Omistan tällä hetkellä mielestäni vielä hieman liikaa tavaraa, mutta varsinkin viimeaikoina olen saanut ilokseni huomata tavarataakkani vähentyneen huomattavasti.
Kun muutin nykyiseen asuntooni hieman yli kuukaisi sitten, oli minulla vielä sen verran reilusti tavaraa, että asuntoni kaappien lisäksi myös varastokomeroni oli tupaten täynnä. Siis ihan oikeasti niin täynnä, että tuon arviolta puolentoista neliömetrin tilan oven sai komeron käytön jälkeen sulkea hyvin ripeästi, mikäli tahtoi välttyä niskaan putoilevilta esineiltä.
Olen ennenkin vähentänyt tavaroitani urakalla, mutta kuten joskus aiemminkin olen sanonut, on yksinasuminen saanut minut todellakin oivaltamaan, mitä kaikkea omistan ja mikä kaikki ihan oikeasti on minun. Lisäksi yksinasumisessa on se ihana puoli, että jos minä en tarvitse jotakin tavaraa, ei minun tarvitse ajatella hetkeäkään, tarvitsisiko asuinkumppanini tuota kyseistä tavaraa. Mäkeen vaan, jos en itse tahdo sitä enää katsella!
Olen siis karsinut, karsinut ja karsinut. Olen päättänyt, että joka päivä vähintään muutama tavara lähtee kodistani ulos. Ei väliä, ovatko nämä tavarat roskiin, kierrätykseen, ystävilleni vai perheelleni eteenpäin meneviä juttuja, vai onko kyseessä vain loppunut kosmetiikkatuote. Joka päivä jostain vaan on päästävä eroon.
Olen penkonut kotiani kuin hullu ja etsinyt asioita, joista voin luopua.
Olen jemmannut läjäpäin ja kilokaupalla vanhoja lehtiä, sillä noita vuosikymmenen takaisia sivuja on mukava käännellä ja bongailla niiltä vanhoja ja menneitä kosmetiikkatrendejä ja -tuotteita, joiden olemassaolon olin jo ehtinyt unohtaa.
Nyt selasin jokaisen lehteni läpi, revin irti valikoidut sivut, kirjoitin sivuille lehden vuosiluvun ja supistin toistakymmentä kiloa paperijätettä parin sentin paksuiseksi paperipinoksi.
Kävin tuhannennen kerran läpi vaatekaappini. Olkoot vaikka kuinka hienoja ja ihania vaatteita, mutta jos joudun miettimään niitä kaapista esiin vetäessäni, että ne sopivat vain sen ja sen kanssa ja vain siihen ja tähän tilaisuuteen, eivät ne todellakaan ole käytännöllisiä enkä todennäköisesti ole edes käyttänyt niitä kuluneen vuoden aikana. Ja vaikka kuinka harmittaisikin pudottaa UFF:in laatikkoon ilmaiseksi läjä vaatteita, joista on maksanut, tahdon niistä eroon samantien ja niistä heti eroon pääseminen on ehdottomasti niiden muutamien eurojen arvoista, joita niistä myymällä saisin.
Nyt kaikki vaatteeni mahtuvat jo tähän vaatetankoon.
Lisäksi omistan nämä kengät (joita on toki vielä liikaa, mutta joista jokainen pari on aivan ihana)…
…sekä nämä takit…
…ja kaksi laatikkoa, joissa majailevat alusvaatteeni ja vyöni.
Alusvaatteet ovat mahtava paikka tavaroiden vähentelylle. Kokeilkaapa vaikkapa itse käydä surutta läpi alusvaatelaatikkonne: Jokainen pariton ja kulahtanut sukka pois, kaikki vähänkään huonosti istuvat tai seksintappajilta näyttävät rintaliivit hornan kuuseen ja kaikki alushousut, joissa sinua hävettäisi elämäsi miehelle näyttäytyä (olettaen, että hihkuisit muuten ilosta näyttäytyä puoliksi alasti) saavat paikan roskakorista. Ja toki voit käyttää noita kaikkia kerran pölyrätteinä ennen roskiinheittoa (luonnollisestikin kenenkään ulkopuolisen tietämättä ja asiaa todistamatta), jolloin teet tavallaan myös ekoteon.
Tältä näyttää vaatepuolen kaapistoni:
Melko tyhjää, siis.
Kaapistoni ylähyllylle mahtuvat puolestaan (kosmetiikka)kirjani, seurapelini, kolme rakasta pehmoleluani sekä ompelukone ja ylioppilaslakkini.
Lisäksi yhdellä kaapistoni hyllyllä asustelevat kodintekstiilini.
Minulla on kolmea eri pyyhekokoa ja kutakin kokoa löytyy neljä kappaletta (osa käytössä ja osa pyykissä). Pyyhkeitä riittäisi vähempikin, mutta ostin nämä aikoinaan kahden hengen talouteen, jossa neljä kappaletta kutakin kokoa oli oikein passeli määrä kaksien aina ollessa käytössä ja kaksien pesussa. (Toki minulta löytyy myös muutama astiapyyhe, mutta ne jäivät nyt kuvien ulkopuolelle.)
Lakanoitani en ole tähän kuvaan saanut, sillä yksi vuodevaatekerta on käytössä ja toinen omistamani pyykissä.
Yksi kaapistoni hylly puolestaan kätkee sisälleen laatikon, jonne olen kerännyt muistoja vuosien varrelta. Tämä laatikko on vielä käsittelyä vaille, sillä siinä olevat valokuvat pitäisi karsia ja järjestellä sekä osa sen sisällöstä riittäisi minulle digitaaliseen muotoon tietokoneen näytölle kameran kautta tallennettuna.
Lisäksi kaapistostani löytyy myös ns. kodinhoitohuone, eli pienen yksiön mittakaavalla kodinhoitokomero.
Tänne olen tiivistänyt niin siivousvälineeni, silitysvälineeni, tärkeät asiakirjani, työkaluni, varalamput, kynttilät, vessapaperirullat kuin kaiken muunkin mahdollisen ja mahdottoman. Tämä kaappi kaipaa vielä lisää organisointia, vaikka kaikki ylimääräinen rompe onkin saatu sinne melko kompaktisti mahdutettua.
Tämän hyllyn kanssa käyn vielä neuvotteluja, sillä vaikka kuinka yritän uskotella itselleni käyttäväni vielä jonain päivänä käsipainojani, stepperiäni ja jumppapalloani säännöllisesti, alan pikkuhiljaa hyväksymään sen tosiseikan, että sitä päivää tuskin tulee koskaan.
Loppujen lopuksi kaapistoni on kuitenkin melko tyhjä.
Vaatepuolta täydentävät toki eteisestä löytyvät käsilaukkuni…
…sekä huivini ja hansikkaani.
Asusteet ovat heikkouteni ja tykkään elävöittää niillä muuten niin niukkaa garderoobiani. Mutta korujemmanihan te jo tiesittekin entuudestaan.
Tietysti omistan sitten myös muutaman astian…
…muutamia ruokailuvälineitä…
…muutamia ruoanlaittoa helpottavia esineitä…
…sekä muutaman ruuan esillelaittoa ja valmistusta helpottavan tavaran.
Keittiö ei missään tapauksessa ole suosikkipaikkani, mutta tykkään muutamasta keittiöni esineestä aivan suunnattomasti.
Minusta on aina yhtä hulvatonta ja hauskaa iskeä tulikuuma kattila tämän miehen haaroille.
Minusta on myös aivan ihastuttavaa ja mukavan fiiniä leikata kakkua tällä ihanasti muotoillulla kakkulapiolla.
Näille ihastuttaville jäätelökulhoille minun on vielä raivattava keittiöstäni tilaa, sillä toistaiseksi nämä ovat joutuneet majailemaan lavuaarin alla.
Ja sisustukseni huonekaluineen te jo varmasti muistittekin?
Siinä se minun omaisuuteni kosmetiikkaan ja kauneudenhoitoon liittyviä tuotteita ja tavaroita lukuunottamatta sitten oikeastaan kokonaisuudessaan olikin. Ajatus siitä, että koko elämäni mahtuisi jo ensi syyskuussa yhteen isoon matkalaukkuun ei tunnukaan enää yhtään hullunkuriselta ja mahdottomalta.
Tavaraa vähennellessä on helppoa miettiä, kuinka paljon niihin on aikoinaan investoinut ja jemmata niitä sen tekosyyn varjolla itsellään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tavaran arvo laskee ajan myötä (turha sitä kuvaputkitelkkaria on enää jemmata käyttämättömänä, vaikka se silloin ostohetkellä maksoikin useamman satasen) ja vaikka ne sata euroa maksaneet kengät kuinka olisivat hienot ja ihanat, eivät ne todellakaan ole sadan euron arvoiset, mikäli ne hiertävät jalkasi rakoille.
Trust me, olet paljon onnellisempi, kun vaan luovut ylimääräisestä!
Olipas kiva lukea, itsekin tavoittelen samaa. Tuntuu että oikein sielu puhdistuu kun saa turhaa tavaraa pois.
sama pyrkimys minullakin on ollut tänä vuonna – omistaa vähemmän.
mutta mikäs vuitton sieltä vaatekaapista oikein pilkistää :O ?! juu, en suinkaan kiinnitä huomiota yksityiskohtiin ;)…
omistat kyllä hurjan vähän tavaraa! ihailen 🙂
vaikka oon joskus kritisoinut kosmetiikan vähennysprojektisi etenemistä, täytyy sanoa että mulla on monella muulla saralla paljon suuremmat varastot sitä ja tätä kuin sulla kosmetiikkaa.
Allekirjoitan! Heivasin säälimättömästi noin puolet vaatekaappini sisällöstä toissa talvena pois, ja johan helpotti! Kaapista ei löytänyt mitään muuta kuin typeriä rättejä, joita ei ikinä tehnyt mieli käyttää, ja paradoksaalisesti nyt tuntuu siltä, että on ENEMMÄN vaatteita kuin ennen, koska kaapissa on vain kivoja kamppeita, jotka oikeasti jopa löytää sieltä, kun ei ole kulahtanutta trikoovuorta peittämässä niitä…
Kadehdittavan pieni määrä tavaraa. Kummallista, että olen lukenut pitkään blogiasi(kiitokset, se on inspiroiva) ja nyt vasta kommentoin tätä tavara-juttua 🙂
Tuohon tilaan pitäisi itsekin päästä..
ps. mistä tuo kakkulapio on?
Telkkarissa oli joskus hyvä neuvo juurikin alusvaatteisiin liittyen, jos niitä ei kehtaa laittaa julkisesti pyykkinarulle, niin poistoon vaan… 🙂
Ei siis tarvitse olla mikään unelmien mies, eikä varsinkaan tarvitse ajatella omaa vartaloaan, vaan ihan vaan pelkästään niitä alusvaatteita.
Tätä periaatetta minäkin olen YRITTÄNYT noudattaa (muttakun jos vaikka remontissa tms käyttäis näitä vähän huonompia…) 😉
Mä ole kerännyt tavaraa 40-asti, siitä lähtien olen alkanut vähentää ja miettiäkkin uutta ostaessa tarvitsenko todella tämän.
Mun "paheeni" on kirjat. Nytkin odottaa pari ½ m läjää, mitä niille tekisin.
Tällä hetkellä en kylläkään osta paljoa uutta, katson aina ekaksi saako sen kirjastosta. Tilaan vain sellaisia kirjoja joita ei saa suomen kaupoista.
Vintillä on tavaranmäärä puolittunut viimeisen 5 vuoden aikana, pari pääsiäiskokkoakin sieltä on tullut 🙂
-Helinä
Kiva postaus! Itsekkin olin katsovina että onkos siellä LV:n laukku 😉
Samanlaiset sinipäiset aterimet asusti täällä kunnes astianpesukone rikkoi ne.. 🙁
Ja piffiä leikatessa vaan kahva käteen..
Isompikin asuntopostaus kyllä kelpaisi 🙂
Minimalistilla on tosiaan kivaa. Mutta joulu tulla jolkottaa hittolainen sentään! Taas tulee tavaraa, jota tuskin intohimoisesti rakastaa ja joka pitää jonnekin loppusijoittaa…
Nyt olen kade! En vain osaa luopua vaatteista, koska vaikka käytän niitä harvoin, on kiva, että on vaihtelua. Tosin säännöllisin väliajoin laitan myyntiin tms. vaatteita, jotka ovat olleet hutiostoja. Kirpparilta tosin onneksi, joten rahaa ei ole paljon mennyt. Ja pitäisiköhän karsia alusvaatteet… ongelma mulla tosin on se, että hyviä ja uusia, mutta kun on huonot päällä. Enkä tiiä, kelle ne sitten antaisi… Jos myis huuto.netissä, joku pervo vois vaikka ostaa xD
Jos muussa asiassa olisin minimalistisempi, miestä ei varmaan haittaisi mun kosmetiikkavarastot 😀
Ei, ei ja EI! Tämä ei ole reilua.. Voisin ottaa vaikka saman tien sinun minimalistisuuden minun tavarapaljouden keskelle
ihana teksti, olen todellakin samaa mieltä! ja on muuten tosi mielenkiintoista päästä kurkkaamaan ihmisen kaikkiin laukkuihin, kenkiin, vaatekomeroon, astiakaappiin, lisää tämmöistä kurkistelua 🙂
-kukku
vastaavaa inventaariota varten haaveilenkin muuttamisesta… sit ois pakko heittää kaikki turha pois. mutta onko sulla oikeesti vain toi yksi tanko vaatteita? onko siinä kaikki sun housut ja paidat ja aluspaidat?
VAU!
Mulle tuli kyllä heti sääli sun muistoja, koska ne mahtuu noin pieneen laatikkoon, säästä ne ihmeessä! (Ja miksiköhän mun tavaranvähennysprojekti ei onnistu…)
Vaikuttavan vähän tavaraa sinulla! Omissa hyllyissäni on paljon kirjoja ja astioita ym, ja saakin olla. Periaatteenani on ollut, että jos tavaralle ei keksi kaupassa säilytyspaikkaa, sitä ei useimmiten kannata ostaa. Vaatekaappisi on kyllä ehkä minimalistisuudessaan mykistävin. Ajatella, että jollain on vaatekaapissa kokonaisia tyhjiä hyllyjä…
Sinua saattaisi ehkä kiinnostaa Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisu "Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit". Älä anna nimen hämätä: tuossa on mietitty, mitä kaikkia hyödykkeitä ihminen tarvitsee kohtuulliseen elämään. Julkaisussa luetellaan tarpeellisiksi katsotut tavarat: mitä vaatteita, mitä kodinkoneita, mitä astioita, mitä minkäkin ryhmän tavaroita kohtuulliseen elämään tarvitaan, ja mitä ne yhteensä tulevat maksamaan vuositasolla esim. sinkun kotitaloudessa.
Esim. hygieniatuotteisiin ja -tarvikkeisiin menee alle 45-vuotiaalla sinkulla 37 euroa kuukaudessa.
Linkki julkaisuun: http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5461/2010_04_julkaisu_perusturva.pdf
Sinulla on kyllä ihanan vähän tavaraa!! Itselläni on pelkkää paperia jo varmaan 30 kansiota…lisäksi vaatteita ja kenkiä on tooodella paljon, kosmetiikkaakin on _paljon_, mutta muuhun tavararoinaan verrattuna en pidä sen määrää niin hälyttävänä eikä se vie niin paljon tilaa kuin nuo runsaat sata paria kenkiä…:/ Poikaystäväni on maaliskuussa kuitenkin muuttamassa luokseni asumaan, joten aika radikaaleja toimenpiteitä tässä pitäisi tehdä, jotta hänenkin tavaransa saadaan tänne mahtumaan.
Siis mitä?! Voiko tuollainen vaatekaappi olla mahdollista? Itsellä pursuaa kuusi komeroa täynnä, eikä kaikki vaatteet edes mahdu sinne, vaan osa on ullakolla säilössä. En ymmärrä, miten olet saanut vähennettyä vaatteet noin minimiin. En itse edes tavoittele noin vähää, mutta jos vaikka yhden jätesäkin saisi vähemmäksi…
Siis ootko sä eronnu? vai tajusinko jotain väärin? :d
Näyttää tutulta! Jos mun pitäis oikeasti vaikka yhden päivän aikana pakata kaikki asuntoni tavarat muuttokuormaan, niin ei olis mikään ongelma! Jäis vielä aikaa nukkua vaikka päiväunetkin pakkailun ohessa 😀 Mua oikeesti vähän jopa ahdistaa ihmiset, jotka asuu isoissa taloissa joissa on esim. kahden auton autotalli, joka on niin täynnä tavaraa, että autot seisoo pihalla 😀
mäkin katoin että onkos sulla tuolla kaapissa louis vuitton laukku 😀 ja tossa korissa samanlaiset leopardirintsikat kun mulla :D. mäkin haaveilen sellasseesta,että mulla ois vaan pelkkiä sellassia vaatteita joita käytän.ja oon päässyt siihen tavotteeseen aika hyvin :),vaikka vieläkin löytyy vähän karsittavaa. ja tällänen postaus oli ihana ja kivaa vaihtelua!
Oletkos kuullu tuosta David Brunon 100 thing challengesta ? (http://www.guynameddave.com/100-thing-challenge.html) Sulta tuo varmaan onnistuisi kun noin hyvin oot pystynyt karsimaan, mulla ei kantti kestäs, vaikka toive ois tuo matkalaukullinen. /:
Äsh, inventaariota riittäisi tässäkin taloudessa, että ehkä mä tästä innostun karsimaan turhaa 😉 Kuule, olisko sulla ehdottaa mitään hyvää kosmetiikkatuotelahjaa n.45 vuotiaalle mamille, jtn laadukasta hemmottelua 😀 elizabeth ardenin eight hour creme? jtn toimivia seerumeita ?
Willa Rosa: Juurikin näin. 🙂
nanna: Hihii. 🙂 Ei tosin ole oikea Vuitton.
Anonyymi: Ja kyllä ne kosmetiikkavarastotkin sieltä pikkuhiljaa kutistuvat. 🙂
Anonyymi: Juurikin näin! Kun kaikki on oikeasti kivaa pidettävää, tuntuu kaappi sittenkin olevan täynnä vaatteita. 🙂
Anonyymi: Kakkulapio on Tukholman In&Finnistä. 🙂
Mirri: Tuota periaatetta täytyykin tosiaankin ryhtyä pitämään mielessä. 🙂
Helinä: Kirjat ovat tosiaan hankala juttu. Toisaalta kivoja omistaa, mutta silti hieman turhia tavallaan. :/
Anonyymi: Ei harmikseni ole oikea Vuitton. 🙂
Anonyymi: Minultakin hajosi useita raavaiden miesten käsiin kesken ruokailun. :/
Anonyymi: Apua, näen jo painajaisia joulusta! Toivottavasti saan vaan lahjakortteja ja aineettomia lahjoja…
norppa: Pistä vaan UFF:in laatikkoon. 🙂
Anonyymi: Siitä vaan vähentämään. 🙂
kukku: Tulossa varmasti jatkossakin projektini tiimoilta. 🙂
Anonyymi: Juu, tuossa ovat kaikki vaatteeni päällä olleita ja muutamaa pesussa ja töissä ollutta lukuunottamatta. Henkareissa on muutamia paitoja aina päällekäin.
Sannu: Toki säästän, mutta moni niistä riittää kuvattuna ja esimerkiksi jokaista ala-asteella saatua kirjekaverin kirjettä ei tarvitse säilyttää, sillä ne ovat loppujen lopuksi kaikki niin samanlaisia, että yhden säästäminen pitää sisällään jo kaikkien muistot. 🙂
Rulgardiina: 🙂
Anonyymi: Kiitos suuresti linkistä! Todella kiinnostava!
Tiina: Mutta siinähän on sitten hyvä syy vähentämiselle. 🙂
Anonyymi: 🙂
Anonyymi: Juu, wannabe-insinööri ja minä olemme enää vain ystäviä. 🙂
shekerim: Minuakin ahdistavat itseasiassa muiden tavaravuoret välillä hieman. 🙂
sofia: On oikeasti kivaa, kun kaapissa on vain sellaisia juttuja, joita oikeasti aktiivisesti käyttää. 🙂
Anonyymi: olen kuullut ja tutustunut siihen paljonkin. 🙂
mistä tollaisen mies-pannunalustan saa 😀 ?
Voi vitsi, täytyis munkin ryhtyä tuohon hommaan! Ihailtavan vähän tavaraa sinulla. Ehkäpä nyt tämän postauksen innoittamana 😉 Tosin nyt ihan ennen etelänmatkaa ei viitsis alkaa mylläämään kaappeja, ettei ne jää kesken…
Jospa kaikkien tavaroiden säilyttäminen olisikin vaan omalla vastuulla, eikä tarvis miettiä, tarviiko niitä joku muu. Ja ettei se joku ainakaan levittelis niitä joka paikkaan…Olen itse nimittäin kamala tavarahamsteri, löytyis kyllä pois heitettävää/annettavaa/myytävää kun vaan sais otettua itseä niskasta kiinni ja käytyä kaikki läpi…Kun löytyy kyllä niitä ei-niin-ihania ja -tarpeellisia juttuja…
Tosi kivat ruokailuvälineet sulla muuten, ihanan värisiä 🙂 Ja kivasti kirjoitat 🙂
P.S ihania, sopivia kenkiä ei kyllä ole mielestäni koskaan liikaa 😉
Sulta puuttuu näköjään kaikki ne tavarat, jotka meillä vie tilaa: varapatjat ja -peitot, käsityökamat: langat, kankaat jne., retkeilykamat: telkat, makkarit, retkikeittimet jne., remonttikamat: porat, vasarat, maalit jne., pelit ja ennen muita urheilukamat. Sinnehän se kaappitila sitten menikin. Mutta miten kummassa pärjäät ilman noita luettelemiani?
Pisteet sulle !
Keväällä muutettiin poikaystävän kanssa 60 neliöisestä kämpästä 54 neliöiseen, ja nykyisen asunnon kaappien vähyys pakotti onneksi jonkun verran hävittämään roinia. Olin vinttikomeroonkin onnistunut varastoimaan kolme muovikassillista vaatteita, joiden olemassaoloa en edes muistanut. Eikä ole vieläkään tullut yhtäkään vaatetta ikävä, vaikka kaikki veinkin Uffille. Joten huomasin itsekin, ihminen ei todellakaan tule tavaran määrästä onnelliseksi.
Tämmöisiä arkijuttuja on kiva lukea, kiitos tästä :). Hih, ihanasti näkyy nuo sinun lempparisävyt niin astioissa kuin vaatteissa.
Ihanaa että jonkun muunkin vaatekaappi näyttää suht samalta kuin oma :D. Kauhistuttaa vaateihmisten vaatekomerot mitkä pursuavat miljoonia kenkäpareja/vaatteita/mekkoja/yms o_O. Ehkä he sitten ihmettelevät kosmetiikkaihmisten varastoja keillä tursuu kaksikymmentä eri huulipunaa :D? Minä tykkään kun kaapissa on vain niitä mitä oikeasti käytän.
Olen sanaton. Ja kateellinen! meidän perhe elää sellaisen romuläjän keskellä että oksat pois ja lisää vaan tulee, kun ollaan molemmat aikuiset varsinaisia hamstereita, lapsista puhumattakaan. HUOKAUS. sain kyllä tästä inspiraation yrittää vähentää edes jotain. Mitä tahansa, kunhan tänne saisi hieman väljyyttä. Tuntuu että meillä on liikaa ihan kaikkea. Ja silti tuntuu, että aina puuttuu jotain. Asenneongelma?
Itsepä en ikinä kykenisi samaan(tai ehkä kykenisin mutta olen materialisti sekä hamstraaja) tavaramäärän supistamiseen 😀 Tulipa muuten mieleen, jotta jos joku kaunis päivä päätät luopua stepperistä niin voisin sen adoptoida rakastavaan kotiin 😉
Tämä oli kyllä hieman pelottavaa katseltavaa 😀 No ei.
Siinä missä suurin osa ihmisistä näkyy kommenttien perusteella pyrkivän eroon tavaroistaan, minä olen hamsteri ja ihan sinut sen asian kanssa. Muistan kun vierailin veljeni ja hänen vaimonsa kotona mua aina vähän ahdisti, kun missään ei lojunut ylimääräistä tavaraa ja kaikkialla oli aina siistiä ja sisustettua. Tämä oli ennen kuin he saivat lapsia 😉
Noin jokaiseen mun miljoonasta tavarasta liittyy jokin muisto, jonka haluan säilyttää, jos se ei ole vanha, rikkinäinen tai haise pahalle 😀 Tai sitten tavara on jotenkin muuten nautinnollinen tai hyödyllinen.
Jokainen tyylillään. 🙂
Omien kaappien tyhjennys on ollut "to do" listalla jo jonkin aikaa, sun ihanan tyhjiä kaappeja katsoessa tuli kyllä oikein kunnon inspiraatio toteuttaa projekti, aloittaen alusvaatelaatikosta! 🙂
Heippa! Luin koko blogisi läpi (okei, selailin ja luin, sen verran tekstiä tuli vastaan) ja todella tykästyin. Ostolakkosi on innostanut minua uudelleenarvioimaan jo kokeiltuja omia meikkejäni, heittämään vanhoja juttuja pois ja ostamaan uusiakin! Seuraavaksi on testattava monen muunkin hehkuttamaa bre mineralsin meikkipohjaa.
Tahtoisin myös enemmän tietoa noiden hiustenhoitotuotteiden silikoneista. Olenko siis ymmärtänyt oikein; shamppoiden ja hoitsikoiden kanssa kannattaa välttää silikonia, mutta esim. lämpösuojassa ja hiuksiin jätettävissä hoitsikoissa silikoni on ihan positiivinen juttu? :>
Oho, aika vähällä selviät. :O Mä itse olen aika materialisti. Käytännön syistä pitäisi kuitenkin tehdä vähennyksiä aika reippaasti…. Vielä kun saisi toteutettua sen.
Kyllä on ehdottomasti helpompi hengittää, kun kotona on vähemmän tavaraa! Itselläni sama projekti meneillään, mutta vähän hitaampana versiona. En (vielä) ole valmis noin radikaaleihin siirtoihin, mutta oikeaan suuntaan kuitenkin menossa. Mulla suurin murheenkryyniosasto on vaatteet ja olen niiden osalta ottanut tavoitteeksi, että 5kpl/kk lähtee ovesta ulos. Silläkin tahdilla vuodessa kaapeissa pitäisi olla tilaa 60 vaatteen verran. Nautinnollinen ajatus!
-tiina
Ihan lueskella tatakin merkintaa, kun itsekin suunnittelen koko omaisuuden karsintaa koska muutto uuteen kaupunkiin on edessa kesalla. Tuleepahan olo etta ehka se onkin mahdollista :-)..
Ihana inspiroiva postaus! 😀
Asuin ennen äitini kanssa joka oli varsinainen hamsteri, ja yksin muuttaessani päätin, ettei omaan kotiini kertyisi niin paljon turhaa roinaa. Päätös on pitänyt mutta sääli vaan, että äiti toisinaan kyläillessään kiikuttaa joitakin rojuja luokseni hyvää hyvyyttään, kun ne ovat kuulemma niin ihania muistoja… Täytyy viimeistään joulusiivouksen aikana heitellä turhat rojut pois!
Pakko muuten kysyä mistä nuo ihanat, roosan väriset lautaset ovat? 🙂
Hei, ihan vain mielenkiinnosta, suosittelisitko tuollaista pienikokoista stepperiä? Vai onko liian "heiveröinen" ihan kuntoiluun.. Kovasti kiinnostaisi hankkia.
Joskus vuosi sitten aloin lukea blogiasi ja siitä innostuneena päätin, että tästä asunnosta lähtee joka päivä jotain pois (tai laatikkoon, josta ovat matkanneet jälkikäsittelyyn). Hassua että on sama väähennystapa, vaikka nyt vasta omastasi suoranaisesti kerrot ja täältä kuitenkin olen inspiraation saanut. Minä tosiaan lasken myös joitakin ruokatarvikkeiden loppumisia, koska niitä on eräästä syystä kertynyt aivan järjettömästi ja ihan suurkeittiökamaa.
Hieman vastaavanlainen projekti täälläkin ollut jo jonkun aikaa päällä. Tosin suurena motivaattorina oli alunperin vuodenvaihteessa tapahtuva muutto, jota ei nyt sitten tapahdukaan. Tavaranvähennys jatkuu, mutta ehkä hieman hitaammalla tahdilla.
Nyt kun itselläsi on noita hyllyjä tyhjinä (ja voisi olettaa, ettei niihin ole tarkoitus etsiä täydennystä) niin oletko miettinyt hyllylevyjen siirtoa/poistoa?
Esimerkiksi siirtämällä kenkien yläpuolella olevan hyllyn, pääsisi kenkiin todennäköisesti hieman helpommin käsiksi taikka sitten voisi siirtää vaikka matkalaukun hengaamaan siihen tilaan, vaikka se itselläsi töitten takia taitaakin olla aika paljon ihan käytössäkin koko ajan.
-Sanna-
Anonyymi: Tämä on ostettu Tukholmasta, liikkeen nimeä en muista. :/
Anonyymi: 🙂
Mia: Varapatja syntyy rahista, varapeitto on matkalaukussa, joka on toisen matkalaukun sisällä kaapissa, käsityökamoja löytyy vaan ompelukoneen ja pakollisten ompeluvälineiden verran, retkeilyä en harrasta, työkalut mahtuvat yhteen pienehköön laatikkoon, pelejä on tuolla kaapissa muutama ja urheilutavaroita minulle sopivasti. Ja hyvin pärjään ilman loppuja, kiitos kysymästä. 🙂
Mari: Tavaroita harvemmin tulee jälkikäteen ikävä. Ne muistaa ehkä vielä seuraavana päivänä niiden luopumisesta, mutta sitten ne jo unohtaa. 🙂
Panda: Vielä kun saisi kosmetiikkavarastot samassa suhteessa niukoiksi. 🙂
Heini: 🙂
Antikeijukainen: Pidän tarjouksen mielessä. 🙂
Annie: Nimenomaan jokainen tyylillään. 🙂
Satu: Hommiin vaan. 🙂
Anonyymi: Älä suotta välttele, esimerkiksi hoitoaineissa ne helpottavat tukan sileänä pysymistä. Kunhan tuotteen teho vaan ei perustu pelkästään niihin. 🙂
Velma: Minulle on tullut yllätyksenä, kuinka vähällä pärjään ja vieläkin on liikaa. 🙂
tiina: Hitaasti hyvä tulee! 🙂
JDS: Ehdottomasti on mahdollista. 🙂
Anonyymi: Minuakin on inspiroinut oma hamsteri-äitini. 😉
Lautaset ovat vuosien takainen löytö Anttilasta.
Janika: Minusta on sopiva tällaiselle, joka tykkää liikkua telkkaria katsellen. Ei ol tuntunut yhtään heppoiselta ja kyllä tällä hien saa pintaan hyvin. 🙂
Anonyymi: Hauskaa. 🙂
Sanna: Voi, miksi en ole tajunnut tuota hyllyjen siirtelyä! Tuhannet kiitokset, terveisin Neiti Yksinkertainen. 🙂
Hei, kiitti 🙂 Ehkä kokeilen siis itsekin!
Janika: Suosittelen!
Etkai vaan pidä sinun vaalean lilaa(?) versiotasi tästä: http://www.washingtonian.com/block_dbimages/7841/bag.longchamp.jpg käsilaukkuna? :DD
Anonyymi: Käytän tuota töissä laukkuna, eli kun kuljen hytin ja työpisteen väliä ja muuten vaan ympäri laivaa. Menee kädessä roikkuen mukavasti ja tuonne mahtuu kaikki mahdollinen, muttei silti ole liian iso ja hankala kuljettaa, kuten käsilaukku. Muuten tuo sujahtaa kaupungille lähtiessäni isomman laukun sisään.
Mutta kyllä minä olen noita ihan julkisestikin nähnyt käsilaukkuina, enkä ymmärrä, mitä pahaa siinä on. Olen minä pahempiakin juttuja nähnyt…
Täytyy nyt kysyä, miten ihmeessä olet onnistunut karsimaan noin tehokkaasti? Kuinka paljon tavaraa oli alunperin?
Meidän taloudessa on toki kaksi henkilöä, mutta silti tuntuu että tämä 60 nelön kaksio on täyttynyt ihan liian tehokkaasti. Remontin myötä kaappeihin tuli järkyttävä määrä työkaluja, maaleja ja remonttitarvikkeita, ja minulla on äärimmäisen vakava keittiöväline-/astia-addiktio. Tykkään tehdä ruokaa ja viettää aikaa keittiössä, niin asioita ja välineitäkin on kertynyt. Välineitä löytyy jokaista useampi kappale, Iittalan lautasia ja kulhoja kymmeniä (pitäähän olla yhteensopivat lautaset kaikille jos tulee paljon vieraita)… en vaan osaa luopua mistään.
Wautsi, -impressed! Kenpä olisi uskonut että tuohon rupeat (nimittäin muistan sinut eräistä kosmetiikkakeskusteluista kunnes lopetin myös sen, "hamstraajien vertaistuen" samalla kun ylimääräisen kosmetiikan käytön).
Pistää myös mietittymään tämä kuvio, sillä olen käynyt edeltä tismalleen samanlaiset vaiheet;kosmettikan "harrastajasta" ja epäsosiaalisesta purkkien puunaajasta toiseen ääripäähän, minimalismiin ja yksinkertaisuuden tavoitteluun.
En usko että ikänä haluaisin palata takaisin vaate-ja tai tavararöykkiöihin, mutta toisinaan edelleen mietin, onko tämä vain toinen huolestuttava ääripää, sillä en tunnu saavan tarpeekseni vähentämisprojektistani..Mitä luulet, tuleeko siitä ikinä valmista? :b
t.kaima
Tytti: Aika lailla tavallinen perusmäärä tavaraa. Ei mitään järjetöntä määrää, mutta ihan kunnolla kuitenkin. 🙂
kaima: Vähän riippuu, miten rasittavuuteen asti lähtee hommaa vetämään. Valmistahan tästäkään ei varmasti koskaan tule, mutta ehkä jossakin vaiheessa voi päästä siihen tilaan, joka saa itsensä tyytyväiseksi. 🙂