Nämä kirjat auttavat hyppäämään ulos oravanpyörästä

Kesäloma on monille pysähtymisen aikaa, kun kiireisen ja usein myös varsin hektisen ja työntäyteisen arjen keskellä on vihdoin aikaa ja tilaa kuulla omia ajatuksiaan paremmin.

Lomalla saa rauhassa nauttia aamukahvia mihin aikaan haluaa, päivän ohjelmaa ei ole tarvinnut suunnitella minuutin tarkkuudella tai ylipäätään ollenkaan eikä välttämättä ole edes varma, mikä viikonpäivä on, sillä sillä ei ole väliä.

Tällöin voi olla hyvinkin luontevaa, että mieli alkaa leikitellä ajatuksella elämästä, jossa tällainen tilanne ei olisi vain ohikiitävän loman hetkellinen nautinto, vaan osa omaa arkea.

Ajatus siitä voi tuntua houkuttavalta ja saada aikaan vatsanpohjaa kutkuttelevan tunteen, mutta usein tälle  fantasioinnille tulee stoppi, kun se ärsyttävä järjen ääni kuiskuttelee korvaan, ettei sellainen ole missään tapauksessa mahdollista.

Tuo haaveilun poikkileikkaava ääni osaa listata kymmeniä syitä siihen, miksi arjen oravanpyörän on jatkettava pyörimistään ja miksi on aivan mahdoton ajatus, että pyörän vauhtia voisi hidastaa tai että sen voisi jopa pysäyttää.

Muut ehkä voivat, mutta juuri minä en voi enkä varsinkaan nimenomaan tässä elämäntilanteessa.

Lue myös: Mitä eroa on rahan säästämisellä ja kituuttamisella?

Ketkä sitten ovat niitä muita, jotka ovat onnistuneet tekemään sen ja hiljentämään oravanpyöränsä vauhtia?

Koen itse, että muiden tarinoita aiheesta on mielenkiintoista kuulla, sillä ne auttavat näkemään, kuinka eri tavoilla eri elämäntilanteissa olevat ovat tahtiaan hidastaneet.

Muiden ratkaisuja voi harvoin vain copypasteta omaan elämäänsä, mutta niistä voi saada inspiraatioita ja ideoita juttuihin, jotka saattaisivat toimia omassakin arjessa.

Muiden tarinat myös muistuttavat siitä, että ”oravanpyörä” itsessään on varsin subjektiivinen käsite ja se mikä on toiselle ahdistavaa, kuluttavaa ja tarkoituksettoman tuntuisena itseään toistavaa murmelielämää, ei välttämättä näyttäydy samanlaisena toiselle.

Olennaisinta onkin, että löytää juuri itselleen antoisan elämäntavan.

Jos siis tuntuu, että ajatus arjen oravanpyörässä juoksemisesta uuvuttaa ja omaan tilanteeseen kaipaisi muutosta, voi sitä hakea esimerkiksi näistä kirjoista inspiroitumalla:

1. Irti oravanpyörästä, Kaarina Davis

Irti oravanpyörästä -kirjaa voisi sanoa tämän aihepiirin moderniksi klassikoksi, sillä se on julkaistu jo 2010.

Kaarinan kirja kertoo hektistä kaupunkilaiselämää elävän kokemuksista maalle muuttamisesta.

Kirja kuvaa rehellisesti paitsi Kaarinan tuntemuksia siitä, kuinka hänellä kaupungissa asuessa tuntui olevan kaikkea, paitsi mielenrauhaa ja oikeasti tyydyttävää elämän sisältöä, mutta myös siitä, ettei maalle muutto ollut helppoa.

Hän irtisanoutui raskaalta tuntuneesta sairaanhoitajan työstään, osti lapsuutensa kesien ränsistyneen ja erittäin paljon kunnostusta vaativan mökkipaikan tupineen ja päätyi uuden kumppanin kanssa elämään siellä yksinkertaista elämää luonnon keskellä.

Kirja kuvailee, kuinka hän tämän myötä alkoi hahmottaa tarpeen ja halun sekä välttämättömyyden ja turhuuden rajoja ja ymmärtää, että ihminen vaatii tietyn kurinalaisuuden ja kohtuuden tason voidakseen olla onnellinen ja kiitollinen asioista, joita hänellä on.

Hän selvitti itselleen, mitä todella halusi tehdä – mikä oli juuri hänelle rikkautta ja vaurasta elämää.

Pidin silti kovasti siitä, kuinka kauniisti ja monimuotoisesti Kaarina kuvailee kirjassa luontoa, mutta samalla kirja sai minut myös tajuamaan, että luonnon helmaan muutto kuulostaa romanttiselta, mutta ei todellisuudessa varmasti olisi minun juttuni ollenkaan.

Sanoisinkin tätä loistavaksi kirjaksi niille, jotka pohtivat oravanpyörästä ulos hyppäämistä juuri lähemmäs luontoa muuttamisen kautta.

Kirjasta löytyy tarkempi postaus täältä.

2. Kohtuus kaikessa – enemmän elämää vähemmällä,  Ritva Rajander-Juusti

Niin ikään vuonna 2010 julkaistu kirja käsittelee oravanpyörästä ulos hyppäämistä kohtuullistamisen kautta ja esittelee downshiftauksen käsitetä.

Tässä kirjassa kirjoittajan ja hänen perheensä ratkaisu oli pyrkiä kohti yksinkertaisempaa elämää ja heittäytyä hieman sivuun hullunmyllystä, mutta ei kuitenkaan luopua kokonaan työstä ja muusta.

Kirjassa käsitellään pienemmälle vaihteelle vaihtamista ja hidastamista nimenomaan työnteon näkökulmasta ja kirja selittääkin tämän ilmiön taustoja hyvin.

Kohtuullistamisen tavoitteena on usein tehdä vähemmän työtä ja elää enemmän elämää, eli saada lisää aikaa itselleen, läheisilleen, harrastuksiin, kunnon ylläpitämiseen, asioista selvää ottamiseen sekä ajatteluun ja pohdiskeluun.

Kohtuullistamisessa on siis kyse vapaaehtoisesta vaihtamisesta vähemmän vaativaan työtahtiin, jotta elämästä voi nauttia enemmän, mutta se voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita ja eri työmäärää. Tärkeintä on löytää tahti, joka tuntuu itsestään sopivalta.

Kirjassa pohditaankin paljon sitä, minkä muun kautta ihminen voi elää paitsi työnsä ja mitä hyötyä niin ihmiselle itselleen kuin muillekin hänen ympärillään voi olla siitä, että palkkatyön määrää vähentää ja elämään järjestää lisää aikaa muille asioille.

Kirja antaa hyvän konkreettisen vinkin downshiftauksesta haaveileville, jotka kuitenkin empivät taloudellisista syistä: ideaa voi testata etukäteen vaikka vuoden tai puoli vuotta eläen matalammalla tulotasolla, joka vastaa vaikka suunniteltua osapäivätyötä.

Samalla säästyy puskuria ja selviää, onko itse ja perhe valmis hyväksymään elämäntyylin, jossa kulutetaan aiempaa vähemmän ja löytyy se oma kohtuullisuus, jonka kanssa eläminen tuntuu hyvältä.

Pidin itse kirjassa varsinkin siitä, kuinka monipuolisesti se pohtii downshiftauksen vaikutusta niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla.

Tämä onkin loistava kirja erityisesti niille, jotka eivät välttämättä kaipaa elämäänsä mitään radikaalia muutosta esimerkiksi maalle muuton tai diginomadina elämisen merkeissä, vaan haluavat vain tuntea, että omassa arjessa on enemmän aikaa itselleen tärkeille asioille.

Kirjasta löytyy tarkempi postaus täältä.

3. Polulta poikkeamisen taito, Leila Simonen

Usein kuulee ajateltavan, että oravanpyörästä ulos hyppääminen sopii kyllä nuoremmille, mutta ei enää, jos ikämittari nakuttaa viittäkymmentä, sillä mitä sitä nyt enää siinä vaiheessa tekisi, kun on liian vanha kaikkeen ja eläkkeelle kuitenkin pääsee jo melko pian kun vain vielä sinnittelee toistakymmentä vuotta.

Leila Simosen kirja on loistava kertomus siitä, että päätöksiä oman elämän muuttamisesta voi tehdä missä iässä tahansa.

Leila oli työskennellyt koko ikänsä sosiaalipolitiikan tutkijana, mutta alkoi kokea arvoristiriitaa, minkä myötä hän lakkasi uskomasta työhön, jota hän teki eikä enää voinut toimia vastoin omaatuntoaan.

Tämän seurauksena hän hyppäsi pois virkatyön oravanpyörästä, päätti elättää itsensä luovuuden ja intuition voimalla ja ryhtyä yrittäjäksi ja vapaaksi kirjoittajaksi.

Leilasta tuli viisikymppisenä burn outin myötä downshiftaaja, jonka piti opetella elämän hidastamista, sillä ahkeruus oli niin vahvasti hänen mieleensä iskostettu ajatus.

Yrittäjänä ja downshiftaajana hän sai kuitenkin tuunata elämästään itsensä näköisen. Hän alkoi nauttia yksinkertaisista iloista, teki totaalisen elämäntaparemontin ja karsi elämästään kaiken turhan pois.

Hän yksinkertaisti elämänsä, vähensi kulutustaan, lisäsi liikuntaa, karsi aikasyöppöjä ja tavaraa, jotka pitivät kiinni vanhassa. Yksinkertaisesti sanottuna hän oppi nauttimaan elämästään enemmän.

Leila kertoo kirjassaan, kuinka downshiftaajaksi voi ryhtyä kuka vaan, kerrallaan tai pikku hiljaa ja kuinka voi elää viiden tähden elämää muun kuin materiaalisen runsauden keskellä.

Kymmenen vuotta valittua vaatimattomuutta on opettanut hänelle paljon senioriyrittäjyydestä, rahasta ja runsauden uusista muodoista.

Kirjassa nostetaankin esiin, millaisia hänen kohdallaan olivat sekä ulkoinen että sisäinen prosessi kohti parempaa, omannäköistä elämää.

Leilan omien sanojen mukaan tämä on voimakirja sinulle, joka etsit vaihtoehtoa työelämän paineisiin, sinnittelet eläkkeelle, mietit sapattivuotta perheen parissa tai elät yt-neuvottelujen myrskyn silmässä.

Lue myös: Näin aloin nauttia liikunnasta, jota ennen inhosin

4. Rikas elämä – Parempaa arkea hidastamalla, Leila Kaukonen ja Martta Saarivirta

Tämä oivaltava kirja on täynnä viisaita ajatuksia, jotka herättelevät lukijan miettimään.

Kirja koostuu eri aiheita käsittelevistä lyhyistä kappaleista, jotka käsittelevät paitsi kirjoittajien omia kokemuksia omasta elämästä, mutta myös muiden tarinoita.

Muutamien sivujen pituiset, eri aiheita käsittelevät kappaleet ovat helppoja kokonaisuuksia lukea kiireisessä arjessa vaikka osa kerrallaan ja jättää sitten mieleen hautumaan kannusteeksi muutoksiin.

Kirja auttaa muistuttamaan, ettei elämän tarvitse olla järjestyksessä tiettyyn ikään mennessä ja että jos luopuu jostakin, saa jotakin muuta tilalle. Se myös kannustaa lopettamaan arjen ja vapaa-ajan suorittamisen.

Pidin kirjassa erityisesti siitä, kuinka se käsittelee myös arjen hidastamiseen liittyviä negatiivisia tuntemuksia ja sitä, miltä tuntuu, kun muut ympärillä jatkavat elämää entiseen tapaan, kun oma arki ei enää ole täytetty muiden ja kiireen sanelemana.

Kirja muistuttaakin, että vapaus edellyttää vastuuta. Kiireisen ihmisen elämä on ollut tavallaan helppoa: tehdään mitä käsketään ja mitä muut meiltä odottavat.

Työkiireet voivat kuitenkin hidastamisen myötä vaihtua tarpeettomuuden tunteeseen, minkä vuoksi kannattaa miettiä etukäteen, kuinka voi elää rauhallisempaa, mutta itsestään mielekkäältä tuntuvaa elämää.

Merkityksellinen tekeminen on tärkeää, sillä kukaan ei jaksa katsoa Netflixiä päivästä toiseen ja hukkaan heitetyt päivät voivat saada aikaan syyllisyyden tunnetta.

Kirjassa käsitellään myös sitä, kuinka muilla voi olla hidastavista ihmisistä ennakkoluuloja ja kuinka onnellisen elämän tavoittelua saatetaan pitää naiivina haihatteluna tai hidastamisen saatetaan kuvitella johtuvan milloin mistäkin vaikeudesta.

Hidastajia voidaan jopa pitää itsekkäinä, muiden kustannuksella elävinä hedonisteina. Ihmiset voivat jopa olettaa hidastavan elävän yhteiskunnan tuilla ja paheksua sitä.

Arjen arvostaminen rahan sijaan voi tuntua toiseen ajatusmalliin tottuneista vieraalta, minkä vuoksi hidastajan on kestettävä ympäristön paineet sekä muiden arvostelu ja kommentit.

Hitaampaa elämää saatetaan pitää parempituloisten etuoikeutena, mutta kirja tuo esiin, kuinka pienempituloinenkin voi aivan hyvin valita itselleen hitaamman elämäntavan.

Kirjassa pohditaan fiksusti myös sitä, millainen kuva hitaammasta elämästä välittyy lapsille ja onko se vain positiivinen: voiko tilannetta seuraava lapsi oppia ajatusmallin, että ”ei tarvitse käydä töissä jos ei huvita” ja että työ on vastenmielistä?

Kirjan lopussa on vielä 10 yksinkertaista ja lyhyttä haastetta, joista voi valita itselleen sopivia tapoja hidastaa ja rauhoittaa arkea tai aktivoida itseään ja saada sen kautta lisää sisältöä omaan elämään.

Tämä kirja antaa minusta paljon hyvää ajatuksen aihetta jokaiselle hidastamista miettivälle, sillä hidastamiseen voi liittyä paljon käsiteltävää mielen tasolla.

Lue myös: 11 tapaa säästää ruokakaupassa

5. Toimistosta travelleriksi – Matkaopas vapaampaan elämään, Rosita Juurinen

Tämä on täydellinen opaskirja jokaiselle vapaammasta elämästä haaveilevalle ja niille, jotka miettivät, elävätkö sellaista elämää kuin oikeasti sisimmässään haluaisivat elää.

Kirjassa annetaan vinkkejä siihen, kuinka vapaampaa elämää voi kokeilla ja muistutetaan, että kaikki eivät haaveile samanlaisesta tilanteesta. Tämän vuoksi kirjakin summaa erilaisia ideoita, joiden joukosta voi poimia itselleen parhaiten sopivat.

Kirja sopii varsinkin niille, joilla vapauden tunne kietoutuu yhteen matkustamisen kanssa ja siinä annetaan erityisesti vinkkejä siihen, kuinka elämää voi elää niin, että matkustamiselle on enemmän aikaa ja elämä on vähemmän paikkasidonnaista työn vuoksi.

Tämä teos on opaskirja niille, joita nykyinen työ ja elämänmeno ahdistavat ja jotka kaipaavat tilanteeseen ratkaisua.

Kirja auttaa näkemään, mitä voi tehdä, kun valmiiksi tallatut polut eivät tunnu olevan itseään varten ja sisimmässä kytee tarve luoda oman näköisempi, aidompi ja vapaammalta tuntuva elämä.

Kirjasta saa avukseen vaihtoehtoja perinteiselle palkkatyölle niille, jotka tarvitsevat haaveensa toteuttamiseen konkreettisia välineitä, toimintamalleja, tietoa ja rohkaisua.

Kirjassa puhutaan erityisesti diginomadina elämisestä, eli siitä, kun elämää voi elää maailmalla läppärillä itselleen sopivissa määrin työskennellen.

Kirjassa ei kuitenkaan rakenneta yhtä patenttiratkaisua kaikille, vaan nostetaan esiin, kuinka jollekin voi toimia sapattivuosi tai vuorotteluvapaa, toisille lyhyempi työaika ja jollekin taas kokonaisvaltaisempi irtiotto.

Kaiken tavoitteena on vain järjestää elämä niin, että siitä löytyy tarpeeksi aikaa itselleen mielekkäisiin asioihin ja mielellään lisäksi varmistaa, että kokee mielekkyyttä myös siitä työstä, jota tekee.

Yhteistä kaikelle on, että elämään etsitään ja löydetään sisältöä muustakin kuin rahan tekemisestä ja sen kuluttamisesta palkkatyöläiselämän peruskaavoja edes hieman rikkoen.

Kirjassa siis mietitään, kuinka oravanpyörästä voisi tehdä itselleen mieluummin onnenpyörän.

Kirja on toisaalta varsin ajankohtainen teos, sillä viimeaikoina etätyöstä on tullut yhä tavallisempaa ja yhä useampi työpaikka sallii sen, että työtä voidaan kenties tulevaisuudessakin tehdä mistä päin tahansa.

Tokikaan tämänhetkinen maailman tilanne ei välttämättä salli matkustella noin vain, mutta kirja antaa silti paljon ajattelemisen aihetta jokaiselle, jota ajatus paikkasidonnaisesta työstä tympii.

Kirja onkin hyvää luettavaa jokaiselle, joka haluaa luoda enemmän itsensä näköisen elämän ja toimeentulon ja jota kaavamainen työelämä ja sen oravanpyörä ovat alkaneet ahdistaa.

Ennen kaikkea se on kirja niille, jotka haluavat elää ja matkustella tässä ja nyt eikä vain lomilla ja eläkkeellä sekä niille, jotka haluavat aktiivisesti vaikuttaa siihen, missä milloinkin elävät, asuvat ja työskentelevä, mutta kokevat jääneensä jumiin suoritusyhteiskunnan rattaisiin ja nykyiseen elämäänsä.

Lue myös: Arvojen kirkastaminen antoi elämälle suuntaa

---

Muita kirjoja ulos oravanpyörästä hyppäämisestä:

• Pakumatkalla, Aino Huilaja ja Jerry Ylkänen
• En kestä tätä enää! – Viisi innoittavaa tarinaa oravanpyörän ulkopuolelta, Päivi ja Santeri Kannisto
• La Habanera — Matkalla oravanpyörästä onnenpyörään, Päivi ja Santeri Kannisto
• Ut ur ekorrhjulet: så blir du också ekonomiskt fri, Oskar Lindberg
• Jag lämnar ekorrhjulet: ett liv utan lönearbete, Åsa Axelsson (blogipostaus kirjasta täällä)

Onko teillä vinkkejä kirjoista, jotka käsittelevät oravanpyörästä ulos hyppäämistä?