Onko prostaglandiineja sisältäviä ripsiseerumeja turvallista käyttää?

Monet ripsiseerumeista kiinnostuneet ovat varmasti törmänneet juttuihin pelottavista prostaglandiineista, jotka voivat saada silmät verestämään, värjätä iiriksen pysyvästi, ärsyttää silmiä ja jopa saada näön sumentumaan. Mahdollisten haittavaikutusten joukkoon lukeutuu myös liuta muita juttuja, joten ei ole ihme, että postaglandiineja sisältävät ripsiseerumit pelottavat.

Muilta kuultua haitallisten vaikutusten listaa on helppoa toistella ja siitä on myös helppoa antaa itsensä säikähtää. Koska tiedon puute ja siitä johtuva epävarmuus ovat nimenomaan niitä suurimpia pelon aiheuttajia, päätin sukeltaa prostaglandiinien maailmaan kunnolla ja selvittää, millaisia riskejä niitä sisältävien ripsiseerumien käyttöön ihan oikeasti liittyy ja kuinka realistisia ne ovat.

En ole silmälääkäri, eli postauksen sisältö edustaa vain sitä tietoa, jonka itse sain aiheesta kerättyä ja omia johtopäätöksiäni siitä.

Lue myös: Sisältääkö kosmetiikka myrkyllisiä ainesosia

Mikä prostaglandiini on?

Prostaglandiineista puhutaan paljon, mutta minun oli heti alkuun myönnettävä, että en todellakaan osannut määritellä heittämällä, mikä se itseasiassa edes on. Minua alkoikin tämän tajutessani jopa suorastaan huvittaa, etten ollut koskaan ottanut tarkemmin selvää, mitä ne pelottavat prostaglandit edes ovat.

Kävi ilmi, että prostaglandiinit ovat lipidejä (eikosanoideja), joita esiintyy luonnostaan lähes kaikissa ihmiskehon kudoksissa. Niiden tehtävä on toimia viestinviejinä, eli solut vapauttavat eikosanoideja, jotka välittävät signaalin lähellä oleviin soluihin.

Prostaglandiinien yhteydessä vilahtaa usein sana hormoni, mikä saa monet säikähtämään. Hormonit ovat elimistön viestinvälittäjämolekyylejä ja ajatus siitä, että kosmetiikkatuotteessa olisi hormoneja saa helposti pelkäämään, että tuote voisi vaikuttaa jotenkin kehon omaan hormonitoimintaan ja häiritä sitä.

Useissa englanninkielisissä lähteissä selvennettiin kuitenkin hyvin, etteivät prostaglandiinit ole varsinaisia hormoneja, vaan hormonien kaltaisia yhdisteistä. Niiden yhteydessä termillä hormoni viittaan siis niiden hormonien kaltaiseen tapaan toimia kehossa viestinvälittäjinä.

Erona on kuitenkin se, että siinä missä hormonit erittyvät tietyissä kehon osissa ja voivat erittyä verenkiertoon, vaikuttavat prostaglandiinit vain paikallisesti.

Käytännössä ne siis syntyvät kehossa siellä, missä niitä tarvitaan ja vaikuttavat vain juuri sillä alueella. Keho myös hajoittaa ne nopeasti.

Mitä prostaglandiinijohdannaiset ovat?

Ripsiseerumeista puhuttaessa kaikkialla näkee jatkuvasti toisteltavan termiä prostaglandiinijohdannainen. Tämä oli jälleen sana, jonka osat teoriassa ymmärsin, mutta jonka kohdalla en taaskaan käytännössä tiennyt, mitä se ihan oikeasti tarkoittaa.

Millä tavalla nämä ainesosat ovat siis johdettu prostaglandiineista?

Tässä yhteydessä kävi ilmi, että englanniksi prostaglandiinijohdannaisia yleisemmin puhutaan prostaglandiinianalogeista, ja ne ovat siis ainesosia, jotka jäljittelevät luontaisia prostaglandiineja.

Itseasiassa suomeksi tietoa etsiessä termi prostaglandiinijohdannainen vilahteli eniten vain kosmetiikkablogeissa pelottavana sanana.

Koska prostaglandiinianalogi on ilmeisesti se virallisempi termi, viittaan tässä postauksessa siihen.

Lue myös: Kuinka syvälle kosmetiikkatuote saa lain mukaan vaikuttaa?

Kuinka prostaglandiinianalogit päätyivät kosmetiikkaan?

Erilaisia prostaglandiinianalogeja on käytössä useita ja kosmeettisiin ripsiseerumeihin ne päätyivät lääketeollisuuden kautta. Lääkkeissä prostaglandiinianalogeja käytetään hoitamassa glaukomaa, eli silmänpainetautia.

Glaukomaa hoitaessa prostaglandiinianalogeja sisältäviä silmätippoja annostellaan suoraan silmään ja vaikka ne tuovatkin helpostusta itse sairauteen, on niillä myös sivuvaikutuksia.

Yhtenä yleisesti miellyttäväksi koettuna sivuvaikutuksena huomattiin, että prostaglandiinianalogeja sisältävät silmätipat saivat aikaan liiallista ripsien kasvua, mistä kosmetiikkateollisuus tietysti innostui – ovathan varsinkin naiset aina halukkaita saamaan pitkät ripset.

Kuinka prostaglandiinianalogit vaikuttavat?

Postaglandiinianalogien tarkasta vaikutusmekanismista karvan kasvussa ei ole ilmeisesti päästy täyteen varmuuteen, mutta niiden ripsiä kasvattavan vaikutuksen uskotaan perustuvan siihen, että ne pidentävät ripsien kasvujaksoa.

Hiusten tapaan myös ripset kasvavat kolmessa vaiheessa. Tavallisesti ripsien kasvujakso kestää noin 30-60 päivää ja yläripsien noin 90-160 ripsestä arviolta 40 prosenttia on joka hetki tässä vaiheessa. Ripset kasvavat n. 0,12 mm päivässä.

Kasvuvaiheen jälkeen ripset siirtyvät 2-3 viikkoa kestävän siirtymävaiheen kautta muutamia kuukausia kestävään lepovaiheeseen, jonka päätteeksi ripsi irtoaa. Tämän jälkeen ripsi alkaa taas kasvaa.

Postaglandiinianalogien ripsien kasvujaksoa voidaan pidentää, jolloin ripset ehtivät siis kasvaa pidemmiksi ja voivat myös tulla tuuheammiksi, kun useampi ripsi on samanaikaisesti kasvuvaiheessa.

Koska vain niihin ripsiin, jotka ovat juuri kasvuvaiheessa voidaan vaikuttaa prostaglandianalogeilla, näkyvät ripsiseerumien ripsiä kasvattavat vaikutukset eri ihmisillä eri tahdissa.

Tavallisesti monet prostaglandiinianalogeja sisältäviä ripsiseerumeja käyttävät alkavat huomata ensimmäisen kuukauden jälkeen merkkejä yksittäisistä pidemmistä ripsistä ja noin kolmen kuukauden säännöllisen käytön jälkeen ripset ovat kauttaaltaan pidemmät ja runsaammat.

Lue myös: Voiko kosmetiikka vaikuttaa epidermistä syvemmällä?

Saako kosmetiikka sisältää prostaglandiineja?

Toisin kuin yleisesti luullaan, ei prostaglandiinianalogeja sisältävien ripsiseerumien myynti ole itseasiassa EU:ssa kielettyä ja Euroopan Unionin omasta kosmetiikan ainesosien tietokannastakin löytyy prostaglandiinianalogeja. Tällä hetkellä niitä on siellä toistakymmentä ja esimerkiksi supersuosittu Revitalash käyttää tuotteensa aktiiviaineena prostaglandiinianalogia.

EU:n vaatimus on, että jokainen myynnissä oleva kosmetiikkatuote on täytynyt ennen markkinoille asettamista todeta turvallikseksi oikein käytettynä, eli sille on täytynyt tehdä turvallisuusselvitys.

Kuinka syvällä kosmetiikka saa vaikuttaa?

On myös yleinen harhakäsitys, että kosmetiikan lainsäädäntö määrittelisi, ettei kosmetiikkatuote saisi vaikuttaa epidermistä syvemmällä.

Todellisuudessa kosmetiikan lainsäädäntö määrittelee vain, millaisia väitteitä kosmetiikkana myytävästä tuotteesta saa esittää.

Kosmeettikkana myytävä tuote on lainsäädännön mukaan valmiste, joka on (tähän tarkoitukseen tiivistetysti esitettynä) tarkoitettu olemaan kosketuksissa kehon ulkoisten osien kanssa (eli tässä yhteydessä epidermiksen ja ripsen näkyvän osan) ja sen tarkoitus on muuttaa niiden ulkonäkö, suojata niitä ja pitää niitä hyvässä kunnossa.

Lainsäädännön mukaan kosmetiikaksi kutsuttava ripsiseerumi voi siis vain esittää väitteitä, joilla viitataan epidermiksessä tapahtuvaan toimintaan. Varsinainen ripsen kasvu tapahtuu karvatupessa, joka sijaitsee dermiksessä ja tänne ei kosmetiikkana myytävä tuote voi väittää vaikuttavansa.

Ripsiseerumi ei siis voi esittää stimuloivansa ripsien kasvua, sillä kosmetiikkana myytävä tuote ei voi väittää tekevänsä niin.

Ripsiseerumi ei myöskään voi väittää kasvattavan ripsistä pidemmät, sillä jos tuotteen esitetään muuttavan elintoimintoja (englanniksi ”modify physiological functions by exerting a pharmacological, immunological or metabolic action”), eli tässä tapauksessa saavansa aikaan sen, että ripsi kasvaa normaalia pidemmäksi, on kyse lääkkeestä.

Kosmetiikkana myytävä tuote voi siis vain kertoa muuttavansa ripsen ulkonäköä, eli esittää vaikkapa, että ripsistä tulee pidemmän näköiset, mutta ei sanoa suoraan, että se kasvattaisi ripsiä.

Tämä ei silti tarkoita, etteikö tuote voisi oikeasti saada ripsiä kasvamaan pidemmiksi. Monet ripsiseerumit saavat ripset paitsi näyttämään pidemmiltä, mutta myös ihan oikeasti kasvamaan pidemmiksi.

Ripsiseerumien myynti onkin usein melkoista sanoilla pelaamista ja mielikuvilla johdattelua.

Lue myös: Kosmetiikan markkinointiväittämät – kuinka kosmetiikkaa saa markkinoida?

Kosmetiikan ja lääkkeen rajalla leikkimistä

Jos ripsiseerumi asetetaan EU:ssa markkinoille, tulee selventää, onko se kosmetiikkaa vai lääke, sillä näitä koskee erilainen lainsäädäntö. Tuote ei voi EU:ssa olla kumpaakin.

EU:n säädöksissä tunnetaankin useita erilaisia tuotteita, joiden kohdalla ei ole automaattisesti täysin selvää, ovatko ne kosmetiikkaa (vain tässä yhteydessä lääkkeitä). Näistä tuotteista puhutaan rajavetotuotteina (englanniksi boarderline products) ja ripsiseerumit ovat tällaisia.

Näiden kohdalla arvioidaan tapauskohtaisesti, onko kyseessä tuote, joka voidaan hyväksyä kosmetiikaksi vai lasketaanko se kuitenkin lääkkeeksi. Siihen, kumpaan kastiin tuote lopulta sijoittuu vaikuttavat useat tekijät ja niiden yhteisvaikutus.

Yksi tekijä on se, mitä tuote lupaa tekevänsä, eli menevätkö sen väittämät yhteen kosmetiikkaa koskevan lainsäädännön kanssa.

Jos ripsiseerumi ei lupaa kasvattaa ripsiä, vaan esimerkiksi vain hoitaa niitä ja tukea niiden luonnollista kasvua sekä tehdä ripsistä pidemmän ja runsaamman näköiset, voi homma olla jo hyvällä mallilla. Pelkästään se, ettei tuote lupaa kasvattaa ripsiä ei kuitenkaan automaattisesti ratkaise asiaa.

Toinen merkittävä osatekijä ripsiseerumin määrittelyssä on tuotteen sisältö. Se, että tuote sisältää jotain lääkkeissäkin käytettyä ainesosaa ei kuitenkaan automaattisesti määritä, että tuote pitäisi käsitellä lääkkeenä. Myöskään se, että se sisältää jotain ainesosaa, joka tosiaankin vaikuttaa karvan kasvuun ei vielä tee siitä lääkettä.

Näiden lisäksi päätökseen vaikuttaa mm. kuinka tuote on esitetty, millaista sen markkinointimateriaali on, millaisia pitoisuuksia aktiiviainetta tuotteessa on sekä millaisia riskejä sen käyttöön voi liittyä. Jopa myyntikanava voi vaikuttaa, eli apteekkien käyttö ripsiseerumin pääasiallisena myyntikanavana voisi varmasti vaikuttaa paljon kuluttajien mielikuvaan.

Toistaiseksi ainakaan EU:n markkinoilla ei (käsittääkseni ainakaan) ole myynnissä yhtäkään ripsiseerumia, joka olisi hyväksytty lääkkeeksi, eli kaikki saatavilla olevat ripsiseerumit ovat kosmetiikkaa.

Jotta ripsiseerumia voitaisiin myydä lääkkeenä, täytyy sille olla tehty huomattavasti kattavampi tutkimus kuin kosmetiikkana myytävälle ripsiseerumille. Tämä on hidas ja kallis prosessi, joten tiedän itse ainakin toistaiseksi vain yhden ripsiseerumin, joka on käynyt tämän läpi ja jota myydään lääkkeenä (Yhdysvalloissa myytävä Latisse).

Lue myös: Missä menee kosmetiikan ja lääkkeen ero?

Ovatko prostaglandiinianalogeja sisältävät ripsiseerumit turvallista käyttää?

Prostaglandiineja sisältäviä ripsiseerumeja on siis mahdollista myydä EU:ssa ja niitä myyvän yrityksen (valmistaja, valmistuttaja tai EU:n ulkopuolella valmistetun tuotteen yhteydessä maahantuoja) vastuulla on huolehtia, että ne ovat turvallisia käyttää.

EU:ssa markkinoille on kiellettyä asettaa myyntiin tuotetta, joka ei ole turvallinen, kun sitä käytetään tavalla, jolla tavallisen kuluttajan voidaan odottaa sitä käyttävän.

Lain mukaan jokainen EU:ssa myyntiin tuleva tuote on täytynyt osoittaa turvalliseksi turvallisuusarvioinnilla. Turvallisuusarvioinnissa tuotetta ja sen ainesosien turvallisuutta tarkastellaan huolellisesti ja mm. määritellään, ettei tuotteen normaali käyttö aiheuta haitallisia vaikutuksia.

Tämän pohjalta jokaisen EU:ssa myynnisä olevan ripsiseerumin tulisi siis olla todettu turvalliseksi käyttää. Markkinoille asetettavia tuotteita ei kuitenkaan tarkasteta etukäteen.

Ripsiseerumien kohdalla tämä voi teoriassa ainakin saada aikaan sen, että jokin yritys luulee toimivansa oikein ja myy ripsenkasvattajaansa ripsiseerumina, mutta paikalliset viranomaiset saavat tuotteesta ilmoituksen ja toteavat sitten selvityksensä perusteella, ettei sitä voi myydä kosmetiikkana. Tällaisia tuotteiden takaisinvetoja tapahtuu aina välillä.

Itse luottaisin siis eniten suurten ja tunnettujen valmistajien tuotteisiin, sillä heillä on usein todennäköisemmin taustalla paras selvitysprosessi tuotteen turvallisuudesta, sillä heillä on tiimissään yleensä osaavat kemistit eikä heidän ole varaa ottaa riskejä.

Lue myös: Tarkistetaanko myyntiin tuleva kosmetiikka?

Mistä puheet prostaglandiinianalogien haittavaikutuksista johtuvat?

Jos prostaglandiinianalogeja sisältävät ripsiseerumit ovat siis sallittuja myydä EU:ssa ja niiden on oltava turvallisia käyttää, niin mistä sitten johtuu, että netti on täynnä pelottavia kauhutarinoita prostaglandiinianalogien vaikutuksista?

Kuten kosmetiikan ainesosien yhteydessä yleensäkin, pohjautuvat yksittäisiin ainesosiin liittyvät pelottelut tyypillisesti alkuperäisestä kontekstistaan irrotettuihin väitteisiin, jotka nostetaan pöydälle ja naulataan sitten absoluttisena totuutena seinälle.

Koska prostaglandiinianalogeja käytetään silmänpainetaudin hoitoon tarkoitetuissa lääkkeissä, löytyy verkosta runsaasti erilaisia niihin liittyviä tutkimuksia. Olenkin viimeisten kuukausien aikana lukenut läpi kymmeniä tutkimuksia muodostaakseni aiheesta mahdollisimman hyvän ja kattavan kuvan.

Mitä tutkimukset sanovat prostaglandiinianalogien turvallisuudesta?

Yleisin tutkittu prostaglandiinianalogi on Bimatoprost, jota mm. joitakin kuukausia sitten esittelemäni Urodan ripsiseerumi sisältää.

Ainetta ei löydy EU:n kosmetiikan ainesosien tietokannasta, mutta sen määrä ei ole ollut tuotteessa ilmeisesti niin vaikuttava, että se olisi vielä tehnyt tuotteesta lääkkeen.

Tämän vuoksi Urodan ripsiseerumi on siis toistaiseksi ainakin myynnissä kosmetiikkatuotteena (mikä on toisaalta hieman outoa, sillä tuote itsessään myös lupaa stimuloida ripsien kasvua).

Bimatoprostia käytetään yleisesti glaukoman hoidossa lääkeaineena, joten sen turvallisuudesta ja mahdollisista haitoista on verkossakin esillä paljon dataa.

Ainesosa on todettu turvalliseksi käyttää, mutta siihen liittyy kosmeettisia sivuvaikutuksia. Näitä ovat mm. silmän punoitus, iiriksen mahdollisesti pysyvä värjäytyminen, silmänympärysihon väliaikaiset pigmenttimuutokset, ripsien kasvu ei-toivottuihin kohtiin ja jopa näön sumentuminen.

Kaikki näistä kuulostavat pelottavilta sivuvaikutuksilta, mutta olennaista on huomioida, että ne kaikki liittyvät tuotteeseen, jota käytetään päivittäin silmätippojen tapaan suoraan silmään. Ne eivät siis ole suoraan verrattavissa pelkässä ripsirajassa käytettävävään tuotteeseen, jonka ei ole tarkoituskaan olla kontaktissa silmään.

Kaikkia yksittäisiä prostaglandiinianalogeja ei ole tutkittu samalla tarkkuudella kuin esimerkiksi juuri Bimatoprostia, mutta yleisesti niiden uskotaan toimivan samalla mekanismilla.

Lue myös: Kuinka kosmetiikkatuotteen turvallisuus testataan?

Voiko kosmetiikan ripsiseerumia ja lääkkeenä myytävää ripsenkasvattajaa verrata?

Koska Yhdysvalloissa on kuitenkin myynnissä lääkkeeksi katsottava ripsenkasvattaja Latisse, tutustuin kaikkeen mahdolliseen siitä käsiini saamaani materiaaliin. Siihen liittyvät mahdolliset haittavaikutukset voisivat olla jo paremmin verrattavissa kosmetiikan ripsiseerumeihin. Myös Latissen vaikuttavana aineena on Bimatoprost (0,03%).

Heti alkuun kävi ilmi, että vaikka Latisse on tavallaan kosmeettiseen ripsiseerumiin verrattava tuote, käytetään sitä hieman eri tavalla kuin kosmetiikan ripsiseerumia. Tämä tuli minulle yllätyksenä, sillä olin luullut sen olevan pakattu kosmetiikan ripsiseerumien tapaan.

Latisse on kuitenkin pakattu silmätippojen kanssa samanlaiseen pulloon, josta sitä annostellaan yksittäispakattujen, steriilien siveltimien harjasosaan. Latissea tiputetaan harjaksiin yksi pisara, minkä jälkeen se sivellään ripsirajaan. Toista silmää varten otetaan uusi, kertakäyttöinen sivellin ja sama toistetaan.

Koska tuotetta tulee näin ripsirajaan varsin runsaasti, kehotetaan käyttäjää painelemaan lopuksi paperilla ylimääräinen tuote pois.

On siis todennäköistä, että tuotetta menee sinne, minne sitä ei ole tarkoitettu meneväksi ja paperilla painelu voi levittää sitä entisestään iholle.

Jos Latissea menee silmään, ei tuotetta kehoteta pesemään silmästä pois, vaan ohjeiden mukaan sen voi huoletta jättää silmään. Tämä johtuu siitä, että Latissen valmistaja myy myös silmänpainetaudin hoitoon tarkoitettua tuotetta (Lumegan), jossa on ilmeisesti sama koostumus.

Näin ollen yritys tietää Latissen joutumisen silmiin olevan turvallista, mutta mahdollisesti vain aiheuttavan silmätippojenkin käytön kanssa todettuja haittavaikutuksia (joista kyllä mainitaan tuotteen yhteydessä, sillä onhan kyseessä lääke).

Latisse on siis periaatteessa kosmetiikan ripsiseerumiin verrattava tuote, mutta sen erilaisen käytön ja käyttöohjeiden vuoksi riski ei-toivottuihin, kosmeettisiin sivuvaikutuksiin on suurempi, sillä sitä käytetään enemmän eikä mahdollisia roiskeita silmässä pestä pois.

Näin ollen Latissen testeissä on voitu havaita, että se on mm. ärsyttänyt silmiä ja saanut aikaan niiden verestystä, mutta kaikesta huolimatta sen ei todettu testeissä saavan aikaan iiriksen värjäytymistä kuten suoraan silmään toistuvasti käytettyjen tippojen.

Jotkut Latissea käyttäneet ovat kuitenkin raportoineen tällaisesta sivuvaikutuksesta, mutta se viittaa selkeästi siihen, että tuotetta on mennyt toistuvasti silmään. Tätä ei kuitenkaan voida vahvistaa, sillä kyse on tuotteen itsenäisestä käytöstä kotona eikä tätä ole ilmennyt tutkimuksissa.

Latissen tavallista ripsiseerumia todennäköisempi joutuminen silmään voikin myös liittyä siihen, millainen tuotteen koostumus on: Latisse on vesimäisen ohutta eikä sisällä tuotteen viskositeettia lisääviä ainesosia, kun taas moniin ripsiseerumeihin näitä on lisätty hieman juuri siksi, että riski tuotteen valumisesta silmään olisi pienempi.

(Aiheesta tietoa etsiessäni vastaani tuli mm. tämä ja tämä tutkimus, jotka selventävät aihetta kattavasti. On toki huomioitavaa, että juuri näiden tutkimusten tekijöillä on yhteyksiä Latissen valmistajaan mm. rahoituksen kautta, mutta tutkimuksissa on silti hyvää tietoa ja paljon hyviä linkkejä muihin tutkimuksiin.)

Jos Latissen käyttöä ja ennen kaikkea annostelua siis vertaa kosmetiikan ripsiseerumiin, eroavat ne toisistaan huomattavasti. Kosmetiikan ripsiseerumi sivellään ripsirajaan pakkauksen omalla siveltimellä, pakkauksen suuaukon annostelija pyyhkii siitä jo runsaasti pois ja ripsiseerumia kuuluu muutenkin levittää ripsirajaan hyvin säästeliäästi, jotta sitä ei valu silmiin ja se imeytyy nopeasti.

Latissen omien tutkimusten mukaan paikallisia haittavaikutuksia kuten silmien ärysytystä, kutinaa ja kuivumista sekä silmänympärysihon ihottumaa esiintyi alle neljällä prosentilla Latissen käyttäjistä.

Lue myös: Miksi brändit eivät myy tehokasta kosmetiikkaalääkkeenä?

Mitä mieltä itse olen ripsiseerumien turvallisuudesta

Prostaglandiinianalogeja sisältäviin ripsiseerumeihin liittyvissä artikkeleissa ja tutkimuksissa vastaani tuli usein toteamus siitä, kuinka prostaglandiinianalogejen turvallisuusprofiilia ripsiseerumeissa pidetään hyvänä, kun tuotetta käytetään vain ripsirajassa. Tämä toistui monissa eri yhteyksissä.

Hyvän turvallisuusprofiilin todettiin liittyvän siihen, että toisin kuin lääkkeinä myytäviä tuotteita, ei kosmetiikkana myytäviä ripsiseerumeja käytetä kosketuksissa silmän kanssa. Yleisesti suurimpien haittavaikutusten on todettu liittyvän nimenomaan siihen, kun prostaglandiinianalogeja sisältävä tuote on toistuvasti kosketuksissa silmään.

Esiin nostettiin myös sitä, kuinka pieni ihoalue ripsiseerumille kerralla altistustuu sekä myös se, että silmäluomen(kin) ihon luonnollisena tehtävänä on tuoda keholle suojaa, jotta kehoon pääsee imeytymään mahdollisimman vähän mitään ulkoisia aineita.

Tässä tutkimuksessa myös todettiin, ettei iholle levitettävien ripsiseerumien kanssa (joissa aktiiviaineena on Bimatoprost) ole todettu iiriksen värjäytymistä.

Ainoa mahdollinen kosmeettinen haitta ripsiseerumeja ”oikein” käyttäessä on, että ihoalue, jolla prostaglandiinianalogia sisältävää ripsiseerumia käytetään voi tummua hieman. Tämän on kuitenkin todettu olevan vain tilapäistä ja tummuus katoaa vähitellen, jos tuotteen käytön lopettaa.

(Erilaisia tutkimuksia ja analyyseja löytyy verkon julkisista tietokannoista suorastaan valtava määrä, jos niihin haluaa syventyä tarkemmin.)

Olen itse käyttänyt erilaisia prostaglandiinianalogeja sisältäviä ripsiseerumeja noin kymmenen vuotta ongelmitta. Olen ollut tarkka siitä, etten levitä ripsiseerumia liian lähelle silmän sisänurkkaa, jotta sitä ei kulkeutuisi silmien räpsyessä paikkoihin, joihin en halua ripsiä kasvavan.

Jos ripsiseerumia on joskus joutunut silmään, on se aiheuttanut sen verran ikäviä tuntemuksia, että silmän huolellinen pesu on ollut jopa välttämätöntä.

Epäilen, että ylipäätään suuri osa mistä tahansa kosmetiikkatuotteista voi aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia mukaanlukien silmien ärsytys, jos ne ovat jatkuvasti kontaktissa suoraan silmään.

Koska ripsiseerumia ei kuitenkaan ole yleensä joutunut muualle kuin yläripsen ripsirajaan, jossa olen sitä halunnutkin käyttää, olen säästynyt niitä käyttäessäni kaikilta haittavaikutuksilta. Ainoa kosmeettinen vaikutus on ollut yläluomen ripsirajan pieni tummuminen, mutta oli mukava kuulla, että se tosiaan katoaa, jos ripsiseerumin käytön lopettaa.

Lakkasin itseasiassa toista kuukautta sitten uteliaisuuttani käyttämästä ripsiseerumia ripsissäni nähdäkseni , kuinka pitkät ripseni luonnostaan ovat. Olen käyttänyt erilaisia prostaglandianalogeja sisältäviä ripsiseerumeja kymmenisen vuotta, joten on mukavaa muistuttaa itseään, kuinka pitkät ripseni luonnostaan ovat. Voin tämä myötä jo nyt vahvistaa, että ripsirajan tummuus on tässä vaiheessa tosiaan kadonnut.

Jos silmäni vuotaisivat herkästi, en kuitenkaan käyttäisi ripsiseerumia, sillä silloin riski siihen, että ripsiseerumia valuisi ripsirajasta silmiin helpommin on suurempi.

Omalla kohdallani suurin huolenaihe oli, etten ollut varma, voisiko ripsiseerumi tietämättäni tehdä jotain hallaa. Nyt kun opin selvitystyöni perusteella, että prostaglandiinianalogeja sisältävillä ripsiseerumeilla on yleisesti hyvä turvallisuusprofiili ja vasta aktiiviaineen pitkäjaksoinen, toistuva kosketus silmään voi aiheuttaa ongelmia, koen voivani jatkossakin käyttää ripsiseerumia huoletta.

Myös ymmärrys siitä, mitä prostaglandiinianalogit itseasiassa ovat ja että ne tosiaan voivat vaikuttaa vain paikallisesti sillä alueella, jolla niitä on käytetty lisäsi omaa turvallisuuden tunnetta. Itselläni ripsiseerumit eivät ole koskaan aiheuttaneet ärsytystä tai ei-toivottuja reaktioita.

Helpotusta toi siis tieto siitä, ettei prostaglandiinianalogeilla ole todettu systeemisiä haittavaikutuksia, eli vaikutuksia, jotka ilmenisivät muualla, kuin missä tuotetta on käytetty.

On myös hyvä huomioida, että jos ripsiseerumi aiheuttaa iholla ärsytystä, ei reaktio välttämättä liity nimenomaan prostaglandiinianalogiin, vaan syy on todennäköisemmin tuotteen kokonaiskoostumuksessa, joka ei syystä tai toisesta sovi omille silmille.

Prostaglandiinianalogeja sisältäviä tuotteita kannattaakin siis käyttää omat silmänsä huomioiden. Jos on taipumusta silmien vuoramiseen tai ripsiseerumin huomaa ärsyttävän omia silmiä tai silmänympärysihoa, ei ripsiseerumia ole tietenkään kannattavaa käyttää.

Lue myös: Kosmetiikkatuotteen turvallisuusraportti

EU tekee tällä hetkellä selvitystyötä prostaglandiinianalogeista

Koska prostaglandiinianalogeja sisältäviä ripsiseerumeja on EU:ssa runsaasti myynnissä, tehdään niiden turvallisuudesta tällä hetkellä selvitystä.

Jos jonkin ainesosan turvallisuudesta herää EU:ssa epäilys, voi EU:n komissio pyytää  Scientific Commitee of Consumer Safety -komiteaa (SCCS) antamaan lausunnon aiheesta.

SCCS-komitea antaa lausuntoja ja mielipiteitä ei-syötävien kuluttajatuotteiden (kosmetiikan lisäksi lelut, tekstiilit ym.) ja niihin liittyvien palvelujen (esimerkiksi tatuointipalvelut) terveys- ja turvallisuusriskeistä, ja näiden pohjalta voidaan tehdä muutoksia lainsäädännön liitteisiin, joissa määritellään esimerkiksi tiettyjä ainesosia koskevia kieltoja ja käyttörajoituksia.

Tässä yhteydessä Saksasta oltiin alunperin vuonna 2018 ilmoitettu EU:n komissiolle, että ripsien kasvua lisääviä tuotteita on markkinoilla yhä enemmän ja ne sisältävät prostaglandiineja ja niiden analogeja, joiden käyttöön voi liittyä riskejä.

Tämän ilmoituksen vaikutuksesta eri EU-maiden viranomaistahot kutsuttiin ottamaan osaa ainesosiin liittyvään kyselyyn ja sen avulla kerätty tieto paljasti ripsiseerumia koskevat lainsäädännölliset ongelmat. Sen lisäksi eri maissa oli todettu useita vakavia, ei-toivottuja haittavaikutuksia liittyen prostaglandiineja sisältäviin tuotteisiin.

Viime joulukuussa rajavetotuotteisiin liittyvä työryhmä nosti sitten esiin ehdotuksen, että SCCS:n lausunto voisi olla hyödyksi prostaglandiinien ja niiden analogien turvallisuutta arvioidessa.

Komissio ilmoitti kesäkuussa keräävänsä nyt kosmetiikassa käytettäviin prostaglandiineihin ja niiden analogeihin liittyvää tietoa. Se pyysi kaikkia alalla toimivia tahoja kosmetiikkatuotteiden valmistajista erilaisiin instituutioihin, EU-maiden viranomaisiin ja raaka-aineiden valmistajiin lähettämään heille kaiken tieteellisen informaation mukaanlukien turvallisuusselvitysten tulokset sekä ehdotukset siitä, mitkä pitoisuudet ainesosia ovat turvallisia käyttää lokakuun 22. päivään mennessä.

Tämän tiedon pohjalta komitea voi muodostaa mielipiteensä siitä, tulisiko prostaglandiinien ja niiden analogien käyttöä kosmetiikassa rajoittaa nykyistä enemmän.

Kaiken lukemani perusteella olen itse ymmärtänyt, että prostaglandiinianalogeja sisältävät ripsiseerumit itsessään ovat kyllä turvallisia oikein käytettynä, mutta jos ne joutuvat jatkuvasti kosketuksiin silmän kanssa, on riski ei-toivotuista reaktoista olemassa.

Koska kyseessä on hyvin lähellä silmää käytettävä tuote, ei varmasti ole harvinaista, että ihmiset käyttävät sitä huolimattomasti. En siis yllättyisi, jos näiden aktiiviaineiden käyttö kosmetiikassa päädyttäisiin lopulta kokonaan kieltämään ja uskon, että pitoisuuksille asetetaan ainakin tarkemmat rajat.

Lue myös: Mitä eroa on kosmetiikka-allergialla ja herkkyysreaktiolla?

Millaisia ajatuksia teillä on prostaglandiinianalogeja sisältävistä ripsiseerumeista?