Muistan, kun olin erään kosmetiikkasarjan koulutuksessa vuosia sitten ja minusta tuntui, että kouluttaja puhui siellä ihan puuta heinää lupaillen tuotteen vaikuttavan ties mihin kollageenin ja elastiiniin uudelleenrakentamiseen ja mietin päässäni, että hän ei todellakaan tiedä mistä puhuu ja ettei kosmetiikkatuote missään tapauksessa saa vaikuttaa sinne asti, sillä sen tulisi pysyä ihon pinnalla.
Mieleni teki avata suuni, mutta ennen sen avaamista halusin ensin löytää laista kohdan, jossa sanotaan, ettei kosmetiikkatuote saa vaikuttaa iholla syvemmällä kuin sen pinnalla. En tietenkään löytänyt sitä kännykällä äkkiä selailemalla enkä itseasiassa edes tarkalleen tiennyt, mistä sitä etsisin ja miten. Jätin kommenttini sanomatta.
Nyt olen kuitenkin useamman vuoden viisaampi ja ymmärrän kokonaisuutta paremmin, joten halusin postata blogiin siitä, miten laki määrittelee sen, mihin kosmetiikkatuote saa vaikuttaa.
EU:n kosmetiikan lainsäädäntöhän ei nimittäin sano sitä suoraan ja sanasta sanaan syvempiä vaikutuksia kieltäen, mutta se kuitenkin määrittelee sen hyvin tarkasti.
Juttu piilee kosmetiikkatuotteen määritelmässä. EU:ssa kosmetiikkatuote määritellään näin:
Itse pidän enemmän englannin kielisestä määritelmästä, joka tarkentaa, että kyse on nimenomaan vaikutuksesta ihon pintakerroksessa eli epidermiksessä eikä suinkaan koko ihossa, kuten minusta hieman huono suomennus kuuluu.
Kuten laki siis selkeästi sanoo, on kosmetiikkatuote sellainen tuote, jota käytetään ulkoisesti ihon pinnalla, hiuksissa, ihokarvoilla, kynsillä, huulilla, ulkoisilla sukupuolielimillä, hampailla tai suun limakalvoilla.
Se ei siis voi olla mitään sisäisesti iholle laitettavaa kuten vaikkapa ruiske tai sisäisesti nautittava tuote.
Laki myös määrittelee tuotteen käytön tarkoituksen, eli tuotteen tarkoitus tulee olla nimenomaan tai pääasiassa noiden edellä mainittujen kehon ulkosten osien puhdistaminen, tuoksun tai ulkonäön muuttaminen tai suojaaminen, niiden hyvässä kunnossa pitäminen tai kehon omien tuoksujen häivyttäminen.
Tämä määritelmä kätkee hyvin sisälleen sen, millaista tuotetta saa sanoa kosmetiikkatuotteeksi ja millaisen tuotteen ympärillä kulkee kosmetiikan lainsäädäntö.
Jos tuote siis itsessään kertoo vaikkapa parantavansa aknen, ei se voi mitenkään enää olla kosmetiikkatuote vaan silloin se menee jo muiden (tässä tapauksessa lääketuotteiden) piiriin ja silloin sitä koskee sen puolen lainsäädäntö.
Kosmetiikkamaailmassa osataan kuitenkin olla hieman oveliakin. Sanoilla voidaan pelata hyvin ja tuotteen voidaan sanoa sisältävän ainetta X, jonka tiedetään vaikkapa vaikuttavan ihon kollageeniin.
Tämä on jo hieman kyseenalaista mainontaa, mutta silloin kukaan ei oikeastaan väitä, että itse tuote tekisi niin, mutta kuluttaja saa mielikuvan siitä, että se voisi tehdä niin.
Jos kosmetiikkatuotteiden pakkausmerkintöjä alkaakin lukea tarkemmin huomaa, ettei niissä loppujen lopuksi ihan oikeasti luvata maailmaa mullistavia muutoksia, niillä vaan saadaan kuluttajan mieli uskomaan, että ne lupaavat niitä kuluttajan omassa käytössä.
Väitteet ovat selkeästi perusteltuja ja niissä on täyttä totta pohjalla. Moni kuluttaja tosin saattaa uskoa vaikutusten olevan joskus pidempiaikaisempiakin ja konkreettisempia, mutta väitteiden on silti oltava todenmukaisia.
Jos tuotteelle esittää väitteitä, täytyy niille olla perusteet ja ne tulee voida osoittaa todistetuiksi. Mitä vaan ei voi siis lupailla.
Onko homma sitten noin yksinkertaista? Onvatko kosmetiikkatuotteet ihan hölynpölyä jos ne kerran eivät oikeasti tee paljon mitään muuta kuin pinnan kosmeettista feikkausta?
No ei tietenkään ole ja voivathan ne tehdä vaikka mitä, sillä hyvin suuri osa ihoa kaunistavista vaikutuksista tapahtuu nimenomaan ihon pinnalla epidermiksessä.
Itseasiassa tuote voi jopa teoriassa vaikuttaa syvemmälläkin, mutta sitä ei vain ole sallittua käyttää markkinointiväitteenä tai tuotelupauksena, sillä silloin tuotetta ei enää laskettaisi kosmetiikkatuotteeksi.
Tästä aiheesta voi lukea lisää Inside the Industry -sarjan seuraavasta postauksesta.
(Jokainen postauksessa näkyneiden tuotekuvien yhteydessä vilahtanut tuotelupaus on kuitenkin taatusti täyttä totta ja Lumenen tuotteet on valittu kuvitukseen vain niiden pakkausten selkeän suomen kielen vuoksi.)
Niinhän se on, että jokainen ihonhoitoon ja kosmetiikkatuotteisiin yhtään perehtynyt on monesti kuullut, että vaikutus voi ulottua vain ihon ulkoisiin kerroksiin 🙂
Mutta: kerrannais-ja sivuvaikutus voi olla merkittävämpi. Ajatellaan vaikka pahasti auringon vaurioittamaa ihoa – vauriot ulottuvat jo syvemmälle ja vaikuttavat aina solumuodostuksessa asti. Tai vaikka pahasti hilseilevää ja kuivaa ihoa: kokemuksesta tiedän kuivaihoisena, että pintakerroksessa syntyneet haavaumat voivat kehittyä syviksi halkeamiksi, jotka pahimmillaan aiheuttavat tulehduksia (esim. jalkojen halkeamat).
Käänteislogiikalla, ihon pinnan pysyessä terveenä ja joustavana, syvemmät kerroksetkin voivat hyvin ja voivat keskittyä tehtäviinsä suuremmitta suruitta.
Kyseessä ei koskaan ole 'vain' ihon pintakerros: sen vaikutus johtaa aina syvemmälle, hyvä-tai huonokuntoisena
Hyvä pointti ja aiheesta on tosiaan tulossa vielä lähiaikoina lisää juttua! 🙂
P.S. Nuo kantasolulupaukset, joita Lumenekin harrastaa, ovat puolestaan sarjaa pseudotiede. Onneksi kantasolut eivät voi innostaa ihoa tuottamaan lisää mitään ylimääräistä, sillä kukaan ei voisi estää villiintyneitä soluja muuntumasta syöväksi…
Mennään tähänkin tarkemmin myöhemmin! 🙂
Ei liity nyt mitenkään tähän postaukseen, mutta haluaisin tietää mielipiteesi..Työskentelen kosmetiikkamyyjänä tietylle tuotesarjalle. Olen jo pitemmän aikaa haaveillut kosmetiikka/muotiblogin aloittamisesta, mutta en ole saanut sitä aikaiseksi, koska pohdin aina miten saisin nämä kaksi yhdistettyä uskottavasti. Vaikka pidänkin paljon oman sarjan tuotteista, käytän vapaa-ajallani tietenkin myös muita tuotteita. Miten asiakkaat voivat ottaa minut vakavasti omassa työssäni, jos olen blogissa hehkuttanut jonkun toisen merkin tuotetta paremmaksi? Olisi kiva kuulla mitä mieltä olet 🙂
Tämä riippuu paljon työnantajasta, mutta tuo on yksi syy, miksi en itse tahdo työskennellä yhden merkin alla. Toiset työnantajat eivät katso asiaa pahalla, mutta tiedän tuttuja, jotka ovat jopa lakanneet bloggaamasta tietyn brändin alle mentyään, sillä työnantaja ei ole katsonut sitä hyvällä. Jos nimittäin bloggaat merkin tuotteista menestyksekkäästi saattaa merkki pelätä joutuvansa mustamaalatuksi sillä, että heidän työntekijänsä tekee "piilomainontaa" blogissaan promoamalla heidän tuotteitaan ja jos taas sanot joskus jotain pahaa voi joku katsoa pahalla ajatusta, ettei edes heidän työntekijänsä pidä merkin tuotteista. Jotkut ovat saaneet ohjeeksi kokonaan vaieta merkkinsä tuotteista (ei hyvää eikä pahaa sanottavaa), mutta jotkut merkit taas eivät innostu ajatuksesta, että heidän työntekijänsä kirjoittelisi nettiin muiden merkkien tuotteista.
Hankala juttu ja riippuu paljon työnantajasta!
Tykkään todella paljon tästä sarjasta! Osaat hyvin kysenalaistaa ja 'suomentaasuomentaa' meille alaa vähemmän tunteville kaikkia sisäpiirin jippoja, joka tämän sarjan tarkoitus varmasti oli. Arvostan todella että jaksat tehdä tämän, pariin otteeseen olen pystynyt kosmetologikaverilleni pätemään asioissa joita hän ei tiedä ;D
hanna
http://www.hannamariav.com
Kiitos, kiva kuulla! 🙂