Mitä kaikkea yksinäinen kosmetiikkamyyjä sitten puuhailee hiljaisena työpäivänään?
Siivoaminen on sellaista peruspuuhaa, mitä voi aina tehdä. Pienemmissä liikkeissä kaikki siivoaminen kuuluu liikkeen henkilökunnalle eikä kukaan käy pyyhkimässä pölyjä puolestamme tai imuroi poissaollessamme, eli kaikki se on henkilökunnan omalla vastuulla. Pölynimuria tai moppia ei viitsi kaivaa esiin liikkeen ollessa avattuna, mutta pölyhuiskat, liinat ja rätit ovat helppoa viihdykettä pölyisten hyllyjen kanssa yhdessä käytettyinä.
Myös asiakkaiden sotkuja saa siivoilla usein, sillä jostain syystä ihmisistä on mukavaa pyyhkiä likaisia sormiaan seiniin ja telineisiin sen sijaan, että he vaivautuisivat etsimään paperia, johon pyyhkiä sotkuiset tassunsa.
Laatikoissakin riittää usein järjesteltävää, sillä niinä päivinä kun tavaraa tulee, tulee sitä usein kunnolla ja kaikki eivät silloin välttämättä ehdi asetella jokaista tuotetta laatikkoon ajatuksen kanssa.
Ja kuten jokainen saattaa arvata, täytyy myös hyllyjä täyttää aina välillä.
Hyllyjä täyttäessä saattaa välillä huomata, ettei jotain tiettyä tuotetta ole näkynyt hyllyssä pitkään aikaan. Tuotteiden varastosaldojakin täytyy välillä tarkistella selvittääkseen, onko joku tuote ihan oikeasti loppu saldojenkin mukaan vai onko sitä vaan vastaanotettu väärä määrä tai onko joku iloinen veikko lähtenyt viimeiset kappaleet kädessään kulkematta kassan kautta.
Hyllyjä läpikäydessä löytää myös usein asiakkaiden tuhoamia myyntikappaleita, jotka on napattu auki ja testattu omin luvin (testerin seistessä vieressä). Tämä on todella ärsyttävää, sillä nyt tuote on myyntikelvoton ja roskiskamaa.
Myyntikappaleiden lisäksi asiakkaat ovat kovia pahoinpitelemään myös testereitä. Testereitä kannattaakin käydä tasaisin väliajoin läpi, sillä niiden sisältö voi joskus yllättää.
Joskus testeri voi näyttää ulkoisesti aivan normaalilta, mutta kun sitä vertaa valolta suojassa olleeseen myyntikappaleeseen, saattavat kaksi samaa tuotetta joskus näyttää totaalisen erilaisilta. Nolojen tilanteiden varalta testerit tosiaankin siis kannattaa tarkistaa aina välillä, vaikkei tuotteessa ulkoisesti näyttäisikään olevan mitään selkeää vikaa.
(Esimerkiksi nuo Cliniquen huulikiiltojen testerit muuttavat kirkkaissa liikkeemme valoissa väriään jo muutamassa viikossa ja kuten huomaatte, ei oikealla puolella olevaa testeriversiota ole tainnut kukaan edes ehtiä kokeilemaan kuin korkeintaan kerran testerin vaihdon jälkeen ja nyt se on taas vaihtokunnossa. Hurjaa.)
Myös tuoksutesterit tyhjenevät välillä kovaakin vauhtia, joten niidenkin tilannetta saa tarkkailla ja laittaa uusia tilaukseen ja toivoa niiden saapuvan ennen entisten loppumista.
Hiljaiset hetket ovat myös hyviä hetkiä tarkistaa, löytyykö kaikista tuotteista hinnat.
Hintoja merkitään eri tuotteisiin erilaisilla vempaimilla hyllynreunoihin tulostettavien hintalappujen ohella.
Myös esillepanojoen tekeminen kuuluu myyjän työhön ja pakollisten esillä olevien tuotteiden lisäksi esiin voi nostella ajankohtaan sopivia tuotteita.
Kaiken työnteon ei kuitenkaan tarvitse tuntua työnteolta. Itseään voi nimittäin viihdyttää monella muullakin tapaa parantaen samalla ammattitaitoaan.
Hiljaisina hetkinä voi kokeilla uusia tuotteita ja sävyjä…
…tai vaikka etsiä sitä täydellistä vivahdetta sillä hetkellä kysytyimmästä huulipunan sävystä…
…tai ihastella muuten vaan uusia tuotteita.
Itse tykkään viihdyttää itseäni myös hankkimieni INCI-kirjojen avulla, jotka olen liikkeeseemme raahannut. Kukaan muu ei ole tainnut kiinnostua edes avaamaan näitä, mutta minä käytän näitä ahkerasti. Haen minua kiinnostavan tuotteen ja avaan sen sisällön itselleni aineosa aineosalta ja tuomitsen sen tai siirrän sen mielessäni aktiivisesti suosittelemieni tuotteiden joukkoon.
Joskus jumppaan tuotetietouttani aikani kuluksi ihan vaan jonkun sarjan tuotekansion avulla. Kansiosta voi bongata jonkun pienen jutun tai tuotteen, jota ei ole hetkeen muistanutkaan.
Joskus taas saatan valita jonkun sarjan, jota olen viimeaikoina jostain syystä myynyt vähemmän ja käyn läpi sarjan jokaisen tuotteen purkkeja käännellen ja tavaillen sekä INCI-listoja vilkuillen. Käyn läpi jokaisen yksinkertaisimmankin tuotteen, sillä pakkausselosteesta saattaa löytyä joku pieni juttu tai käyttöohje, jota en ole koskaan ennen tullut huomanneeksi tai edes keksinyt ajatella.
Myös tuoksujumppa on kivaa. Uutuustuoksuja on mukava tuoksutella ajatuksella ja kurkistaa koulutusmateriaalista niistä löytyviä raaka-aineita ja toivoa, että jotain jäisi mieleenkin. Itse myyn tuoksuja enemmän fiilissanoilla kuin aineosilla, mutta silloin tällöin aineosiakin on kiva muistaa.
Saatan myös tuoksuttaa läpi jonkun tietyn sarjan tuoksut ja analysoida ne mielessäni miettien samalla stereotyypin asiakkaasta, kelle tuoksua voisi tarjota sekä yrittää hahmottaa niiden erot toisiinsa nähden ja miettiä muiden sarjojen vastaavankaltaisia tuoksuja.
Tykkään myös poimia hyllystä tuoksutikkuihin tuoksuja, jotka ovat jostain syystä jääneet minulta täysin unholaan ja joita en ole siksi pitkiin aikoihin tarjonnut asiakkaille. Joskus löydän ”uusia” ihanuuksia, mutta joskus vaan keksin uudelleen sen syyn, miksi tuoksu on jäänyt unholaan… Haastavinta voikin välillä olla tarjota niitä hankalempiakin tuoksuja asiakkaille niiden myyvimpien ja turvallisimpien tarjottavien sijaan ja yrittää tunnistaa niitä asiakkaita, joille nämä erikoisemmat tuoksut voisivat mennä. (Haastavemmilla tarkoitan niitä tuoksuja, joille 80% asiakkaista nyrpistää heti nenäänsä.)
Tuoksutikuilla on myös kiva testata omia taitojaan antamalla niiden seistä aloillaan pidempään ja yrittää sitten keksiä sydän- ja pohjatuoksujen perusteella, mitä tuoksua kussakin tikussa on. Töissä kun tulee usein haisteltua vain niitä ensituoksuja eri tuoksuista niitä myydessään ja joskus asiakas saattaakin tulla vartin kuluttua kysymään, osaisinko vielä sanoa, mikä ihana tuoksu hänellä on tikulleen suihkutettuna, sillä hän ei enää muista yhtään, mitä tuoksua hän on tuoksuttanut.
Tykkään kovasti työni monipuolisuudesta. Kosmetiikkamyyjän työ voi periaatteessa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta varsinkin pienemmässä liikkeessä työskennellessä tekemistä on loppujen lopuksi paljon, kun kaikki testerikynien teroittamisesta alkaen kuuluu myyjille.
Lähes kaikkialla myyntitavaroiden tilaus hoituu automaattisesti tietokoneilla (ja joissakin paikoissa myyjät voivat tehdä lisätilauksia tarpeen mukaan), mutta ilman sitäkin puuhaa kyllä riittää. Hyllyjärjestyksiä pitää vaihtaa, testereitä tilata, virheellisistä tuotteista täytyy reklamoida maahantuojalle, myyntipuolelle täytyy infota koneen antavan tuotteelle väärän hinnan tai nimen, tilattuja tuotteita on jäänyt tulematta ja niiden kohtalo pitäisi selvittää, edustaja tulee käymään ja näyttämään uutuuksia, kassasta puuttui päivän päätteeksi viisi euroa, kiukkuinen asiakas tahtoisi palauttaa ostamansa tuotteen saatuaan siitä allergisen reaktion, yksi meikkiopastus ja kulmien kestovärjäys olisi tulossa ja pöydälle esiinnostetuille tuotteille pitäisi tehdä hintakyltti. Ja kun vielä täytyy muistaa, että myyjän päätehtävä on kuitenkin hoitaa asiakaspalvelua ja saada asiakas lähtemään liikkeestä itselleen sopivien tuotteiden kanssa, ei tylsää tule kovin helposti.
Jos jollekin on vielä jäänyt epäselväksi, niin minä tosiaan rakastan työtäni.
I bought that Lacoste deo as a gift in Canada a while ago, but it was green:)
Please kerro muutama esimerkki näistä haastavista tuoksuista? Olisi tosi kiva lukea tuoksujuttua kosmetiikkamyyjän näkökulmasta.
😀 Tämä oli tosi kiva postaus! Muutamaa juttua jäin katsomaan aika pitkään, mutta hauska työ sulla on!
Kyllä, kerro meille kenet kuvittelisit minkäkin tuoksun käyttäjäksi :D!
Sandra – If it comes in pink: Green one is also nice. 🙂
Honey: Sanon jo heti alkuun, ettei tämä perustu mitenkään omiin mielipiteisiini vaan omiin kokemuksiini, sillä joku kuitenkin alkaa taas valittamaan siitä, kuinka makuasia tuoksut ovat ja ymmärtää tämän väärin. Eri tuoksuja myydään eri maissa selkeästi eri suhteessa, mutta Suomessa on minusta välillä eroa jopa paikkakunnillakin myytyjen tuoksujen top-listoissa ja toki eri myyjätkin jo keksivät tarjota eri tuoksuja.
Itse olen kokenut haastaviksi myydä joitakin vanhoja "klassikkoja" kuten Cliniquen Aromatix Elixir, Diorin Poison (tosin tämän myin viimeksi sattumalta sitten rouvalle, joka halusi kevyen ja raikkaan tuoksun peittämään kalanhajua…), YSL:n Opium, Lancomen Poeme sekä uudemmista Bvlgarin Eau de Parfum II, Kylie Minoguen Couture, Paris Hiltonin Siren ja Fairy Dust, Replay for Her, Guccin Gucci EdP, Ralph Lauren Notorius… Myös Pradat menevät minusta melko pienen ryhmän makuun, samoin osa SJP:n tuoksuista. Myös Sergio Tacchinin tuoksut (Donnaa lukuunottamatta) jäävät asiakkailta jostain syystä helposti hyllyyn.
Oikeastaan nuo uudemmat eivät ole niinkään haastavia samalla lailla kuin vanhemmat, mutta ne ovat vain jotenkin sellaisia massaan hukkuvia, että ihmiset sanovat niitä tuoksuttaessaan vaan "ihan kiva", oisko jotain muuta tai sitten ne vaan ovat selkeästi melko vahvoja suomalaisten makuun.
Maria: Voi, en uskalla alkaa analysoimaan. Näistä ihmiset aina närkästyvät kun ovat kuitenkin niin mielipidejuttujakin. 🙂
Minua jäi kiinnostamaan, että mitä juttuja jäit katsomaan pitkään. 🙂
Mukava postaus, olen itsekin joskus miettinyt miten pienessä kosmetiikkaliikkeessä riittää tekemistä! Saako udella minkä ketjun kaupassa olet töissä?
Hannukkaz: Saat toki udella, mutta en julista sitä täällä avoimesti (vaikka moni onkin sen jo keksinyt). 😉
Itsekin tosiaan mietin ennen pienempään liikkeeseen töihin menoa, kuinka tekemistä riittää, mutta kyllä sitä jotain aina näköjään keksii.
Toki on erilaista kuin Stockalla tai Sokoksella, joissa olen myös työskennellyt, mutta kivaa tämäkin.
Ostin miehelleni -joka oli kuitenkin mukana valitsemassa- tuon Lacosten uutuustuoksun lahjaksi, se on aivan uskomattoman ihanan tuoksuinen ~.
Pienessä erikoisliikkeessä on kyllä haastavaa saada joskus aikaa menemään kun olet siellä yksinäsi ja olet kaikki hommat tehnyt aina pölyjen pyyhkimisestä lähtien. Kerran asiakkaita ei tullut edes liikkeeseen kahteen tuntiin ja se oli jo aika hermoja raastavaa… Kosmetiikkapuodissa on sentään monia tuotteita mitä voi testata ja perehdyttää itseään niihin ja kaikkea, mutta entäs kun myyt tuotteita mitä ei voi kun pukea päälle niin keksippä siinä jotakin puuhasteltavaa :D.
Hei Virve! Lueskelin vanhoja postauksiasi ja silmiin osui juttu ihon aurinkosuojaamisesta. Suosittelit postauksessa aurinkosuojattuja päivävoiteita, mutta mietiskelin tässä, että voiko nassun aurionkosuojata myös käyttämällä tavallista päivävoidetta ja siihen päälle lätkäistynä aurinkovoidetta? Oma äitini kun sanoo että aurinkovoide ei ole hyväksi kasvojen iholle…
Blogisi on muuten todella kiva, ja on erittäin antoisaa lukea ammattilaisen arvioita eri tuotteista ^^ Kirjoitustyylisi on myös eri hauska!
Lancomen Poeme ja Guccin Gucci EdP kuuluvat minun lempituoksuihini <3 Jälkimmäisen ostin laivalta.. Myyjä ehdotti sitä kun pyysin eroottisinta tuoksua mikä myymälästä löytyy 😀
Tosin aika raskaita ovat, eli ilta/juhlakäytössä toimivat parhaiten.
Tykkään ihan hirmuisesti näistä postauksista 🙂 En tiedä, miten selittäisin, mutta tykkäänpähän vaan! Ei kuitenkaan liikaa, ettei tylsisty. Tällein sopivan harvoin näitä on aiva ihana lukea.
Blogisi ulkoasu on myös tosi paljon mun mieleen. Ei mitään turhaa ja sivulaatikotkin(?!?!) on mielenkiintoisia ja söpöjä. Postausten kuvat on passeleita tollein pieninä ja niitä on paljon. Liian pitkät pätkät pelkkää tekstiä on jotenkin turhan raskasta kun blogeja lueskelen kuitenkin ihan rennolla otteella. Tylsän näköiset kohdat tulee joskus loikittua yli 😀 Täällä niitä harvoin näkee.
Joskus, kun olen töissä yhdessä kampaamossa (en kampaajana, vaan siivoojana), löydän itseni välillä järjestelemästä kampaamon tuotehyllyjä, lähinnä kääntelemässä purkkien tekstit näkyviin ja ottamalla perältä purnukoita eteenpäin. Jotenkin se on kauhean kivaa, joten olen suorastaan kateellinen, kun sinä saat hiljaisilla hetkillä tehdä sellaista 😀
kiva postaus :).
mistä noita INCI-kirjoja saa :O ?
/nanna
Kiva postaus. 🙂 Tutun kuuloista ajankulutusta, mä kaiholla muistelen kosmetiikkamyyjän aikojani. Pieni haave elää, että vielä joku päivä pääsisin purkkien ja purnukoiden pariin töihin…
Panda: Liikkestämme on näköyhteys asiallisia miestenvaatteita myyvään pieneen liikkeeseen ja olen kyllä usein miettinyt, kuinka ihmeessä tuolla saa aikansa kulumaan, kun liikkeessä on yleensä todella hiljaista. Myyjinä pari naismyyjää, jotka ovat yleensä yksin vuorossa. Pue siinä sitten kravaattia itsellesi kymmenellä eri tavalla. 😛
kara: Periaatteessa yleensä voi, mutta vartalolle tarkoitettujen koostumus ei yleensä tunnu kovin mukavalta kasvoilla. :/
Elwyn: Onhan tuo kyllä aika eroottinen iltatuoksu nimenomaan. 🙂
Dove: Kiitos ihanasta kommentisasi, piristi mieltä suuresti! 🙂
Anonyymi: Minä tykkään täyttää hyllyjä ja voisin hyvinkin käydä hyllyttämässä ja siivoamassa halpahallien kosmetiikkaosastoja työkseni. 🙂
nanna: Omani tilasin suoraan opettajaltamme opiskellessani, mutta hänen kauttaan näitä saa muutenkin tilattua: http://www.eduxes.fi/julkaisut.html#4
Hinta on vaan kova (90 e + postarit, sis. kaksi kirjaa) ja kirjat sisältävät samat infot kun eurlexissäkin on. 🙂
Ulpu: Purkkien ja purnukoiden keskellä on kyllä ihanaa. 🙂
Tämä oli taas mukava ja avartava postaus! Kun katselin sitä laatikkokuvaa, missä Diorit yms. ovat, niin miten niiden keskellä voi olla aloillaan…? Minä olen heikkona noihin kosmetiikkapakkauksiin…:p
Onko teillä erilliset, yhtenevät työvaatteet, vai oletteko omissa vaatteissa?
Ihana postaus, tosi mielenkiintoista luettavaa!:) Mä luulen että viihtyisin itsekin!
Miksi ne Cliniquen huulikiillot muuttaa väriä kahdessa viikossa, jos ovat valossa? Eihän sellaista tuotetta voi kuvitella ostavansa itselleen…
Miten noin merkki ja laadukas (?) huulikiilto voi mennä pilalle kahdessa viikossa?
Nyt mulla on menny jotain ohi.
Mää olen miettinyt, että kun esim body shopissa on suihkugeelitestereitä, niin ottaako ihmiset oikeesti sitä suihkugeeliä käsiinsä ilman että ne pesee sen pois? 😀 siis tarkoitan sitä, että itse testaan suihkugeelejä mahdollisuuden mukaan haistelemalla niitä, mutta silti esim juuri tbs:n testerit on vajaita eli joku oikeasti kokeilee niitä 😀
Entä laittaako monet ihmiset käytettyjä huulimeikkitestereitä suoraan huuliinsa? Olen aina ajatellut,että eihän niin tyhmiä ihmisiä voi olla mutta joskus olen törmännyt tällaiseenkin..
Tiina: Ei sitä aina voikaan. 😉
Meillä on melko yhtenäiset vaatteet ketjun sanelemina.
badbomben: Varmasti viihtyisit. 🙂
Anonyymi: Ei siis normaaleissa valoissa, itselläni oli pari vuotta tuollainen kiilto ja pysyi hyvänä. Kaupan kirkkaat spottivalot sen tekevät. 🙂
Lyyrine: Kirkkaissa spottivaloissa mikä tahansa muuttaa väriä, normaalissa käytössä tuollaista ei tietenkään tapahdu. 🙂
jenny: Monesti suihkugeelien yms. testerit hupenevat vahingossa, kun asiakkaat hieman tuoksuttelevat ja puristelevat ja geeliä vähän lentää… 🙂
Kyllä moni varsin uskaliaasti vetelee testeripunia- ja kiiltoja huulilleen ja nuoriso kokeilee mascaratesterit läpi hyvin omatoimisesti ja kierrättääpä ne vielä keskenäänkin. :S
Oletko opiskellut kosmetiikka-alaa, ja sen takia olet nyt esim. töissä kosmetiikkakaupassa, vai voiko sellasiin päästä ilman koulutusta??.. Jos olet kouluttautunut, niin missä ja mikä on ns. "nimikkeesi" jos sellaista on??
toi cliniguen aromatix elixir on muuten tosi erikoisen hajuista.minun äitini sai tota joululahjaks lahjapakkauksessa ja ihmeteltiin vähän että mikä toi on kun ei näyttänyt hajuvedeltä ja tuoksuikin pahalta :D.toi työ niin sopis mulle!
kiitos informaatiosta, täytyypä jossin vaiheessa harkita :)! arvelinkin, että netistä saa saman tiedon, mutta tykkään enemmän kirjoista… nuo olis ihan huiput :)!
/nanna
Jos pyrkii kosmetiikkakauppaan töihin, niin minkälaisen koulutuksen siihen tarvitsee? Eli mihin kannattaisi heti peruskoulun jälkeen pyrkiä ja entäs sen jälkeen? Tarvitseeko esimerkiksi lukio käydä? Ah, ja minäkin rrrakastan hyllyjen täyttämistä ja järjestelemistä. Ainiin, mitä mieltä olet siitä, että voiko tai kannattaako kulmakyniä kokeilla kaupassa (esimerkiksi sokoksessa) kulmakarvoihinsa tai pyytää vaikkapa myyjä avukseen valitsemaan oikeaa sävyä? Hankintalistallani olisi Lumenen kulmakynä, mutta en oikein tiedä mikä niistä olisi kaikkein sopivin sävy.
Ihana postaus! Tykkään kyllä aina lukea sun kirjotuksiasi, koska osaat kirjoittaa kivan analyyttisesti, eikä sun teksti ole pelkkää ''joo no oli se nyt ihan jees, mut en sit tiiä…''-juttua, mitä usein blogeissa näkee. 😮
Tulipa muuten eräästä kohdasta mieleen muutama (outo) kysymys! Eli käykö teillä paljon ''iloisia veikkoja'', eli varastellaanko teidän liikkeestä paljon? Ja mitä käy jos asiakas vahingossa rikkoo jonkun tuotteen, miten suhtaudutte sellaiseen? Ja mitä on suurin summa, jolla joku asiakas on ostanut teiltä tuotteita, siis ihan yhdellä kerralla?
Tulipa ihmeellisiä kysymyksiä.. 😀 Mutta vaikka menikin ihan ohi aiheen, niin olisi silti hauska tietää!
Pinja: Kun aloitin työt kosmetiikan parissa, opiskelin vielä silloin kosmetologiksi (opinnot tosin jäivät myöhemmin kesken). Yleensä edellytyksenä on opiskelut alalla (kosmetologi, maskeeraaja, estenomi…) tai muuten kertynyt työkokemus.
Tehtyäni töitä reilut kolme vuotta kävin vielä viime syksynä Kosmetiikkamyyjän ammattitutkinnon, jotta minullakin olisi edes joku paperi. Muuten olen käynyt siis vain lukion.
Sofia: On tosiaan juu mielenkiintoinen ja pieni pisara riittää pitkälle. 🙂
nanna: Kirjat ovat kyllä ihanat omistaa. 🙂
Miia-Kristiina: Yleensä myyntityöhön palkataan kosmetologeja, estenomeja maskeeraajia tai jopa parturi-kampaajia. Lukio ei ole välttämätön, mutta itse kyllä muuten suosittelen sitä lämpimästi. 🙂
Myyjiltä saa toki yleensä hyvin apua ja vinkkejä kynän sävyn valintaan, mutta voi niitä toki itsekin kokeilla testereistä ihan vaikka kulmiinkin. 🙂
JLCHARLOTT4: Varkaita käy vaihtelevasti ja yleensä pahimpia ovatkin teinit, jotka näpistelevät testereitä ja yksittäisiä halpoja tuotteita. Tuohon tuotteiden rikkomiseen voin vastata vaan omasta puolestani, mutta jos asiakas vaikkapa ihan vahingossa pudottaa tuotteen ja se hajoaa, niin minä ainakin vaan totean, että älä välitä, sellaista sattuu ja siivoan sitten asiakkaan poistuttua. (Ja toki varmistan, ettei asiakas satuttanut tai sotkenut itseään.) Yleensä asiakkaat ovat todella noloina ja pahoillaan, mutta ei tuo minusta mikään paha kriisi ole. Joskus on kömpelömpiä päiviä ja vahinkoja sattuu kaikille eikä hajonnut tuote ole minulta pois, joten ei ole iso juttu ja minusta on mukavempaa yrittää saada asiakkaalle hyvä mieli tilanteesta. Jos asiakkaalle nimittäin älähtää tuosta niin hän muistaa ikuisesti, että kämmäsi liikkeessämme ja meillä oli kamala myyjä paikalla, mutta jos tilanteessa on kiva ja reilu, uskaltaa asiakas tulla uudelleenkin ja muistaa minut vain kivana myyjänä. 😉 Eri asia on sitten, jos asiakas on väliinpitämättömällä käytöksellään aiheuttanut vahingon, silloin saatan sanoa kipakasti jos aihetta on. En ole kyllä koskaan pyytänyt ketään maksamaan hajoittamaansa tuotetta.
Nyt en kyllä yhtään muista suurinta summaa, varmaan ollut vaan siinä kolmen-neljänsadan hujakoilla, mutta ei mitään tähtitieteellistä kuitenkaan. 🙂
Olipa kiva lukea tämä postaus, ja kovin samanlaista tuntuu olevan kuin vaatekaupan myyjän työkin. Pölyrätti heiluu hiljaisina hetkinä ja kaikkea sellaistahan voi ihan hyvin sovitella yksinkin ollessaan, minkä vuoksi ei tarvitse sovituskoppia… 🙂
Hei!
Täytyy antaa palautetta siitä, kuinka selkeän sujuvaa tekstiä kirjoitat. Netti on pullollaan tekstejä, jotka ovat täynnä yksinkertaisimpia yhdyssanavirheitä tms.
Blogisi on muutenkin erittäin kiinostava, hyvin aiheeseen rajattu. Vaikken itse olekaan kosmetiikasta erityisen kiinnostunut, luen blogiasi silloin tällöin.
Ps. En ole äidinkielen opettaja, vaikka siltä ehkä saattaa kommenttini alkupää kuulostaa 🙂
Ihanaa huomata, että on olemassa bloggareita, jotka kirjoittavat näin hyvin!
ranskis
ranskis: Kiitos kivasta kommentista. Teksti ei toki aina ole virheetöntä, mutta tykkään itse lukea hyvällä suomen kielellä kirjoitettuja blogeja, minkä vuoksi pyrin siihen itsekin. 🙂
Saako kosmetiikkamyyjillä olla lävistyksiä? Yhteenkään lävistettyyn en ole törmännyt, joten väistämättä tuli mieleen, että onko asiassa jotain sääntöä tms.
– Trin
Tuo Lacosten miestuoksu on ehkä ihanin mieshajuvesi maailmassa <3__<3