Postasin blogissani jonkin aikaa sitten kynsilakkojen valmistuksesta ja siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun kehitellään hyvää kynsilakkaa.
Tämän päivän Inside the Industry postauksessa mietitään, miksi kynsilakkapullon pohjalla on yksi tai kaksi teräksestä tehtyä helmeä. Kirkkaissa kynsilakoissa näitä ei tarvita, mutta värilakkojen koostumuksen kannalta ne voivat olla erittäin tärkeitä.
Koska kynsilakkamassa voi olla pullossa seisoessaan jämäkkää, auttaa kynsilakkapullon pyörittely käsien välissä noiden massaa sekoittelevien helmien avustuksella sitä muuttumaan hetkellisesti hieman juoksevammaksi, jolloin se levittyy siveltimellä kynsille huomattavasti paremmin.
Lakan seistyä taas käytön jälkeen hetken pullossaan palaa lakan koostumus takaisin entiselleen alkuperäisemmän jämäkämmän koostumuksen mukaiseksi.
Helmien avulla kynsilakan viskositeettia eli juoksevuutta voidaan siis muuntaa hetkellisesti niin, että lakka onkin käytön ajan hieman juoksevampaa ja siksi helpompaa käyttää. Vaikutus on siis vain ollut väliaikainen eikä vaikuta kynsilakan koostumukseen pysyvästi.
Kyse on ilmiöstä nimeltä tiksortopia eli lepojähmeys. Esimerkiksi ketsuppi on pullossa seistessään jähmeää, mutta kun pulloa ravistaa ennen sen käyttöä, tulee ketsuppi ulos helpommin. Kyse on samasta ilmiöstä.
(Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että lakkapulloa tulisi aina ravistelun sijaan pyöritellä käsien välissä, sillä ravistelu voi saada pullossa olevan ilman kanssa yhdessä aikaan lakkamassassa ilmakuplia.)
Enpä tiennyt tuota pyörittelyjuttua, oon aina vaan ravistanut lakkapulloa ennen käyttöä :O aina oppii uutta! Nämä sinun inside the industry -postaukset on muutenkin olleet todella opettavaisia ja kiinnostavia 🙂
Kiva kuulla, että ovat olleet hyödyksi! 🙂
Hah, enpä tällaistakaan tiennyt! Mulla ei ole kuin parissa lakassa ollut tuollaisia ja jotenkin oon vaan vähän ajatellut, että ne on siellä vain esteettisistä syistä..:D Näin sitä ihminen sivistyy. 😉
Näin sitä vaan nippeltiedot hyödyttävät! 😉
En tiennyt tuota pyörittelyä vs. ravistelu. Noita kuulia on ollut myös japanilaisissa aurinkosuojaputeleissa kai tasaisen sekoituksen saamiseksi vai? Koska koostumus on ollut enemmän nestemäistä kuin tiksotrooppista.
Varmasti tosiaan muissakin tuotteissa käytetty tiksotropian vuoksi. Tiksotropia on tosiaan termi, jolla tarkoitetaan sitä ilmiötä, kun tuote ohenee hetkellisesti sitä sekoittaessa ja palaa sitten takaisin. Esim. ketsuppi on pullossa todella jäykkää eikä korkin avatessa meinaa mennä sieltä valuttaessa itsestään minneään, mutta kun pulloa ravistaa tulee sitä hetkeksi juoksevampaa. 🙂
tiesin pyörittelystä ja kuulien tarkoituksesta, mutta en sen nimestä. ihanaa oppia tällaisia pikkutietoja ja niille oikeat, hienot nimet! 😀
Nippelitietoa on tosiaan kiva oppia! 🙂
Mä oon aina luullu, että ne kuulat kertoo lakan peittävyydestä 🙂 esim. jos on kaksi valkoista lakkaa ja toisesta ne näkyy tosi hyvin ja toisesta ei juuri ollenkaan ni se jälkimmäisempi on peittävämpää ja ensinmäinen läpikuultavampaa
Tavallaan toki kertoo myös tuostakin ominaisuudesta vaikkeivät sitä varten ole tehtykään, eli pitäähän tuo jossain määrin paikkansa. 🙂