaan ja luovun siitä. Näin on käynyt useita kertoja.
Olen siis sekaraivaaja ja minun luonteelleni tämä sopii. Pyrin raivatessani mahdollisimman paljon kierrätykseen, vältän tavaroiden roskiin heittämistä.
Fiksua tuo numerointi! 🙂
Minulla on täällä Ruotsissa hieman ikävä suomalaisia FB-ryhmiä, sillä niiden kautta pääsisi varmasti helposti eroon tavaroista. Täällä en ole oikein löytänyt sopivia ja jotenkin kielimuurin takia vähän tuntuu, etten ihan pääse hommaan kiinni. :/
Kiitos vinkistä, taidan kokeilla tuota tavarahaastetta! Olen yhden suuren ”konmarinoimisen” tehnyt ennen tänä vuonna tapahtunutta muuttoa mutta silti täällä uudessa kodissa, joka ei edes ole kovin paljoa edelistä pienempi, tuntuu että tavaraa on liikaa. Olen sirtänyt ja siirtänyt uuden projektin aloittamista kun jotenkin on ollut mjääh-olo, mutta tuollaisella ”pelillä” ehkä saisi intoa. Tekisi vaikka excel-taulukot ja aina kirjaisi sinne poiston menneet, että pysyisi vähän perässä mitä päivittäin heivaa pois. Taidan tehdä kuten suosittelit, että aloitan 30 tavaralla ja vähennän, enkä toisinpäin.
Kiitokset neuvoista, vinkeistä ja kannustamisesta raivaamaan turhat/tarpeettomat tavarat pois. Olen tehnyt jo pari ”hävittämisoperaatiota” mutta nyt lienee se viimeinen.
Kuolinsiivous. Kirjakin aiheesta löytyy.
Kuolinsiivous on minusta hyvä idea tehdä tosiaan missä iässä tahansa, vaikka kuulostaakin ehkä hieman pelottavalta. 🙂
Täältä löytyy oma postaukseni kuolinsiivouksesta ja siitä tehdystä kirjasta: https://www.virvefredman.com/ostolakossa/mita-jalkeen-jaa-taito-tehda-kuolinsiivous-minimalismi/