Olen nyt ehtinyt olla pari päivää kotona Ruotsissa ja vaikka etukäteen vähän jännitinkin, miltä kotiinpaluu puolen vuoden Bangkokissa asumisen jälkeen tuntuisi ja harmittaisiko se lopulta vaan voin nyt sanoa, että se tuntuu todella hyvältä. Pari ensimmäistä päivää on kulunut päivät toimistolla töitä tehdessä ja yhden päivän olen ehtinyt olla kotona järjestelemässä tavaroita, mutta kaikki on alusta lähtien tuntunut hyvältä.
Lensimme Ruotsiin Kööpenhaminan kautta ja lentokentällä kävellessämme meitä nauratti, sillä meistä tuntui, että meidät on yhtäkkiä kutistettu. Minä olen noin 156 cm pitkä ja mieheni 20 cm pidempi, joten olimme Thaimaassa varsin pätevän pituisia ja minä tunsin usein oloni jopa aika isoksi. Yhtäkkiä olimme sitten Kööpenhaminan lentokentällä, jossa ohitsemme tuntui virtaavaan jättiläisiä joka suunnasta. Ero pieniin aasialaisiin tuntui valtavalta ja jopa huvittavalta, sillä se sai meidät tuntemaan olomme lilliputeiksi keskivertoa vähäisempien senttiemme kanssa.
Tukholmaan päästyämme ensimmäinen asia, johon kiinnitin huomioni oli ilma. Se oli niin puhtaan ja raikkaan tuntuista! Olin haaveillut Bangkokissa välillä siitä hetkestä, että seisoisin Ruotsissa kotikadullamme ja vain hengittäisin syvään. Toki Bangkokissakin voisi hengitellä syvään, mutta ilma ei ollut kovin raikasta, usein se jopa haisi ja saasteet tekivät siitä raskasta. Ruotsi on yksi maailman puhtaimmista maista, mitä ilmansaasteisiin tulee ja Bangkokissa puolestaan erityisesti talvella tuli useita kehotuksia pysyä kotona ilman erityisen suuren saastepitoisuuden vuoksi. Ero puhdasta ruotsalaisilmaa keuhoihin vedellessä on huomattava paitsi fyysisesti myös henkisesti ja täällä Ruotsissa hengittää automaattisesti syvempään. Thaimaassa tuntui välillä ihan, että ulkona jopa halusi hengittää vähemmän.
Toinen juttu on tietysti hiljaisuus. En viihdy luonnossa yhtään ja olen ehdoton kaupunkilainen, joten vietän kaupungissa mielellään päiväni, mutta on jotenkin äärettömän ihanaa päästä sen päivän päätteeksi keskustan ulkopuolella sijaitsevaan kotiini, jossa on ihan hiljaista. Jos oikein haluan välttää vielä mahdollisen jääkaapin hiljaisen hyrinän ja kerrostalon muiden asukkaiden mahdolliset pienet äänet, vetäydyn miehen äänieristettyyn studioboksiin ja kun suljen oven, en kuule yhtään mitään. Se on huikeaa. Uskon, että moni bangkokilainen ei ole koskaan kokenut sellaista hiljaisuutta ja kiinnitin Bangkokissa (sekä Malesiassa ja Vietnamissa) käydessäni oikein huomiota siihen, ettei koskaan ollut mahdollisuutta ihan täydelliseen, korvia lepuuttavaan hiljaisuuteen.
Thaimaassa oli tietysti mukavan lämmintä, mutta jatkuva kuumuus on toki raskasta. Kun hiki valuu pitkin kroppaa ja virtaa pitkin kasvoja, haluaa viileyttä hakea ostoskeskusten kaltaisissa paikoissa pyörähtämällä. Niissä on kuitenkin mahdotonta olla pitkään, sillä ilmastoinnin vuoksi pian tulee niin kylmä suorastaan, että on pakko lähteä ulos lämmittelemään. Myös meillä kotona tuli jatkuvasti hiostavan kuuma, eli ilmastointia oli pakko laittaa päälle. Sen käyttö tuli kuitenkin kalliiksi, joten emme pitäneet sitä jatkuvasti päällä ja esimerkiksi nukuimme ilman sitä. Maksoimme silti kuukaudessa kuutisenkymmentä euroa sähköstä lähinnä nimenomaan ilmastointilaitteen vuoksi. Ruotsissa on ihan sopiva kesäilma ja kotona on mukava olla ilman hiostavaa kuumuutta tai kylmyyttä, mikä tuntuu ihanalta. Erityisen ihanaa on nukkua pehmeän peiton alla ilman hikoilua.
Lisäksi valon määrä ilman kuumuutta ilahduttaa tietysti. Eilen oli ihanaa saada katsella auringon painumista horisonttiin keskiyön jälkeen ja aamulla aikaisin töihin herätessä on jo ihanan kirkasta. Bloggaajana tämä tuo elämään ihanaa vapautta, sillä ongelmanani oli Thaimaassa usein, että koska työn vuoksi elin ruotsalaisessa aikataulussa ja heräsin tavallisesti kello yhden aikaan iltapäivästä (tein töitä kahdesta yhteentoista ollakseni ruotsalaisten työkavereideni kanssa samassa rytmissä, jotta kommunikointi sujuisi ongelmitta), en ehtinyt aina ottaa blogikuvia, kun kello 15:30 jälkeen niihin alkoi jo olla asunnossamme huono valo.
On myös ihanaa saada juoda kraanavettä! Se, että kaikki juomansa vesi täytyi (hikisenä) kantaa (liian viileältä tuntuvasta) 7Eleven-myymälästä kotiin viiden litran kanistereissa ei ollut nautinnollista. Kotona tuli jatkuvasti pitää huolta, että sitä vettä myös riittää ja minusta tuntui usein, että mieheni on kameli, sillä vettä kului paljon. Juon itse aika vähän vettä, joten normaali olotilani on varmaan jatkuva pieni nestevajaus. Täällä Ruotsissa on ihanan nautinnollista saada kraanasta puhdasta ja raikasta juomavettä. Se on juttu, jota ei aina muista täysin arvostaa ja joka on minulle ainakin ollut melkoinen itsestäänselvyys.
Paitsi että minua ilahduttaa juominen, ilahduttaa minua myös syöminen. Alkuvuodesta iloitsin sitä, ettei minun tarvinnut Thaimaassa laittaa itse ruokaa. Meillä ei ollu kokkaustarvikkeita ja kun kodin ulkopuolelta sai maittavan aterian juuri kokattua ruokaa 1-2,50 eurolla, otin siitä ilon irti. Minä en nimittäin tykkää yhtään kokkaamisesta ja muiden laittaman ruuan syöminen tuli jopa halvemmaksi kuin kokkaaminen. Aina en ehtinyt syömään päivällä kodin ulkopuolella, joten lähikaupan mikroateriat tulivat tutuiksi ja lopulta aika moni ruoka alkoi tökkiä.
Alkuvuodesta en uskonut, että ruuanlaittoa voisi tulla ikävä, mutta nyt Ruotsissa ollessa on ihanaa, että voin halutessani laittaa uuniin ruokaa tai paistaa pannulla jotain. On myös ihanaa, ettei kaikessa ole lisättyä sokeria ja saatavilla on enemmän terveellistä ruokaa.
Parhaita juttuja on tietysti myös se, että pääsin takaisin kosmetiikkakokoelmani luo. Olin pakannut kosmetiikkani järjestelmällisesti laatikoihin ja noita laatikoita on nyt ihanaa tutkia ja availla – ihan kuin olisi joulu! Jokainen laatikko on täynnä jänniä tuotteita ja olen aivan innoissani, että olen jälleen tuotteideni luona. Kunhan tästä nyt vähän saan ajatuksia kasaan, niin voin taas alkaa näpytellä blogiin kosmetiikkasisältöä!
Teen jatkossakin elevenille töitä kolmena päivänä viikossa ja kaksi arkipäivää teen muita hommia kuten blogia. Olen viettänyt viimeiset puoli vuotta tiiviisti yhdessä mieheni kanssa, mihin en ole normaalisti tottunut, sillä tavallisesti saan paljon omaa aikaa hänen iltapainotteisen ja kiireisen muusikkoelämänsä vuoksi. Minun tapani saada omaa aikaa Bangkokissa onkin ollut lähteä kosmetiikkakaupoille pyörimään.
Tänään olen kuitenkin vihdoin yksin kotona, kun mies on aamusta iltaan hoitamassa juttujaan ja voin kertoa, että se tuntuu aivan ihanalta. Oma rauha, hiljainen koti, raikasta vettä ja terveellistä, itse laitettua ruokaa sekä oman kosmetiikan fiilistelyä. Tänään on hyvä päivä!
Olen kiitollinen, että minulla oli tilaisuus päästä asumaan puoli vuotta Bangkokissa ja nautin siitä suuresti, mutta tuntuu myös hyvältä olla takaisin Ruotsissa ja taidan kyllä viihtyä täällä hyvin ainakin edes hetken.
Onko teillä tiedossa ihania reissuja ulkomaille lähiaikoina?
Lue myös:
Epäsuosittu mielipide: En pidä Ruotsista
Parhaat ja ikävimmät asiat Bangkokissa
TOP 5 mieltä kaihertavat asiat Thaimaassa
10 tuotemerkkiä, jotka Tukholman Sephorassa kannattaa katsastaa
”Älä huuda ruotsalaisille” – vuosi elevenin lanseerauksen jälkeen
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!
Ei mulla muuta mut tää tarjoaa seuraavaksi lue myös: en pidä Ruotsista. 😀
Voisin väittää, että Suomessa on puhtaampaa ilmaa kuin Ruotsissa. Myös moni muu asia on täällä (ainakin toistaiseksi) paremmin kuin Ruotsissa. Jo pelkkä kuningaskunta instituutiona on niin vanhakantainen, että onhan se nyt ihan naurettavaa, että sellaisia edelleenkin on. Ei mitään päätäntävaltaa ja kansa maksaa täyden ylläpidon…
Joo, eikös WHO tosiaan juuri raportoinut, että Suomessa on maailman puhtain ilma ja että Ruotsi, Viro ja muutama muu maa ovat sitten hyvin lähellä sitä. 🙂
Näitä maiden vertailuja on minusta mukavaa kuulla muilta, joilla on kokemuksia Ruotsista! Kuulisin mielelläni lisää muitakin esimerkkejä mainitsemistasi asioista, jotka ovat paremmin Suomessa. Myönnän, että minulla on välillä vähän huonoina Ruotsin päivinä taipumusta nostaa niitä esiin… 😀
Tervetuloa takaisin pohjoisille leveysasteille! Ihana että kaikki sujui ilmeisen hyvin sekä siellä Bangkokissa että paluumatkalla, koska matkoilla voi aina sattua ja tapahtua.
Missasit ainakin Suomessa, joten ehkä myös Ruotsissa (?) vallinneet komeat auringonpaisteet ja jopa helteet vapusta lähes jussiin. 50 päivää käytännössä sateetonta keliä ja jatkuvaa auringonpaistetta ensimmäisen kerran moneen vuoteen. Jösses, että maistui makealle! Jo se, että näki sinistä taivasta ja sitä vasten kauniita pilvenhattaroita (kontra paksu lyijynharmaa pilvimassa) toista kuukautta yhtäjaksoisesti oli ihan ihmeellistä ja se yhdistettynä jatkuvasti vihertyvään maisemaan sai suorastaan serenadit soimaan päässä! Että näin runollista tällä kertaa 🙂
Mulle on joskus etelänlomalta Suomeen saapuessa tullut heti lentokoneesta poistumisen jälkeen ihan mahtava fiilis, kun koko maa on tuntunut kuin ilmastoidulta! Pystyi myös nukkumaan kunnolla läpi yön aivan ihanan raikkaana ja tosiaan peiton alla (mikähän siinä tuntuukin niin mukavalta?). Ja pystyi vihdoin hengittämään syvään, kun ei tuntenut hengittävänsä keuhkoihinsa paahtavan kuumaa ja ”paksua” ilmaa.
Kiva kun olet jälleen kotona ja kosmetiikka-aarteiden äärellä <3 Ties mitä herkkuja sieltä aarrearkusta löytyykään… Tervetuloa siis kotiin vielä uudemman kerran!
Kiitos! <3
Täytyy toivoa, että hyvät säät jatkuvat. Nyt on ainakin vaikuttanut lupaavalta! Juuri eilen täällä oli hyvin lämmin päivä ja kollegat valittelivat töissä kuumuutta tuskissaan ikkunat auki ja tuulettimet päällä. Minä taas nautin siitä, että oli miellyttävän lämmin, mutta ei tuskaisen kuumaa… 😀
Tuo ulkomailta lentokoneella tullessa raikkaaseen suomalaiseen ulkoilmaan astuminen tuntuu kyllä niin virkistävältä! Nyt olen itsekin iloinnut kotona juuri tuota, että voin nukkua untuvapeiton alla mukavasti hikoilematta. Rakastan pehmeää ja kuohkeaa peittoa!
Kosmetiikkajemmoja on ollut aivan mahtavaa penkoa ja niin monta kivaa tuotetta sattunut silmiin! 🙂
Mielenkiintoista luettavaa, varsinkin kun samaan syssyyn luin ensi kertaa kirjoituksesi ”En pidä Ruotsista”. Mielenkiintoista olisikin nyt kuulla, josko jotkut niistä Ruotsissa inhoamistasi asioista tuntuu paremmalta/vähemmän ärsyttäviltä nyt kun olit puolivuotta poissa? Asun itse Etelä-Ruotsissa ja Suomen & Ruotsin sekä suomalaisten ja ruotsalaisten erojen miettiminen ja analysointi on yksi lempipuuhistani. Jos kiinnostaa lukea, niin tässä yksi monista aiheeseen liittyvästä postauksista: http://www.annalavida.com/ruotsi-suomi-2-2/
Täytyy sanoa, että tällä hetkellä ne eivät ehkä ärsytä yhtä vahvasti, mutta kyllä ne samat asiat silti vaivaavat. Monet niistä tulevat esiin erityisesti työasioissa ja niistä en saanut Thaimaassakaan hermolomaa. Vaikka ruotsalaiset ovat monissa asioissa ehdottomasti thaimaalaisia helpompia, en silti kuitenkaan työskennellyt thaimaalaisten kanssa, joten en päässyt kokemaan sitä puolta niin, että voisin verrata.
Ruotsiin paluu tuntuu siis hyvältä siksi, että tunnen olevani kotona asunnossamme, mutta itse Ruotsi ei edelleenkään ole maana ja ihmisineen lähempänä sydäntäni kuin ennenkään.
Kiitos, että laitoit linkin postaukseesi, piti heti lukea molemmat osat ja ajatukset menevät kyllä ihan yhteen! 😀 Minuakin muuten aina naurattaa nuo jutut, että ”ruotsalaiset eivät tervehdi naapureitaan, seiso bussipysäkillä lähekkäin. yms.” 😀 Nauran kippurassa tuolle, että ”Tuntemani ruotsalaiset miehet nauravat ääneen, kun kerron että suomalaisen yleiskäsityksen mukaan kaikki ruotsalaiset miehet ovat homoja.” Juurikin näin, mieheni ei voinut uskoa, että se on joku yleinen ajatus ja on vieläkin varma, että se olen vain minä, joka sanoo näin… 😀 (Kun muuten tutustuimme, kysyi työkaverini minulta, että pitääkö paikkansa, että sinulla ja sillä homolla saksofonistilla on jotain sutinaa… 😀 ) Ja ”moi moi mukulat” sekä ”ei saa peittää” ovat todellakin kaikkien sanavarastossa! 😀
Pidemmän reissun jälkeen on kyllä ihanaa palata kotiin (minulla se tarkoittaa Alankomaita)! Olin touko-kesäkuussa kuukauden USA:ssa ja oli upea kokemus (kävin yhteensä 10:ssa osavaltiossa). Luulin etukäteen, että eiköhän tämä riitä ko maan osalta, mutta oikeastaan haluan mennä uudestaan! Syyskuussa kahden viikon reissu Skotlantiin. Saa nähdä ehdinkö tänä vuonna kotimaahan ollenkaan. Ei välttämättä muuten olisi niin tarvis, mutta perheen takia olisi tietysti kiva käydä.