Kuten olen viimeaikoina jo useaan otteeseen kertonut, on Thaimaassa asuminen antanut minulle erityisen potkun persauksille siirtyä kohti entistä minimalistisempaa elämää. Puoli vuotta omasta omaisuudesta erossa olleena ja alle sadalla tavaralla eläneenä sekä jo muuttoon valmistautuessa olen sisäistänyt monia juttuja, jotka antavat hyvät eväät kiihdyttää tavaranvähennysprojektiani kotiin Tukholmaan palattuani. Minulla on ollut loistava tilaisuus kokemuksen kautta oppia, ettei kotona tarvitse olla niin paljon tavaraa. Huonekalut tekevät tilasta kotoisan, mutta niiden päällysiä, laatikoita ja kaappeja ei tarvitse täyttää tavaroilla.
Nämä seitsemän juttua ovat olleet parhaita havaintojani:
1. Pärjään hyvin pienellä määrällä vaatteita
Olen jo pitkään elänyt Project 333 -haasteen mukaisesti pitämällä vaatehuoneessani kerralla noin kolmellakymmentä vaatetta, mutta nyt olen oppinut, että puoletkin siitä määrästä riittäisi. Tulenkin varmasti kotona Tukholmassa supistamaan vaatehuoneesta löytyvien vaatteiden määrää reilulla kädellä, sillä täälläkin pärjäsin hyvin noin kymmenellä vaatteella. Minulla on sitäpaitsi ennenkin ollut verkkokomerossa pahvilaatikollinen vaatteita, joiden joukosta käyn aina välillä päivittämässä kaappiini uusia. Kaikkea ei siis tarvitse heittää pois, mutta kaikkea ei tarvitse myöskään hautoa kotona vaatekaappissa.
Tällä hetkellä suunnittelen jopa, että eläisin kokeeksi kuukauden vain yhdellä ja samalla mekolla. Tämä ”uniformuprojekti” houkuttelee minua kovasti ja voi olla, että toteutan sen heinäkuussa. Kun joka päivä voi vaan pukeutua samaan vaatteeseen, ei koskaan tarvitse miettiä, mitä päälleen laittaisi.
2. Mitä vähemmän astioita pidän käytössä, sitä helpompaa elämäni on
Kotona Ruotsissa meillä on käytössä tiskikone, jota ei ole järkeä pyörittää vain parin astian vuoksi, mutta voisimme hyvin käyttää nykyistä vähemmän astioita. Täällä Bangkokissa olemme molemmat käyttäneet yhtä ruokalusettiä, jonka osia olemme pesseet aina käytön jälkeen. Vaikka meillä onkin Ruotsissa vain kahdeksan henkilön ateriasetit, on minulla erittäin pahana tapana kylvää likaisia astioita ympäriinsä. Tähän yritän saada stopin kotiin palattuamme.
3. Keittiössä ei tarvitse pitää ylimääräistä ruokaa
Olemme tarjoushaukkoja ja hamstraamme kotiin ruokaa erityisesti kuivakaappiin ja pakastimeen. Pakastimemme on vain pieni, muutaman lokeron kokoinen kaappi eikä kuivakaappimmekaan ole iso, mutta silti niihin kertyy yllättävän paljon ruokaa, joka roikkuu niissä pitkään. Huomasimme tämän kun valmistauduimme muuttoon ja tyhjensimme keittiötämme syömällä pois kaiken mahdollisen kotiin jemmatun. Thaimaassa on ollut ihanaa, että jääkaappimme on lähes jatkuvasti jopa ihan tyhjä ruuasta.
4. En enää ikinä hanki kotiini lisää kirjoja
Minulla oli jossakin vaiheessa elämää vaihe, jonka aikana halusin kerätä kosmetiikkakirjoja. Uskoin, että on mahtavaa omistaa laaja kokoelma alani kirjoja ja että ne näyttävät hienolta kirjahyllyssä. Tosiasiassa vihaan kirjahyllyjä ja koen ne sekavan näköisiksi eikä miehenikään innostu ajatuksesta, että olohuonettamme koristaisi kymmenien kosmetiikkakirjojen valikoima. En sitä paitsi ole edes ehdinyt lukea kaikkia kirjoja!
Ennen muuttoa vein useita kirjoja kierrätykseen sekä laitoin töissä toimistollemme pystyyn sinne täydellisesti sopivan kosmetiikkakirjojen kokoelman, josta voin kirjojani halutessani lainata. Verkkokomerossamme on vielä muutama lukemista odottava kirja, mutta yritän päästä lähes kaikista eroon enkä enää halua hankkia muita kuin sähköisiä kirjoja.
5. En aio kerätä enää kynttilävarastoa
Rakastan polttaa kynttilöitä syksyllä ja talvella, mutta jostain syystä kynttilöitä oli kertynyt kotiin reippaasti. Ehdin polttaa syksyn ja alkutalven aikana niistä suurimman osan, mutta kun saan loput poltettua loppuun en enää taatusti koskaan hanki ylimääräisiä kynttilöitä.
6. Kaikkea ei tarvitse säilyttää kotona
Ylimääräisestä varastokomerosta ei ole minusta järkevää maksaa vain siksi, että siellä säilyttää tavaroita, joita ei käytä. Asuntoomme kuuluu kuitenkin varastokomero, johon voin hyvin jättää takaisin Ruotsiin paluun jälkeenkin vielä ne tavarat, joista en halua luopua kuten esimerkiksi talvivaatteet tai vieraiden vuodevaatteet, joita ei ole pakko säilyttää kotona. Aion siis ottaa entistä suuremman hyödyn irti komerosta ja pitää siellä kaiken, mikä ei ole päivittäisessä tai lähes päivittäisessä käytössä. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että komeron täytyy olla hyvin organisoitu eikä siellä saa olla paljon tavaraa, jotta kaikki tarvittava löytyy aina helposti.
7. Koti on ihanan helppoa pitää siistinä, kun tavaroita on hyvin vähän
Kun ei ole tavaroita joilla sotkea, on kodin siivoaminenkin helppoa ja nopeaa. Inhoan siivoamista ja olen siinä hyvin laiska, joten en todellakaan tee sitä usein. Täällä Bangkokissa meillä käy kotona kahdesti viikossa muutaman siivoojan porukka, joka imuroi ja moppaa lattiat, pesee kylpyhuoneen ja vessan, pyyhkii ikkunat ja tasot sekä tekee muuta pientä siistimistä kuten mahdollista tiskien pesua. Ennen siivoojien tuloa käytämme alle viisi minuuttia siihen, että keräämme tavarat pois tieltä, jotta siivoojat voivat tehdä työnsä ongelmitta.
Aiomme Tukholmassakin alkaa käyttää siivouspalveluja säännöllisesti, mutta ehkä vain kerran kuukaudessa. Muuten koti on helppoa pitää siistinä kun siellä vain on tarpeeksi vähän tavaraa. Tuntuu aivan unelmalta, että kotona Tukholmassakin meillä olisi asunnossamme niin vähän tavaroita, että paikat näyttäisivät siistiltä, kun tavarat nostelisi pari kertaa viikossa paikoilleen muutamassa minuutissa. (Tai jopa opettelisi alunperinkin pitämään tavaroita paikoillaan…)
Millaisia havaintoja te olette tehneet tavaroiden vähentämiseen liittyen?
Lue myös nämä:
Puoli vuotta alle sadalla tavaralla
Elämäni sottapyttynä: pöytä, jolla vallitsee ikisotku
Kuinka paljon kosmetiikkaa minimalisti saa omistaa?
Askel lähemmäs minimalismia – näin aion tyhjentää kotini
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!
Minimalismi houkuttelee aivan suunnattomasti! En tosin halua laittaa lapsiani leikkimään vain kahdella lelulla, joten he pitäköön roinansa, mutta omista ja miehen tavaroista aion karsia roimasti. Ongelmani vaan on mieheni joka on pahimman luokan hamstraaja ja nostalgisoija! Meiltä löytyy laatikoista ihan ihme asioita, esim. trangia (me ei todellakaan telttailla tms), lapsena kerättyjä tarrakasoja, pesäpalloräpsä, vanhoja passeja, ja Teemu Selänne -puhelinkortti (siis millä pystyi soittamaan puhelinkopista 90-luvulla). Mies on sitä mieltä, että sehän voi olla arvokas joku päivä 😀 (facepalm)
Apua, tuo on kyllä hankalaa, jos toinen on kova hamsteri. Usein neuvotaankin, että kun itse vain alkaa käymään omaa omaisuuttaan läpi eikä puutu toisen omaisuuteen, niin monesti se toinenkin ihan itse sen myötä alkaa sitten tehdä jotain omille tavaroilleen nähdessään, kuinka hyvä juttu se voi olla. 🙂
Olen kanssasi samaa mieltä siinä, ettei lapsilta voi noin vain viedä leluja. Olisin itse varmasti se äiti, joka lasten kanssa yhdessä valiten laittaisi osan sivuun ja sitten aina vaihtelisimme käytössä olevia leluja. Monesti myös itseasiassa sanotaan, että lapsille on jopa parempi, kun tarjolla ei ole ihan hirveästi leluja (täällä kirjoittelee siis yksi, jolla oli lapsuudessa niitä aina VALTAVASTI), sillä sen ansiosta on helpompaa valita, millä leikkii ja keskittyä siihen eikä tule sellaista ”ääh, mulla ei oo mitään kivaa” -fiilistä, mikä aikuisillakin voi tulla liian täyden vaatekaapin kanssa. Vähempi määrä leluja tekee kuulemma myös lasten mielikuvitukselle hyvää. Mutta en ehdottomastikaan kannata sitä, että lasten leluja vähennetään vain siksi, että ”äiti nyt haluaa olla minimalisti ja sinunkin pitää siksi pärjätä videllä lelulla”.
Näitä minimalismijuttuja on aina mielenkiintoista lukea, kiitos niistä! Tuli mieleen, että oletko tämän prosessin aikana törmännyt siihen, että olisit tarvinnut jotain tavaraa, josta olet luopunut? Tai oletko karsinut jotain semmoista pois, mitä myöhemmin olisit harmitellut? Useimmitenhan juuri se pelottaa ihmisiä, että entä jos… 🙂
Itseasiassa täytyy sanoa, että ei ole kyllä tullut kertaakaan vastaan sellaista tilannetta, mikä on erittäin hyvä juttu! Tavaroistani luopuessa mietin tavallisesti, että
a) Ostaisinko sen nyt, jos näkisin sen kaupassa
b) Jos joskus tarvitsen sitä, onko vastaava helppoa saada käsiinsä
Tavallisesti en ostaisi ja sitäkin useammin vastaavan saa kyllä helposti sitä tarvittaessa. Jotenkin tavaraa pidellessä tietää usein kyllä, että tuleeko sitä tarvitsemaan vai ei ja jos ei ole varma, niin sen voi hyvin laittaa sivuun ja miettiä uudelleen puolen vuoden tai vaikka vuoden kuluttua, että selviäisikö ilman, jos ei ole edelleenkään sitä tarvinnut. 🙂
Hei!
Tämä ei nyt liity juuri tähän postaukseen, mutta ansiostasi olen innostunut korealaisesta tavasta hoitaa ihoa. Nyt, kun katselin kuivia kynsiäni, tulikin mieleeni, hoitavatko/kosteuttavatko korealaiset myös kynsiään tavallista enemmän? Tai löytyykö heiltä hyviä tuotteita tähän? Mietin, voisiko kynsillekin jotenkin kerrostaa kosteuttavia tuotteita…
En ole kuullut, että löytyisi mitään erityisiä tuotteita, mutta kynsillekin vastaava kosteuttavien kynsituotteiden kerrostaminen ja lopuksi vielä öljyllä kynsille lukitseminen toimisi varmasti hyvin! 🙂
Taloyhtiön varastot on kyllä oikein hyvä keksintö, paitsi…
Edellisessä asunnossa taloyhtiön kylmä- ja lämmin häkkivarastotila oli talon sisällä eli tavarat oli sisätiloissa. Nyt uudessa asunnossa häkkivarasto onkin erillisessä ulkovarastossa ja mietin, että mitä sinne uskaltaa viedä. Parvekekalusteet oli siellä noin 2,5 kk ja siinä ajassa niihin tarttui ummehtunut tuoksu (tuoksu kesti kalusteissa sen viikon). En halua viedä sinne esim. vaatteita, koska niihinhän se tuoksu tarttuu kuin hirvikärpänen tukkaan.
Nyt säilön talvivaatteita sisällä, kun ei innosta viedä tuonne ummehtuneeseen varastoon mitään.
Ja lisäksi varastoissa käy varkaita ja siihen voi mennä aikaa, että varkaus havaitaan.
Joo, tuokin vielä.. Ystävällinen naapuri opasti meille häkki- ja pyörävarastot. Kertoi, että ainakin yksi varkaus/murtautuminen on hänen olinaikanaan ollut (asunut sen 10 + vuotta), varkauden kohteena oli ollut nahkatakki.
Minulla on tuon varastoimisen suhteen päinvastainen ajattelutapa. En nimittäin halua säilyttää mitään tavaroita varastossa, vaan kaiken on mahduttava asuntooni. Näin koen hallitsevani tavaramäärää paremmin ja kaikki on helposti saatavilla tarvittaessa. En ole varsinaisesti minimalisti, mutta pidän siitä että kaikilla tavaroilla on oma paikkansa ja kaikki omistamani tavarat ovat tarpeellisia. Rakastan järjestelyä ja välillä ihan harmittaa että näin yksin asuessani tavarat pysyvät järjestyksessä, silloin ei ole mitään järjesteltävää! 😀
Mielenkiintoinen aihe ja tsemppiä uuteen elämäntyyliin! Aloitin minimalismi-elämäni 2014 ja viimeiset 2-3 vuotta olen karsinut entisestään. Asun avopuolison kanssa pienesti, mutta mukavasti. Säästyy aikaa, rahaa, vaivaa ja olen huomannut,että olen onnellisempi. Asumme jopa viimeiset vuodet 35-45 neliössä ja tilaa riittää. Haaveissa tulevaisuudessa on koira ja perheen perustaminen, mutta kodin koko voisi olla edelleen se 45-70 max neliötä. Kaikesta selviää, kun on hyvin vähän tavaraa. Se on se juttu. Toki sellaisia laadukkaita juttuja, mitä jaksaa katsella ja mitä tulee oikeasti arjessa käytettyä. Kaikki integrotidut jutu on jees ja piilotetu kaapit jne, se tekee paljon. Sitten mulla on omia sääntöjä, että yritän siivota kerran viikossa (15-30 min max), mutta siivoan 2-15 min iltaisin… tavarat omille paikoillen heti käytön jälkeen ja kaikki pinnat ovat tyhjät illan päätteeksi. Tavarat menee omille paikoilleen. Läppäri saattaa jäädä pöydälle, mutta muuten on tyhjää. Omistetaan yhteensä 2 kirjaa. Emme omista yhtään dvd:tä tms. Kaikki on digitaalista ja seurataan Netflixiä koneelta. Aina voi lainaa muilta, käyttää ympärivuotista capsule wadrobea jne, mitkä auttavat tosi paljon arjessa. Olen ollut erittäin tyytyväinen samaan n 30-40 vaatekappaleeseen ympäri vuoden (tähän ei kuulu takit eivätkä alusvaatteita, niitä on molempia kaikkiaan n 7-10kpl. Alusvaatteet pesen kerran viikossa + pyykkaan muutenkin kerran viikossa nopeasti). Meillä on toki erilaisia takkeja, 2-4 hellevaatetta ja muutamat kengät kaapissa, mutta pidämme kerrallaan eteisessä käytössä 1-2 kpl kenkiä ja 1-2 takkia. Korkokenkiä on enää 1-2 kpl, jotka menevät joka asun kanssa. Meillä on esim vain 1-2 lakanat taloudessamme (vieraille se toinen setti)eli heti takaisin käyttöön, kun on pesty ja kuivunut. Yksi aterinsetti 4 hengelle,koska meitä on vain 2. Jos tulee vieraita enemmän lainaan naapureilta ja ystäviltä lisää astioita tms. Sama juttu pyyhkeissä ja muissa. Pesemme pyyhkeet kerran viikossa ja meillä on vain yhdet omat pyyhkeet. Ja vieraille 1-2 kpl ns varastossa. Tämmöiset jutut tekee paljon. Meillä on enemmän aikaa yhdessä olemiseen ja tilaa esim kasveille, jos niitä haluamme laittaa lisää. Toki käyn läpi kaiken omistamani tavarat noin kerran vuodessa (siihen ei mene kauaa), jotta tiedän, mitä käytän ja jos tarvitsee lahjoittaa/myydä pois. Kuulostaa vamaan vähän överiltä, mutta onnellisuus on lisääntynt elämässäni ihan tajuttamasti ja aikaa tullut lisää arkeen tässä muutamassa vuodessa. Käyn enemmän kirjastossa ja ilmaseksi voi nauttia erilaisista tapahtumista jne. Meikkaan edelleen paljon ja en ole ihan kaikesta tietenkään luopunut, mutta suurin osa tavaroista on mennyt ja olen harkitsevaisempi, jos en käytä jotain joka viikko niin se saa usein mennä (kierrätykseen tms). Meillä ei ole koriste-esineitä esim tai maljakkoa (maljakkona toimii vesikannu ja koristeena on yleensä kasvit ja ne tulevat kauniimmin esiin!). Syksyllä olemme menossa leirintäalueelle ja vaeltamaan, mutta lainaamme teltan naapurilta. Makuupussit on varastossa ja niitä käytämme usein matkoilla. Matkalaukkuna on toiminut 2+ vuotta pelkkä käsimatkatavaralaukku ja välillä käytämme yhtä laukkua 2 hengelle. Jos pystyy pyykkamaan tuttuun tapaan 1-2 viikon välein kerran niin silloin pärjää pienellä. Jos olemme vaeltamassa tai 6+ vkoa reissusta saatamme ottaa rinkan. Muuta matkalaukkua emme omista emmekä tarvi, jolloin säästyy myös vaivaa ja rahaa. Varastomme tavarat ovat alle kuution verran, mitä emme pidä ns esillä kodissamme, joten ihan perus pieni kaappi riittää niille tai, jos olisi kellarikomero/vinttikomero.
Suosittelen pikku hiljaa testaamaan tätä elämää, jos se toisi monille iloa, säästöjä, lisää aikaa/matkustelua ja yhteisiä hetkiä (mitä kukin arvostaa eniten) ja toki onnellisuutta. <3