Tältä minimalistinen kotimme näyttää nyt

Kun kesällä palasimme Thaimaasta vietettyämme siellä puoli vuotta, olimme täynnä intoa hankkiutua eroon kodin turhista tavaroista. Vedimmekin läpi eräänlaisen tyhjennysmaratoonin, jonka päätteeksi näytin blogissani, miltä kotimme tuon urakan jälkeen näytti.

Koska tuosta postauksesta on aikaa jo puoli vuotta ja tavaramme ovat sen jälkeen vähentyneet entisestään, on minulta pyydetty useaan otteeseen postausta, joka näyttäisi tämänhetkisen tilanteen. Sainkin vihdoin aikaiseksi ottaa kuvia kodistamme, joten tässä siis päivitetty katsaus siihen, miltä minimalistisessa kodissamme tällä hetkellä näyttää.

Asumme Tukholman kupeessa Nackassa 50-luvulla rakennetun pienkerrostalon ullakkokerroksessa, johon on kymmenisen vuotta sitten tehty meidän ja naapurimme loft-asunnot. Rakastan asuntomme korkeaa kattoa ja sen tuomaa avaruutta. Kun sen yhdistää vaaleisiin seiniin ja vähäiseen tavaran määrään, tuntuu minusta, että kotona on niin sanotusti tilaa hengittää. Kotimme tuo minulle hyvän olon.

Lempparipaikkani kodissamme on ehdottomasti kulmasohvan nurkka, jossa rakastan löhötä viltin alla läppäri sylissä sarjoja katsellen. Telkkaria meillä ei ole enkä edes kaipaisi sellaista.

Sohvalla löhotessä koti näyttää edelleen valoisalta ja avaralta. Portaat vievät yläkerran makuuparvelle sekä pieneen viistokattoiseen lisähuoneeseen, joka oli asunnon aiempien omistajien pienen lapsen huone.

Parven alla on ruokailutila, jossa tosin emme ikinä yhdessä syö, vaan joka on minun toimistoni. Alunperin siellä oleva ruokapöytä olikin käännetty toisin päin, jotta huone näytti paremmalta, mutta käänsin ruokapöydän vastikään niin, että minun on parempi tehdä tilassa töitä ja mahdun levittelemään vapautuneeseen lattiatilaan kosmetiikkaa ja bloggaukseen liittyviä tarvikkeita – sitä minä nimittäin todellakin aina teen.

Olisi todella harhaanjohtavaa väittää, että tila näyttää aina tuolta, miltä se yllä olevassa kuvassa näyttää. Todelisuudessa tilanne on nimittäin lähinnä sellainen kuin alla olevassa kuvassa.  Pöytää reunustavat kuvausvalot, pöydällä lojuu aina kuvattavia kosmetiikkatuotteita ja muutenkin blogini on ottanut siitä vallan. Lisäksi minulla on paha tapa unohdella läppärini viereen käytettyjä astioita…

Mieheni ei varsinaisesti välitä, mitä tämä tila näyttää, sillä hän ei koskaan vietä siellä aikaa. Hän itseasiassa jopa kokee sen varsin turhana tilana, joten hän on vain tyytyväinen, että olen itse ottanut sen käyttöön.

Nykyään tilan sivupöytä on meikkipisteeni, jonka äärellä puunaan itseni aamuisin. Myös aktiivikäytössä olevat ihonhoitotuotteeni ovat sijoiteltuna pitkin pöytää. Pöydän laatikot sisältävät kosmetiikkaa, joka on niitä harvoja juttuja, joille kodissamme oikeastaan tarvitaan säilytystilaa.

Yritän aina välillä taltuttaa pöydällä vallitsevan tavarakaaoksen, mutta koska sotken pöydän uudelleen niin nopeasti, on se usein vähän jopa turhaa. Vaikka minimalismin perusteella ehkä voisi luulla toisin, olen luonteeltani aivan kamala sottapytty, joka kylvää tavaroitaan sinne tänne eikä ikinä palauta niitä paikoilleen. Juuri siksi minimalismi ehkä tuntuukin niin hyvältä, sillä sen myötä minulla on vähemmän tavaroita, joita ympärilleni levittelisin ja siten myös vähemmän siivottavaa…

Makuuparven alla olevalle tilalle olisi varmasti enemmänkin käyttöä, mikäli sitä kantavan seinän ympäri pääsisi kävelemään, kuten asunnon pohjapiirroksessa on suunniteltu. Meidän kodissamme tuo kulkureitti on kuitenkin estetty mieheni studioboksilla, joka ei ole esteettinen juttu omassa kodissamme, mutta joka helpottaa kymmenkuntaa puhallinsointinta ammatikseen soittavan mieheni arkea ja treenaamista niin valtavasti, että haluamme ehdottomasti pitää boksin kodissamme.

Boksin sisällä on myös seinälle kiinnitetty iso näyttö, tietokone ja miehen spesiaali tietokonetuoli, joilla hän voi tehdä myös muita hommia sekä myös ihan vain rötköttää leffoja katsellen. Tuo äänieristetty huone on hänen valtakuntansa, jonne hän voi vetäytyä omaan rauhaansa.

Siinä missä studioboksi on miehen aluetta, oli yläkerran alunperin tarkoituksena olla minun aluettani. Siellä sijaitsee meikkipöytäni, jonka ääressä joskus ennen meikkailin, mutta koska myös nukumme samassa tilassa ja meillä on erilainen vuorokausirytmi, en halua häiritä mieheni unta työaamuinani ja meikkaan mielummin alakerrassa.  Meikkipöydän laatikot ovatkin tyhjillään, sillä minulla ei ole mitään sellaista, mitä minun tarvitsisi säilyttää niissä.

Kuten olen kertonut, luovuimme noin seitsemän kuukautta sitten sängystämme ja siirryimme nukkumaan lattialle japanilaistyylisesti. Meillä on käytössä petauspatja, jonka rullaamme yöksi auki kattoikkunamme alle, mutta jonka sitten taitamme päiväksi sivuun.

Pidämme molemmat valtavasti kattoikkunan tuomasta valosta ja sängyn poistamisella tavoiteltiin nimenomaan sitä, että voisimme nauttia tuosta tilasta myös päivällä eikä vain yön pimeinä tunteina (toki kirkkaan tähtitaivaankin katselu omassa sängyssä kattoikkunan alla maaten on ihanaa). Mies nauttii siitä, että hän voi joogata tilassa ja minä taas siitä, että tila on omiaan blogikuvien ottamiselle juuri valon ansiosta.

Emme ole vielä antaneet pois sänkyämme, kahta yöpöytäämme tai yöpöydän lamppujamme, vaan ne ovat tavaroiden vähentämisen myötä tyhjentyneessä varastokomerossamme. Halusimme säilyttää ne toistaiseksi siksi, että suunnittelemme tulevaisuudessa vielä asuvamme ulkomailla ja vuokraavamme asuntoamme omilla perushuonekaluillamme kalustettuna (kuten teimme Thaimaassakin asuessamme). Voisi olla hankalaa saada vuokralaisia, jos asunnon kalustukseen kuuluisi kaikki muut asiat paitsi sänky.

Yläkerrassamme on tosiaan myös pieni viistokattoinen huone, joka sekin oli alunperin tarkoitettu minulle, jotta voin levitellä sinne rauhassa kosmetiikkaani. Kosmetiikan ja muiden oheistavaroiden vähentymisen myötä huonekin on kuitenkin tyhjentynyt, joten siellä ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin yksi säilytystilaa sisältävä tuoli, joka sekin on tyhjä.

Emme tarvitse yläkerrassa mitään, joten meillä ei tosiaan myöskään ole siellä mitään muuta kuin kuivissa näkyneet esineet.

Meillä ei ole kodissamme liiemmin kaappeja tai hyllyjä, sillä emme tarvitse niitä. Tämä senkki on ainoita huonekaluja tavaroiden säilytykseen meikkipöytiäni ja eteistä lukuunottamatta ja nykyään sen kaapeissa ja yhdessä laatikossa asustaa minun kosmetiikkani.

Toinen senkin laatikoista on varattu minun sekalaisille elektroniikkatavaroilleni kuten iPadille, kameraan liittyville tarvikkeille, latausjohdoille sekä tärkeille papereilleni ja kolmas laatikko puolestaan miehen tärkeille papereille. Muuta säilytystilaa emme liiemmin tarvitse, sillä meillä ei ole mitään, mitä sinne laittaisimme ja toivon, että nämäkin kaapit tyhjenevät lopulta kun kosmetiikkani vähentyy.

Asuntomme alakerrassa on kuitenkin kaksi komeroa ja ne riittävät säilytystilansa puolesta meille paremmin kuin hyvin. Niistä isompi jakautuu kahteen osaan ja sen toinen puoli on vaatehuoneemme.

Tällä hetkellä miehelläni on itseasiassa jopa enemmän vaatteita kuin minulla, sillä hänellä on vintillä lisää vaatteita kun taas itse luovuin lähes kaikista vintille jemmaamistani vaatteista ja jätin vaatekomeroon vain lempparini. Vaikka käytänkin pääsääntöisesti vain kahta mekkoa, jätin silti paljon vaatteita, sillä en usko, että käytän samoja mekkoja kesällä, joten en halua tehdä päätöksiä näistä vaatteista luopumisen suhteen ennen kuin aikaisintaan kesän jälkeen kun olen nähnyt, käyttäisinkö niitä oikeasti.

Tällä hetkellä minulla on 30-40 vaatekappaletta alusvaatteiden lisäksi. Lähes jokainen roikkuu vaatetangossa ja alaosan isot vetolaatikot ovat jääneet melkeinpä tarpeettomiksi, sillä minulla ei ole enää mitään, mitä minun tarvitsisi niihin laittaa mekkojen kanssa talvella käyttämiäni mustia paksuja sukkauhusujani sekä yhtä treenivaatekerrastoa lukuunottamatta.

Tämän komeron toinen puoli on lähes täysin mieheni valtakuntaa, sillä hän säilyttää täällä toimistotarvikkeita, instrumenttejaan, nuottejaan sekä muita musiikkiin ja työhönsä liittyvää.

Yhdestä vetolaatikosta löytyy myös varapyyhkeitä (meillä on molemmille kaksi isoa ja kaksi pientä  pyyhettä sekä miehen salipyyhe ja kaksi keittiönpyyhettä).  Lakanoita meillä on tällä hetkellä vain yksi käytössämme oleva setti, jota pesemme vapaapäivinä. Aiemmin meillä oli myös vaihtosetti, mutta sen kuluttua puhki totesimme, että toistaiseksi yksi setti riittää. Hankimme toisen sitten jos sille tulee tarvetta.

Vintillämme ei ole paljon tavaroita, mutta sieltä löytyy kyllä vakuumipussiin pakattuna petivaatteet ja peitto mahdollista yövierasta varten, mikäli joku haluaa sohvallemme tulla. Yövieraita meillä kuitenkin käy vain hyvin harvoin, joten noille petivaatteille ei ole ollut kauheasti tarvetta.

Alakerrassamme on lisäksi tämä pieni siivouskomero, joka ajaa meillä erityisesti roskahuoneen virkaa. Asunnon aiemmat omistajat olivat kiinnittäneet sen seinille kätevät lajittelulaatikot kattavaan jätteiden lajitteluun sekä laittaneet seinälle hyllyjä emmekä ole rehellisesti sanottuna jaksaneet tehdä huoneelle yhtään mitään.

Nyt pienestä huoneesta löytyvät siivoustarvikkeemme sekä isot säkit, joihin keräämme pahvi- ja muoviroskat ennen niiden lajittelupisteelle raahausta. Lisäksi komerosta löytyy pieni laatikko lääkkeille, kodin siivousaineita ja rättejä, työkalulaatikko sekä vaihtolamppuja, ompelutarvikkeita yms. kodin välttämättömyyksia sisältävä laatikko. Huone on kiva olla nimenomaan roskien lajittelua varten, mutta tilan puolesta emme sitä tarvitsisi, sillä meillä ei varsinaisesti ole mitään, mitä siellä pitäisi säilyttää ja samat tavarat mahtuisivat muuallekin.

Keittiömme on hyvin pieni. Sieltä löytyy uuni, astianpesukone, mikro, jääkaappi ja pieni pakastin sekä miehen paljon rakastama kahvikone, joka ei mahtunut kameran kuvaan. Emme kokkaa ihan kauheasti, joten emme varsinaisesti tarvitse keittiössä liiemmin tilaa.

Meillä on melko tavalla perustarpeet ja ainoa syy, miksi keittiössä saisi olla enemmän tilaa on se, että olisi kiva mahtua laittamaan siellä ruokaa kahdestaan paremmin. Jos tilaa olisi enemmän, saattasimme jopa kokatakin enemmän.

Meillä ei ole valtavaa määrää astioita, joita keittiön kaapeissa tarvitsisi säilyttää, joten kahden kaapin tila riittää loistavasti ja siinäkin on vielä paljon ilmaa. Koemme, että astioita on edelleen hieman liikaa, sillä esimerkiksi lahjaksi saatuja kuppeja on paljon vain kahden ihmisen tarpeisiin, mutta koska käytämme niitä päivittäin, olemme toistaiseksi vielä säilyttäneet ne. On myös hyvä, että astianpesukone tulee aina täyteen eikä meidän tarvitse pestä puolityhjiä koneellisia.  Jos kuitenkin lautasia, laseja tai kuppeja hajoaa vahingossa, emme hanki tilalle uusia.

Kylppärissämme ei myöskään ole paljon nähtävää. Se ei ole visuaalisesti ihan makuuni, mutta asunnon edelliset omistajat olivat juuri tehneet siellä remontin ja vanhaan taloomme on lähivuosina tulossa putkiremontti, joten kylppärin uusiminen ei olisi ollut tähän väliin fiksu ratkaisu.

Meillä on kylppärissä suihku, pesukone ja WC-pönttö sekä peilikaappi ja kaksi vetolaatikkoa altaan alla. Kaappi ja laatikot ovat tietysti pääsääntöisesti täytetty kosmetiikallani, eli sitä tosiaan edelleen riittää vähän kaikkialla. Olen antanut ja myynyt sitä pois todella paljon, joten nyt jäljellä ovat lähinnä ne tuotteet, jotka haluan itse käyttää pois tai jotka ovat jo niin käytettyjä, ettei niiden jämiä kehtaisi edes antaa kenellekään toiselle.

Eteisestämme löytyy naulakko, kenkäkaappi ja penkki, jonka sisällä on muutama kaulaliina, sateenvarjo, kompakti vaatehöyrystin ja kestokasseja ruokaostoksiin sekä muuhun tavaroiden kuljetukseen. Muuta siellä ei tarvita, joten muuta siellä ei myöskään ole.

Siinäpä meidän tavaramme sitten oikeastaan ovatkin. Ainoa mainitsemisen arvoinen juttu ovat näiden lisäksi vintillä vielä oleva pieni laatikollinen joulukoristeita, pari laatikkoa miehen kirjanpitoa, joka hänen on pakko säästää sekä muutamia remppatarvikkeita, joita emme todennäköisesti koskaan tule käyttämään. Lisäksi matkalaukkuni ovat tyhjillään vintillä odottamassa taas seuraavaa reissua.

Minusta tuntuukin, että tavaroiden vähentäminen on todella hyvällä mallilla ja jahka tosiaan myös kosmetiikkani vähenee lisää ja osa käyttötavaroista tulee kulumisen ja hajoamisen myötä muutenkin lähivuosina tiensä päähän, tulee olemaan hyvinkin helppoa laittaa henkilökohtaiset tavarat yhteen matkalaukkuun ja lähteä maailmalle. (Meillä on suunnitelmissa, että asuntomme laina on maksettu neljässä vuodessa, minkä jälkeen olemme vapaita laittamaan asunnon vuokralle lähtemään vuokrarahojen turvin maailmalle.)

Onko meillä sitten aina näin tyhjää ja siistiä kuin kuvissa? No ei todellakaan ole! Varsinkin Insragram Stories -tarinoitani seuraavat tietävät, että olen hirveä sottapytty ja kerron siitä ihan avoimesti. Kun kotona on näin paljon avaraa tilaa, tulee tavaroita hyvin helposti jättäneeksi sinne tänne, sillä yhdet sukat ja sukkauhousut, yksi käsivoide ja lautanen sekä muut purkit ja purnukat eivät yksinään muodosta sotkua – paitsi sitten, kun niitä on viljellyt ympäriinsä pari viikkoa ja tajuaa, että niitä on vähän joka puolella. Kun tähän vielä yhdistää läjän mieheni instrumentteja, ei isokaan tila todellakaan näytä kovin tyhjältä.

Minimalistisen kodin pitäminen siistinä on kuitenkin minusta tavallista helpompaa ja nautin siitä, että voin tarvittaessa siivota sen viidessä minuutissa. Tämän vuoksi meillä ei esimerkiksi tarvitse olla mitään erillisiä siivouspäiviä. Keräämme tavarat kasaan kun tilanne sitä vaatii ja imuroimme kun siltä tuntuu.

Aina välillä kuulen kommentteja siitä, ettei minimalistinen kotini jonkun mielestä jostain syystä näytä tarpeeksi kodilta. Syy siihen on ilmeisesti se, ettei esillä ole enempää henkilökohtaiselta näyttäviä esineitä. Haluan postata tähän aiheeseen liittyviä pohdintojani toiste tarkemmin, mutta minusta oma kotini kuitenkin tuntuu kodilta niin paljon kuin koti vain voi kodilta tuntua. En itse koe, että tavarat tekisivät kotia, vaan kodin tunne tulee minulle ihan muista asioista, mutta tällaiset asiat ovat tietysti täysin ihmisistä kiinni ja toiset voivat hyvinkin tarvita enemmän tavaroita. Minulle koti on paikka, jossa voin tuntea oloni hyväksi ja turvalliseksi senkä hengittää vapautuneesti – niin kuin tässä tilassa.

Katsotaan, kuinka paljon täällä on tavaroita jäljellä seuraavan puolen vuoden kuluttua!

---

Lue myös:
Tämän vuoksi tuntuu hyvältä omistaa vähemmän
Kysy itseltäsi tämä tärkeä kysymys ennen kuin alat vähentää tavaroitasi

Osta nyt: Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon