Kalliin kahvikoneen vaihto halpaan ja kompaktiin pressopannuun

*Sis. mainoslinkin

Kun kuusi vuotta sitten muutimme vanhaan asuntoomme, oli yksi ensimmäisiä hankintojamme hyvä kahvinkeitin.

Ostimme muutamia satasia maksaneen kahvikoneen, jolla saattoi keittää sekä perinteistä suodatinkahvia että myös tehdä espressoja ja latteja vaahdotetulla maidolla.

Entisen asuntomme keittiö ei ollut iso eikä tasoilla ollut suuremmin ylimääräistä tilaa, mutta olimme yhtä mieltä siitä, että tuolle kahvinkeittimelle on tehtävä tilaa.

Kahvinkeitin palveli meitä hyvin vuosia ja jos kummalta tahansa olisi kysytty parhaista hankinnoista, joita olemme kotiimme tehneet, olisi se ehdottomasti ollut tuo kahvinkeitin.

Sillä keitetty kahvi maistui erinomaiselta ja aamun paras hetki oli saada juoda rauhassa kuppi latte-kahvia, jonka teko espressokeittimeillä oli suoranainen rituaali.

Kahvinkeittimestä luopuminen

Kun joitakin viikkoja sitten muutimme vanhasta asunnostamme uuteen pikkutaloon, ei mielessämme edes käynyt ajatus, ettemme voisi ottaa vanhaa yhdistelmäkeitintämme mukaan. Sille oli oltava tilaa.

Hyvin nopeasti meille kuitenkin kävi selväksi, ettei sille oikeastaan ollut uudessa, varsin kompaktissa keittiössämme tilaa.

Tai oli, jos sitä väkisin teki, mutta että sen tilan voisi käyttää fiksumminkin ja pienessä talossa kaiken tilan todellakin halusi käyttää fiksusti.

Ajatus rakkaasta, muutamia satasia maksaneesta kahvinkeittimestä luopumisesta herätti tietysti monenlaisia tuntemuksia.

Keitin oli palvellut meitä hyvin jo kuusi vuotta, joten mikään ihan uusi se ei ollut, mutta toisaalta se oli selvästi myös tehty kestämään.

Voisiko vanhasta kahvinkeittimestä edes hankkiutua vastuullisesti ja fiksusti eroon?

Kaatopaikalle se ei toimivana laitteena ehdottomastikaan kuuluisi, mutta haluaisiko joku muka ostaa jonkun toisen vuosia vanhan kahvinkeittimen?

Parasta olisi varmasti lahjoittaa se pois, mutta sekin on aina oma prosessinsa – monet Facebookin ryhmissä tavaraa myyneet ja lahjoittaneet tietävät varmasti, kuinka hankalaa moni siitä tekee tavarasta luopuvalle.

Kahvinkeittimelle ei kuitenkaan ollut enää tilaa, joten jotain oli tehtävä.

Lue myös: Ensifiiliksiä minitalossa asumisesta

Mieleen nousivat jälleen tietysti myös rahaan liittyvät asiat.

Vaikka rahat olivat vaihtuneet kahvinkeittimeen jo vuosia sitten ja ne oli sitä kautta menetetty, tuntui alun perin arvokkaasta tavarasta hassulta vain luopua.

Siinä pääsi jälleen kerran käymään läpi ajatuksia siitä, ettei kahvinkeittimestä kiinni pitäminen vain sen alkuperäisen hinnan vuoksi ollut järkevää, jos se tarkoitti, että kotimme pienessä keittiössä olisi siksi päivittäin ahdasta ja hankalaa työskennellä.

Kun esineen ostaa, rahat menettää tavallisesti ostohetkellä, sillä monien käyttöesineiden jälleenmyyntiarvo on hyvin pieni.

Silti sitä jotenkin vain aina helposti tuntuu, että ihan kuin rahojaan ei olisi menettänyt, jos niillä hankitusta tavarasta pitää kiinni kynsin ja hampain – joskus jopa vailla käyttöä ja kaapin perällä tavaraa ihan vain tyhjän panttina seisottaen.

Kahvinkeitimen kanssa erilaisia ratkaisuja miettiessäni sain Instagramissa hyvän ehdotuksen: kaivattaisiinko meillä töissä uutta kahvinkeitintä?

Itseasiassa kuin sattumalta vanha kahvinkeittimemme oli puhuttanut töissä jo useamman viikon ajan ja uuden hankinta oli ajankohtainen asia. Tarjosinkin vanhaa kahvinkeitintäni työpaikallemme ja se otettiin mielellään vastaan.

Tämä oli tietysti loistava juttu, sillä paitsi että kahvinkeitin vapautti omasta kotikeittiöstämme tilaa, ei minun itseasiassa täytynyt täysin luopua siitä, vaan saatoin jatkaa lattejeni juomista töissä.

Olimme pienen hetken miettineet pienempään espressokeittimeen vaihtamista, mutta pikkutaloon muuton myötä elämän yksinkertaistaminen ja tavaran vähentäminen on tuntunut kokoajan enemmän ja enemmän omalta jutulta.

Tavaran vähentäminen on toki ollut asia, jota olen muutenkin tehnyt aktiivisesti jo kolme vuotta, mutta pieni talo konkretisoi todella nopeasti sen, kuinka paljon tilaa ja energiaani tavarat vievät.

Uuden kahvikoneen sijaan mieleen nousi ajatus pienestä ja kätevästä pressopannusta.

Lue myös: Mitä eroa on rahan säästämisellä ja kituuttamisella?

Mikä on pressopannu?

Pressopannu on käsikäyttöinen, teräksinen tai lasinen kannu, jossa kahvi suodatetaan vedestä pressopannun teräksistä mäntää käyttäen.

Pressopannun nimi saattaa johtaa hieman harhaan, sillä pressopannulla ei ole mitään tekemistä espresson, eli vahvan, pienestä kupista siemailtavan kahvin kanssa.

Pressopannua on perinteisesti käytetty kahvin keittämiseen Ranskassa, joten englanniksi sen nimi on pannun käyttömekanismia kuvaileva french press tai coffee press josta termi pressopannu on suomen kieleen johdettu.

Pressopannu vaikutti kätevältä esineeltä, sillä se ei vie paljon tilaa ja kulkee kätevästi mukana jopa reissatessa.

Koska haaveenamme on edelleen nähdä maailmaa, matkustaa ja asua ulkomailla, yritämme tehdä tämän hetken hankintamme niin, että ne eivät rajoita näitä asioita tulevaisuudessa, vaan sopivat myös tulevaan elämäämme.

Pressopannua on lisäksi helppoa ja nopeaa käyttää eikä sillä kahvia keittäessä tarvita pressopannun lisäksi kuin kahvinpuruja ja vettä – sekä mahdollinen mitta kahvinpurujen annosteluun ja jotain, millä kuumentaa vesi lähes kiehuvaksi.

Lue myös: Minimalismi lapsiperheessä – voiko sellainen onnistua?

Kuinka pressopannua käytetään?

Pressopannua käytetään annostelemalla pannun pohjalle kahvinpuruja ja kaatamalla niiden päälle lähes kiehuvan kuumaa vettä.

(Meidän pienessä kodissamme vesi kuumenee induktioliedellä nopeasti pienessä kattilassa eikä erilliselle vedenkeittimelle ole tarvetta tai edes tilaakaan.)

Tässä vaiheessa veden ja kahvinpurut voi sekoittaa lusikalla tasaisemmaksi massaksi.

Mäntän voi myös halutessaan jo nyt asettaa paikoilleen niin, että se on yläasennossa vesirajan tuntumassa, jolloin se varmistaa, että kahvinpurut ovat veden alla.

Kahvijauheen annetaan hautua vedessä kolmesta neljään minuuttia, minkä jälkeen jauhe suodatetaan kahvin seasta pois pannun pohjalle painamalla pressopannun suodatinta liikuttavaa nuppia, joka on kiinnitetty mänttään, eli kahvimurut siivilöivään osaan.

Lue myös: 12 asiaa, jotka eivät kuulu minimalistiseen elämääni

Kuinka paljon puruja pressopannuun kannattaa laittaa?

Kahvinpurujen määrästä voi olla montaa mieltä, mutta yleinen suositus on reilu ruokalusikallinen kahvipuruja (6-7 grammaa) n. 1,25 dl vettä kohden.

Mitä enemmän kahvinpuruja on suhteessa veden määrään, sitä vahvempaa kahvista tietysti tulee. Kahvin vahvuutta voi siis säätää joko veden määrää tai kahvinpurujen määrää muuttamalla.

En ole itse koskaan tarkistanut, kuinka paljon käyttämäni kukkuraiset ruokalusikalliset oikeastaan painavat, mutta itselleen sopiva määrä löytyy varmasti muutaman kokeilukerran myötä.

Lue myös: Downshiftaus antaa enemmän elämää vähemmällä

Mitä kahvia pressopannuun kannattaa laittaa?

Suomessa myytävät suosituimmat ja yleisimmät kahvit on tavallisesti jauhettu niin, että niitä voi käyttää sekä tavallisessa kahvinkeittimessä että pressopannussa.

Kahvipaketteihin on yleensä merkitty, millaiseen käyttötarkoitukseen ne on tehty. Useimmat valmistajat merkitsevät kahvipakettinsa etuosaan pienellä symbolilla, millaiseen tarkoitukseen kahvi sopii.

Varmin valinta on siis valita pressopannuun peruskahvi, jonka paketissa on pieni pressopannun kuva tai muu maininta sen soveltuvuudesta pressopannuun.

Ihan tavallinen suodatinkahvikin kuitenkin käy usein pressopannuun hyvin.

Pressopannussa käytettävän kahvin kanssa voi toki fiilistellä ja joissakin ohjeissa vinkataan, että parhaiten pressopannussa toimii suodatinkahvia hieman karheampi jauhatus.

Liian hienoksi jauhettua kahvia pressopannun kanssa ei kannata käyttää, sillä se karkaa helpommin siivilän läpi.

Pressopannua voi myös käyttää myös kylmäuutetun cold brew -kahvin valmistukseen, minkä lisäksi sillä voi valmistaa myös irtoteetä.

Lue myös: Rikas elämä – Parempaa arkea hidastamalla

Miltä pressopannulla tehty kahvi maistuu?

Koska kahvijauhe on pressopannulla kahvia valmistaessa useamman minuutin ajan suorassa kosketuksessa veden kanssa, syntyy pressopannulla hieman eri makuista kahvia kuin perinteisellä kahvinkeittimellä, jossa kuuma vesi vain valuu melko nopeasti kahvipurujen läpi.

Pressopannulla valmistettu kahvi on maultaan täyteläisempää ja aromikkaampaa sekä jopa hieman vahvempaa.

Kahviin liukenee pressopannulla kahvia valmistaessa enemmän makuaineita ja eteerisiä öljyjä, jotka tavallisesti jäävät kahvinkeittimen suodattimeen – itseasiassa pressopannua puhdistaessa huomaa, että sen sisäpinnalle jää hieman öljyjä, jos pannun yrittää huuhdella puhtaaksi vain pelkällä vedellä.

Kuulemma juuri luontaisten rasvojen jääminen kahviin on pressopannun täyteläiseltä maistuvan kahvin salaisuus.

Pressopannulla valmistettu kahvi voi myös olla hieman sakkaisempaa, sillä siivilän läpi voi päästä karkaamaan pienen pientä kahvipöyä. Tämä kuitenkin laskeutuu kahvikupin pohjalle eikä ole häirinnyt itseäni.

Valmis kahvi kannattaa kuitenkin suodattamisen jälkeen kaataa pressopannusta suoraan kuppiin eikä jättää pressopannuun seisomaan, sillä siitä saattaa tulla kitkerää, jos vesi seisoo pidempään kahvinpurujen seassa.

Pressopannulla tehdyn kahvin terveellisyys

Jos kahvia juo runsaasti, ei pressopannu ole välttämättä paras valinta, sillä pressopannussa valmistetun kahvin rasva-aineet eivät suodatu kahvista pois suodatinkahvin tapaan. Tästä voi seurata kolesterolin nousua.

Meillä kahvia juodaan yksi tai korkeintaan kaksi kupillista päivässä, joten emme ole kokeneet tätä ongelmalliseksi.

Lue myös: Minimalismissa opetellaan tarpeen ja halun erottamista

Kuinka paljon pressopannu maksaa?

Pressopannuja on saatavilla eri hintaisia: tarjontaa on toistakymmentä euroa maksavista halvoista pressopannuista jopa lähes sata euroa kustantaviin pannuihin sekä varmasti vielä yli niidenkin.

Hintaan vaikuttavat paitsi pressopannun yksityiskohdat ja materiaalit, mutta tietysti myös merkki ja koko.

Meillä hintaa enemmän kiinnosti pressopannun toiminnallisuus ja kätevyys.

Vertailin eri myymälöiden pressopannuja kovasti ja pitelin niitä käsissäni yrittäen päättää, mikä pressopannu tuntui parhaalta pestä, säilyttää ja jopa ottaa mukaan matkalle.

Olin valmis maksamaan siitä vähän enemmänkin ja katselin mm. Bodum-merkin suosituilta vaikuttavia pressopannuja.

Loppujen lopuksi kaikkia kriteereitämme päätyi kuitenkin parhaiten vastaamaan täällä Ruotsissa Åhléns-tavaratalosta 14,90 eurolla löytynyt pressopannu, jonka arvostelut kertoivat sen olevan hyvin asiansa ajava vekotin.

Kokemukseni erilaisista pressopannuista ovat olemattomat, mutta veikkaisin, että huonolaatuisessa pressopannussa kahvinpuruja pääsee suodattimen läpi enemmän, joten kahvista tulee sakkaisempaa.

Olennaista on siis ainakin löytää pressopannu, jossa mäntä asettuu tiiviisti lasista pressopannua vasten eikä päästä puruja liiemmin falskaamaan lävitseen.

Käyttökertojen myötä mäntä voi pikkuhiljaa kuitenkin löystyä, jolloin puruja voi alkaa päästä kahvin sekaan enemmän.

Moni kommentoi pressopannun huonoksi puoleksi myös sen, että niiden lasi voi hajota helposti.

Pressopannuja vertaillessa yritin siis kiinnittää huomioni siihen, että valitsen pannun, jonka lasi vaikuttaa vahvalta ja kestävältä. Halpa pannu vaikuttikin itseasiassa kestävimmältä.

Itse kiinnitin myös pressopannua valitessani huomion siihen, että valitsisin pannun, jolla on joko pienet jalat tai muu suojaava osa pannun pohjalla.

Skippasin pannut, joissa oli metallisia yksityiskohtia ja valitsin pressopannun, jonka yksityiskohdat olivat tukevaa muovia.

Suojaava jalusta mahdollistaa sen, että kuuman pannun voi laskea mille tahansa tasolle ilman, että sen alla on oltava alustaa.

Ajattelin, että omassa pannussamme muoviset kohdat tuovat pannule myös suojaa kolahteluita vastaan ja auttavat siten ehkä ehkäisemään pannun rikkoutumista hieman.

Lue myös: Mitä eroa on minimalismilla ja tavaroiden karsimisella?

Minkä kokoinen pressopannu?

Myynnissä tuntui yleisesti olevan kahden kokoisia pressopannuja: kahdeksalle kupille tehtyjä 1 litran pressopannuja ja kolmelle kupille tehtyjä 0,35 litran pressopannuja.

Välikokoja näytti ainakin täällä Tukholmassa olevan saatavilla oikeastaan vain verkkokaupoista tilaamalla.

Yhden litran pannu oli meille turhan iso, sillä emme koskaan keittäneet kerralla niin paljon kahvia ja litran pannulle on hankalampi löytää säilytystilaa, minkä lisäksi se ei ole kompaktisti matkustaessakaan välttämättä kätevä.

Pieni pannu tuntui myös helpommalta käsitellä ja puhdistaa.

Pressopannujen kokoa kuvaavien kuppien määrän ei kannata kuitenkaan antaa hämätä: kolmen kupin pressopannu (0,35 l) vastaa meillä ainakin yhtä tavallista skandinaavista kahvikupillista.

Päädyimme siis lopulta ostamaan kolmen kupin 0,35 litran pressopannun, jolla voimme valmistaa molempien kahvit erikseen.

Ajallisesti kahden erillisen kahvikupillisen teko vei myös yhtä paljon aikaa kuin mitä siihen ennenkin meni espressokoneella emmekä olleet kokeneet sitä ongelmaksi.

Meillä käy harvoin kahvivieraita eikä niitä mahdu pieneen taloon muutenkaan montaa kerralla, joten suurempaa pannua ei senkään puolesta arkeemme tarvittu.

Haluan sitäpaitsi elää elämää, jossa ei ole niin kiire, etteikö yhtä kahvikupillista ehtisi hetken odottaa.

Tajusimme myöhemmin myös, että voimme keittää kerralla useamman kupillisen kahvia annostelemalla kahvinporot suoraan veden sekaan isompaan kattilaan ja suodattaa kahvin sitten lopuksi pressopannun avulla.

Mihin pressopannun käytetyt kahvinporot laitetaan?

Pressopannua käyttäessä on tärkeää huomioida, ettei märkiä kahvinporoja voi vain huuhdella alas viemäristä.

Kahviporot eivät ole rasvaisuutensa vuoksi täysin vesiliukoisia ja voivat siksi kertyä viemäriin ja tukkia sitä.

Kahviporot kuuluvat siis kompostiin muun biojätteen mukana.

Ongelmallista niiden käsittelystä toki tekee se, että ne ovat kahvinkeiton jäljiltä märkiä eikä niitä siksi halua välttämättä kipata suoraan biojätteen sekaan.

Meillä kahviporot kaavitaan käytön jälkeen pressopannusta laakeammalle alustalle kuivumaan ja kipataan sitten siitä seuraavana päivänä biojätepussiin.

Astia on meillä keittiön tason nurkassa enkä ole kokenut sitä mitenkään häiritseväksi.

Verkko on toki myös pullollaan erilaisia niksejä siihen, mitä kaikkea käytetyistä kahviporoista voi tehdä ja monet käyttävät niitä esimerkiksi happamassa mullassa viihtyvien kasvien lannotteena.

Monissa vinkeissä kehotetaan käyttämään käytettyjä kahvinporoja vartalokuorintana, mutta tässä yhteydessä on jälleen myös hyvä muistaa, ettei kahviporojen paikka tosiaan ole viemärissä, jonne ne vartalokuorinnasta päätyisivät.

Lue myös: 4 huonoa syytä pitää kiinni tavaroista

Kokemuksia pressopannusta

Heppoisena jykevän kahvikoneemme vieressä seisoneen pressopannun katselu hymyilytti hieman ja sai miettimään, voisiko siitä muka olla haastamaan rakasta kahvikonettamme.

Kävi ilmi, ettei siitä ollut vain haastajaksi, vaan se jopa voitti rakkaan kahvikoneemme.

Pressopannulla tehty kahvi maistui tosiaan täyteläisemmältä, aromikkaammalta ja kaikin puolin paremmalta.

Tämä on toki täysin makuasia ja kuten sanottu, ei pressopannulla ole mitään tekemistä oikean espresson kanssa, jossa lähes kiehuva vesi pakotetaan paineella kahvijauheen läpi parissakymmenessä sekunnissa.

Olimme kuitenkin olleet loppujen lopuksi jo pitkään oman espressokoneemme väärinkäyttäjiä, eli emme olleet juoneet vain pieniä, eteläeurooppalaisia espressoja, vaan lotranneet espressokoneen läpi reilummat kupilliset kahvia.

Oman kupilliseni olin muuttanut latte-kahviksi, jonka maitoa en viime vuosina jaksanut edes vaahdottaa, vaan kuumensin sen vain mikrossa.

Jos ihan totta puhutaan, niin emme olleet lopulta edes jaksaneet käyttää erityisesti espressokoneelle sopivaa kahvia, sillä tavallinen suodatinkahvikin oli kelvannut meille hyvin.

Meillä oli siis hyvä ja hieno kahvikone, mutta se ei ollut oikeastaan edes vastannut tarpeitamme.

Lopputulos nauratti. Kaikki nämä vuodet olimme uskoneet, että tarvitsemme isoa ja arvokasta kahvikonettamme.

Nyt meille sitten kuitenkin selvisi, että olisimme voineet elää kaikki nämä vuodet pienen ja kätevän pressopannun kanssa ja olla jopa tyytyväisempiä kahviimme.

Lue myös: 33 YouTube-kanavaa minimalismista ja yksinkertaisemmasta elämästä

Onko kalliimpi pressopannu parempi?

Asian miettiminen sai tuumimaan yhtä yleistä ihmismielen taipumusta, johon modernina kuluttajana helposti haksahtaa: kalliimpi on aina parempi.

Järjellä ajateltuna jokainen varmasti toteaa, ettei varsinkaan nykymaailmassa pelkkä hinta takaa hyödykkeen paremmuutta, vaan myös isolla rahalla voi saada huonoa.

Merkki ja markkinointi tuovat huonompilaatuisellekin tuotteelle helposti kalliin hintalapun.

Usein kuitenkin tuntuu, ettei halpaakaan uskalla ostaa, sillä kuuluuhan sanontakin, ettei köyhällä ole varaa halpaan.

Halvan perätään rikkoutuvan helpommin ja kestävän käytössä huonommin, minkä lisäksi sen laatu epäilyttää muutenkin.

Kun esimerkiksi suunnittelin pressopannun ostoa, mainitsi useampi ihminen minulle, että heidän pressopannustaan oli hajonnu lasi – siitäkin huolimatta, että pannua oli kuulemma käsitelty varovasti ja kyseessä oli ollut kunnollinen pannu.

Minimalismin myötä olenkin yrittänyt yhä enemmän kuitenkin muistaa, että hintaa enemmän ratkaisee se, että ostamani asia vastaa täysin tarpeitani.

Joskus se tarkoittaa, että joudun maksamaan tavarasta hieman enemmän, jotta saan varmasti sitä, mitä haluan.

Monissa asioissa voi kuitenkin olla, että halpa vastaa ominaisuuksiltaan sitä, mitä itse tarvitsen eikä kalliimmalle vain ole tarvetta.

Olennaista on vain, että yritän tehdä hankintoja, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan täysin sitä, mitä koen tarvitsevani ja että ne vaikuttavat pitkäikäisiltä.

Sen lisäksi tärkeää on tietysti myös se, että hankin vain ja ainoastaan asioita, joita näen itseni käyttämässä vuosia ja jotka eivät ole vain hetken huumaa.

Halpaa ei siis minusta kannata vältellä niin kauan kuin ajatukset tavaran ostamisesta ovat järkeviä: jos halpaa ostaa sillä ajatuksella, ettei edes aio käyttää tavaraa paljon tai että sen voi helposti korvata uudella, voi olla parasta miettiä, tarvitseeko sitä todella, voisiko sen jättää ostamatta ja saisiko vastaavaa ehkä tarvittaessa lainattua.

Halpa tavara ei automaattisesti ole huono hankinta, jos se vastaa omia tarpeita, sillä näkee pitkän käyttöiän eikä sen myötä uusia halpoja tavaroita tarvitse olla jatkuvasti ostamassa.

**

Oman pressopannun voi ostaa helposti esimerkiksi *KitchenOne-yrityksen suomalaisesta verkkokaupasta täältä.

Omaa pressopannuamme vastaava edullinen hyvä *Heirol French Press -pressopannu löytyy täältä.

Onko teillä kokemuksia pressopannusta?