Postasin blogissani pari päivää sitten ruokabudjetistamme ja tavastamme ostaa ruokakaupasta lähinnä vain tarjoustuotteita. Blogipostaus sai aikaan mielenkiintoista keskustelua, joka jatkui paljon myös Instagram Stories -klippieni puolella, joissa näytin, millainen kauppareissuni on, millaisia tarjouksia kaupastamme löytyi ja kuinka sain yli kaksi kassillista ruokaa noin 21 eurolla.
Keskustelu on ollut todella mielenkiintoista ja se havahdutti minut nostamaan esiin erään asian, josta halusin täällä blogissakin puhua, sillä jostain syystä todella moni on tarttunut siihen.
Sain nimittäin todella paljon viestejä siitä, kuinka olemme onnekkaita, kun lähikaupassamme on niin hyviä tarjouksia, sillä kaikkien kaupoissa niitä ei ole.
Tämä pitää epäilemättä paikkansa. Suomalaisissa ruokakaupoissa ei ehkä näy samalla tavalla isolla laputettuja tarjouksia kuin ruotsalaisessa lähikaupassani, mutta jostain syystä olen silti kokenut Suomessa ruuan ostamisen halvaksi ihan samalla tavalla – olenhan kuitenkin asunut aina Suomen mittakaavalla isoissa kaupungeissa tai niiden lähiöissä.
(Sanon heti alkuun, että eri asia ovat tietysti parintuhannen asukkaan kylien kyläkaupat, joissa ei vain voida kilpailla hinnoilla. Se pitää epäilemättä paikkansa, mutta koska verkon seurantatyökalut kertovat suurimman osan seuraajista tulevan nimenomaan isommista kaupungeista, puhun tästä nyt niiden näkökulmasta.)
Sain monilta viestejä, ettei heidän kaupoistaan kyllä mitään tarjouksia löydy, vaikka lähellä on isoa Prismaa, Citymarkettia ja Lidliä. Joku kertoi jopa käyneensä kaikissa eikä silti löytänyt hyviä tarjouksia. Miten niin niistä ei muka löydy ruokaa halvalla, mietin.
Avasin verkossa Lidlin sähköisen viikkokuvaston ja jo sieltä löytyi monia hyviä tarjouksia, joihin täällä todellakin tarttuisin. Tarjouksessa oli persimonia, tomaatteja, pakastetyrniä, kreikkalaista jogurttia, porkkanoita, jättipakkaus lihapullia, nyhtökaurapyöryköitä, kuivattuja karpaloita… Mitä nämä sitten olivat jos eivät kerran olleet tarjouksia?
Tämän jälkeen klikkasin itseni Foodie-sivustolle, jolta löytyvät S-Ryhmän tuotteet hintoineen.
Olin juuri iloinnut, kuinka kerrankin lähikaupastani sai parsakaalia eurolla pussin, joten hamstrasin sitä kolme. Foodie kertoi, että S-Ryhmä myy samaa normaalistikin 0,83 eurolla.
Minä pidän loistavana tarjouksena, jos joskus satun löytämään lähikaupastamme juustoa, jonka kilohinta oli korkeintaan kuusi euroa. Rainbown kermajuuston kilohinta on 3,75 ja jos sen maku tökkii, saa Valion Oltermannia tavallisestikin vain 5,50 euron kilohinnalla. Ei meiltä vaan.
Kotimaisia pakasteherneitä saa S-Ryhmän kaupoista normaalistikin noin samalla kilohinnalla kuin meillä tarjouksesta pakasteherneitä. Pavut, tomaattikastikkeet ja kaikki olivat jo lähtökohtaisesti halvempia kuin mitä itse tavallisesti tarjouksesta täällä löydän.
Instagram Stories -tarinoissani vilahti yhden sortin 120 ml Ben & Jerrys -tarjousjäätelö, jonka sai eurolla ja moni napisi, ettei heiltä kyllä koskaan saisi sitä niin halvalla. Kun ottaa huomioon, että se tarkoittaa kahdeksan euron litrahintaa näin kyllä hyvin selvästi, että jos nyt ei juuri sitä nimenomaista jäätelölaatua saanut aina niin halvalla, niin lähestulkoon kaikki muut kaupan pakettijäätelöt sitten jo olivat paljon halvempia. Vaniljajäätelöä saa 0,90 eurolla litran ja se on täydellinen pohja, johon voi tuunata lisämakua halutessaan abaut millä tahansa.
Selasinkin myöhään yöhön Foodie-sivustoa ja mietin, mitä kaikkea Suomen S-Ryhmän kaupoista löytyykään halvalla – ihan normaalihinnalla. Tajusin, että todella moni oli vain fiksaantunut siihen ajatukseen, että kun sanoin itse ostavani tarjoustuotteita, puhuttiin nimenomaan tarjoustuotteista eikä jostain syystä tullut ajatelleeksi, että vaikkapa juuri S-Ryhmä on halpuuttanut hintojaan niin, että ne normaalistikin alittavat kaikki lähikauppani hyvätkin tarjoukset.
Moni oli myös hyvin fiksaantunut siihen, ettei heillä kyllä ole juuri koskaan tarjouksessa jotain tiettyä juttua, jonka itse kerroin saaneeni edullisesti. Tämä on minusta kuitenkin niitä juttuja, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Sillä kun ei ole mitään väliä, mitä muut ovat löytäneet edullisesti vaan väliä on vain sillä, mitä itse löytää edullisesti ja mitä siitä saa tehtyä. Minäkään en taatusti löytäisi täältä samaan aikaan edullisesti juuri niitä juttuja, joita joku muu löytää Suomesta.
Kun olin kertonut Instagramissa, että meillä syötiin tarjouksessa olleita, lihan korvaavia Quorn-suikaleita, totesi moni, ettei heillä kyllä ikinä ollut Quornia tarjouksessa. Noh, meillä nyt sattui kerran olemaan ja hamstrasimme sitä pakkaseen. Sen sijaan härkikset, nyhtökaurat ja muut Suomessa trendikkäät ruuat eivät edes löydy lähikauppamme hyllyiltä. On ihan turha ajatella liikaa jotain yksittäistä ainesosaa, jonka toinen on sattunut löytämään tarjouksesta.
Tuoreosastolla ei välttämättä näy suoranaisia tarjouksia, mutta se, mitä saa normaalihinnalla halvalla voi riippua täysin siitä, mitkä ovat sen sesongin tuotteita. Satokausien mukaan shoppaaminen on edullisinta ja kannattaa vaikkapa ostaa satsumia, jos niitä saa edullisemmin kuin klementiinejä. Erityisen mielellään kannattaa tietysti ostaa niitä juttuja, jotka tulevat Suomesta siihen vuodenaikaan, sillä usein niitä saa todella edullisesti.
Minusta ei myöskään tarvitse olla liian fiksaantunut siihen ajatukseen, että vaikkapa salaattiin pitää tulla tiettyjä ainesosia. Kun kävin viimeksi kaupassa, olivat kaikki varsinaiset salaatit minusta vähän liian kalliita, joten jätin sen ostamatta ja syömme siksi salaattia ilman salaattia. Monesti siihen ei tule meillä edes kurkkua tai tomaattiakaan, ja silti se voi olla salaatti.
Joskus taas voi olla, että kun muissa ainesosissa säästää, voi yhdestä maksaa vähän enemmän. Jos kaupasta saa loistavia pakastevihanneksia superhalvalla, voi olla ihan okei maksaa ihan vähän enemmän niiden kanssa käytettävästä proteiinista.
Moni tuntui myös ajattelevan, että koko aterian ainekset on ostettava kotiin juuri sillä kerralla. Meillä kuitenkin onnistutaan tekemään näin vain harvoin. Ostamme, mitä milloinkin tarjouksesta löytyy ja yhdistelemme niitä sitten – ja mahdollisesti täydennämme normaalihintaisilla tuotteilla.
Meillä on kotona usein paljon kuivakaapin ”perusaineita”, kuten papuja, linssejä, pastaa ja riisiä tai niitä vastaavia asioita, tomaattimurskaa, soijarouhetta… Jos kotona on vaikka edullisesti ostettua täysjyväspagettia ja halvalla löytynyttä fetaa, voin ihan hyvin ostaa kohtuullisella normaalihinnalla tomaatteja ja chiliä saadakseni herkullista uunifetapastaa.
Käynkin aina välillä kuivakaappia ja jemmojamme läpi ajatuksella ja mietin, että nuo pavut pitäisikin syödä pian, täytyykin oikein pitää kaupassa silmät auki, mitä niiden kaveriksi löytyisi.
Moni kuitenkin nosti esiin aiheeseen liittyvän erittäin hyvän kysymyksen:
Onko ruuan hinta ainoa asia, jolla on väliä?
Minusta ei, mutta kokeilen mielelläni halvinta vaihtoehtoa kerran ja jos totean sen huonoksi, kokeilen jotain muuta. Jos ero kotimaisen tuotteen tai ekotuotteen ja halvimman välillä ei ole suuri, voin hyvin mielelläni ostaa kotimaista tai ekoa.
Itse joudun käymään tällä hetkellä lähikaupassa ostoksilla, sillä ne ovat ainoita ruokakauppoja, jotka ovat kauppakassien raahaamisen kannalta järkevän kävelymatkan päässä. Meillä ei ole autoa ja nyt kun en käy töissä, ei minulla ole julkisen liikenteen kuukausilippua. Isomman ruokakaupan mahdollisista säästöstä ei olisi hyötyä, jos joutuisin käyttämään erotuksen bussilippuun.
Lähikaupassamme ei ole usein moniakaan vaihtoehtoja ja esimerkiksi eilen mietin, ostanko tarjouksessa olevia taateleita eurolla vai yli neljä kertaa enemmän maksavia ekologisia taateleita. Päädyin tarjoustaateleihin. Jos taas aion ostaa maitoa ja näen, että ekomaito on kaksikymmentä senttiä kalliimpaa, voin hyvin ostaa sitä.
Kotimaista on hyvä suosia, mutta moni varmasti tietää, etteivät vaikkapa talvella Suomessa kasvatetut tomaatit ole välttämättä fiksumpi valinta kuin lämpimistä olosuhteista Suomeen tuodut.
Mitä halusin korostaa oli se, että halvalla voi syödä monipuolista ruokaa, isoja annoksia ja hyvin. Kaikilla ei ole mahdollisuus käyttää ruokaan paljon rahaa, mutta se ei tarkoita, ettei ruoka voisi olla terveellistä.
Jos rahaa sitten on käytettävissä enemmän, voi jokainen itse miettiä, mitkä ovat niitä elintarvikkeita, joista ovat halukkaita maksamaan jostain itselleen tärkeästä syystä enemmän. Toisille tämä syy on ajatus siitä, että haluaa syödä mahdollisimman puhtaasti oman kehon kannalta, toiset taas miettivät ruuan tuottajia ja jotkut ovat valmiita maksamaan molemmista.
Kun kävin viimeksi Suomessa, tein kävelylenkin Korson lähiön keskisuureen S-markettiin ja kävelin siellä uteliaana läpi jokaisen hyllyvälin silmäillen, mitä on tarjolla. Se oli todella silmiä avaavaa, sillä en ole tehnyt tätä Suomessa aikoihin. Suosittelen tätä jokaiselle, sillä todella usein me vain tartumme niihin vakiotuotteisiin miettimättä edes, mitä muuta on tarjolla – tai tuskailemme, kun emme näe tarjouskylttejä, vaikka seuraavassa hyllyvälissä olisi hyviä raaka-aineita normaalistikin ihan edulliseen hintaan.
Miehestäni on esimerkiksi aivan käsittämätöntä, että Suomesta voi saada banaaneja alle euron kilohinnalla. Ruotsissa ne eivät ikinä olisi niin halpoja tai ainakaan me emme ole nähneet niitä niin halvalla. Tavallisesti maksamme niistä noin 2,50 euroa kilo ja jos on joku supertarjous, maksavat ne ”vain” 1,70 euroa kilo.
Minulle erilaisten ruokajuttujen kokeilu on hauskaa leikkiä. Kun olin päivät töissä, en tykännyt tehdä sitä yhtä paljon, mutta teimme sitä silti jossain määrin. Nyt sille on enemmän aikaa. Kauppareissujen ei silti tarvitse kestää tuhottoman kauan ja jos käyn kaupassa yksin, menee siihen 10-15 minuuttia kahdesti viikossa.
Jos omissa lähikaupoissa ei ole liiemmin tarjouksia ja niiden pieneen perusvalikoimaankin on poimittu vain vähän kalliimmat tuotteet, ovat esimerkiksi ResQ, Matsmart ja Fiksuruoka loistavia sivustoja, joiden kautta voi tilata todella edullisesti hävikkiruokaa ympäri Suomea.
Moni vinkkasi myös S-ryhmän Happy Hourista, jossa ruokahävikkiä pyritään pienentämään antamalla punalaputetuista tuotteista illalla tavallisesti kello yhdeksän jälkeen 30 prosentin alennuksen sijaan 60 prosentin alennus. Jokaisen päivärytmiin tämän tarjouksen hyödyntäminen ei tietenkään sovi, mutta tämä on yksi vaihtoehto ympärivuorokautistesti käytettäville verkon hävikkiruokasivustoille.
Eli siis: Halvat ruuat eivät aina ole tarjouksessa, koska monia asioita saa jo normaalistikin halvalla. Jokainen voi kuitenkin miettiä oman budjetin ja omien arvojen mukaan milloin halpuus on itselleen tärkein asia ja koska voi olla valmiuksia maksaa vähän enemmän jostakin muusta syystä.
Foodie on aivan loistava pihistelijän työkalu. Meillä on siellä aina kauppalista. Yksi päivä syksyllä en löytänyt lompakkoani mistään ja lainasin pojan possusta 50 euroa. Foodie näytti kuitenkin yli 70 euroa. Mutta onneksi siellä voi mennä tuotteen kohdalle ja valita vastaavat – kohdan ja ottaa halvimman tai vaihtoehtoisesti järjestää tuotteet haulla kilohinnan mukaan. Niinpä klikkailin vaihtoehtoiset tuotteet koriin ja tadaa, hinta oli 49 euroa. Ja jäi vielä jokunen juttu mistä en tinkinyt, kuten lihan kotimaisuudesta. Eli todellakin onnistuu ilman tarjouksia.
Foodie on kyllä tosiaan todella kätevä apuväline. Hienoa, että sellainen on keksitty! 🙂
Meillä tehdään oikeastaan päinvastoin, eli ostetaan sitä mitä halutaan syödä, oli se tarjouksessa tai ei. Jos pelkkiä tarjoustuotteita ostettaisiin, jäisi niistä paljon syömättä, kun eivät olisi meidän makuumme.
Toki on aina fiksuinta tietysti ostaa tarjouksesta tai normaalisti edullisesti vain sellaisia juttuja, mitä tulee syötyä. Mekin siis ostamme vain asioita, joita haluamme syödä, mutta kiinnitämme huomiota hintaan. 🙂
Me käydään läpi lihaosastolla varsinkin nuo – 30% tuotteet. Usein alennus on jostain vähän erikoisemmasta tuotteesta, ja onkin hauska sen kautta tutustua uuteen ’lihanmuotoon’, jota normaalisti ei itsellä ole tullut käytettyä.
Noissa teidän ostoksissa jäin miettimään, että miten te osaatte tehdä niistä kaikista jotain? Ootteko kans joskus summassa ostanut ja opetellut sen aineen? Moni kasvisruoka-aineista (soija, linssit yms) on itsellä vielä semmosia, et ei osaa ilman reseptiä käyttää, ja kun harvoin jaksaa tehdä reseptin kanssa, niin sitten sen yhden kerran jälkeen ne jää kaappiin muhimaan.. Ehkä pitäisi ottaa joku teemaviikko ja opetella käyttämään tiettyä ainetta erilaisissa ruoissa.
En ole itseasiassa koskaan ajatellut asiaa sen kummemmin, joten kiva kun laitoit miettimään! 🙂
Yleensä ostamme juttuja, joista meillä on joku fiilis, mitä siitä ainakin voi tehdä ja mihin sitä voi käyttää. Välillä saatan jopa kaupassa tehdä pikagooglauksen varmistaakseni, että siitä löytyy netistä paljon ideoita. Tavallisesti kyseessä on kuitenkin joku ihan perus ainesosa kuten juuri linssit, pavut tai soija, joista voi luottaa siihen, että netti on pullollaan erilaisia reseptejä.
Monet niistä ainesosista ovat tulleet alunperin talouteemme, kun mieheni on keksinyt jonkun yhden hyvän reseptin, olemme hullaantuneet siihen ja sitten sen innostamana jemmanneet ainesosaa tarjouksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi olleet hummus-hulluuden innoittama kikherneiden tarjoushamstraus ja linssipadan aikaansaama linssi-ihastus. Viimeaikoina olen kysellyt myös Instagramissa seuraajiltani vinkkejä siihen, mitä eri jutuista voi tehdä (viimeksi juuri punaiset linssit ja purjosipuli) ja saanut todella hyviä uusia ideoita.
Kun varsinkin ostetaan jotain ainesosaaa reilummin (kuten nyt vaikka linssejä) pistää se väkisinkin keksimään, kuinka eri tavoin niitä voi käyttää, sillä muuten niihin tosiaan kyllästyy. Nyt olemme syöneet niitä mm. sellaisenaan salaateissa, tehneet miehen linssipataa, linssikeittoa sekä tehneet niistä bolognesekastiketta, joissa jauheliha on korvattu linsseillä. Vähän aikaa sitten löysimme tarjouksesta lasagne-levyjä, joten seuraavalla kerralla bolognesekastiketta tehdään varmaan vähän isompi erä ja sovelletaan sen loput sitten lasagneen. 🙂
Kiitos tuosta Foodien vinkkauksesta! Sen avulla on varmaankin helppoa katsastaa halvimmat vaihtoehdot. Kaupassa tuntuu välillä vähän vaikealta saada katsottua koko hylly läpi että missäs se pienin kilohinta nyt olikaan. Satokausituotteita katselin tänään mutta nekin melkein kaikki oli kilohinnaltaan kalliimpia kuin omat halvimmat perustuotteet banaani, päärynä ja kurkku 😀 satsumat oli nyt sentään tosi edullisia! Prisma on kyllä oikeasti tosi halpa kun vaan näkee vaivaa, itse ostan paljon rainbow ja kotimaista -merkkien tuotteita ja esim toi juuston hinta 3,95 on aivan älyhalpa. Meidän Prismassa on myös tarjouskulma josta otin leipää pakkaseen. Omat heikkoudet varmaankin tässä asiassa hyvä tunnistaa, itsellä ne on valmisruuat, ulkonasyöminen sekä ruokahävikki mitä aina välillä tulee kun ruuat pilaantuu jääkaappiin. Ihmekkään kun menee paljon rahaa ruokaan! Saatan myös helposti syödä liikaa mikä tietenki lisää ruuankulutusta. Vähemmälläkin pärjäisi. Ihmiset jotenkin kuulostaa tän sun postauksen perusteella vähän katkerilta mutta tämäkin asia on lopulta vain opettelua ja sitä ettei ole nirso. 😀
Tuo on kyllä totta, että Foodien avulla on kätevää jo kotona vähän katsella, mitä sieltä kaupasta voisi löytää. Minä ainakin leikin sillä eilen todella paljon tutkiessani, mitä kaikkea Suomen kaupoista löytyykään, kun en ole niissä ihan niin paljon viime vuosina pyörinyt. 🙂
Hyviä ajatuksia! Kun asuin kaupungissa, kävin aina Prismassa koska siellä oli nuo S-ryhmän halpuutetut hinnat. Nehän eivät päde kaikissa S-ryhmän kaupoissa, näissä pienemmissä pikkukylien kaupoissa saattaa jotkut tuotteet olla kalliimpia. Silti käyn mieluummin S-marketissa kuin Salessa jossa on tosi kallista. Saatoin itsekin mainita eilisessä kommentissa ettei S-marketissa ole tarjoustuotteita mutta on siellä halpuutettuja hintoja. S ei vaan mainosta tarjouksia niin isoilla mainoksilla ja kylteillä kuin K-kauppa.
Itse olen kokenut S-ryhmän kaupat edullisimmaksi kun keskittää myös tankkaukset ABC:lle ja esim.koiran ruoat S-Rautaan. Sekin on säästöä että sitä bonusta tulee 20-30 e / kk takaisin yhdelle ihmiselle ( meillä molemmilla omat S-tilit ). Onko siellä muuten mitään tälläisiä bonusketjuja kuten S-bonus ja Plussa pisteet?
Ruotsissa ruoka oli muuten kalliin oloista. Mentiin ICA markettiin mutta ei uskallettu mennä kauppaan sisälle. Siinä oli jotkut ihme viivakoodinlukijat ja kun kumpikaan ei oikein ruotsia osaa, ajateltiin että tästä kauppareissusta ei tule mitään ;DD piti etsiä toinen kauppa 🙂
Vinkkasin myös K-Ruoka-sovelluksesta. Siellä on omat edut – kohta, jolle voi ”opettaa” omia ostotottumuksia. Itselläni esimerkiksi paljon ostamani Quorn, pakastemustikat, luomu kaurahiutaleet ja luomu munat on säännöllisesti tarjouksessa. Tarjous on voimassa aina viikon, ja alet on oikeasti hyviä, eikä vain joitakin senttejä. Esim. Quornia saa monesti euron halvemmalla.
Meillä lukiolainen hallinnoi perheen ruokabudjettia ja on siinä todella hyvä. Välillä syömme edullista perusruokaa, jopa purkkihernekeittoa, toisina päivinä on sitten hieman kalliimpaa. Hän osaa myös laittaa ruokaa sopivasti, eli hävikkiä ei tule – minulla on tässä vielä opettelemista. Kipupiste teinien kanssa tosin on, että ilmainen kouluruoka ei aina kelpaa ja sitten ostellaan kotimatkalla välipaloja. Oma periaatteeni on, että ilmainen ruoka syödään viimeistä murua myöten!
Meillà menee nàin, ettà katsotaan tarjoukset ja niiden pohjalta suunnitellaan koko viikon ruokalista. Ruokakaupassa kàydààn kerran viikossa, tàhàn kun oppii, niin toimii tosi hyvin, vaatii vaan viitseliàisyyttà suunnitella se lista etukàteen. Kaupassa kàynnin jàlkeen ensimmàisinà pàivinà syòdààn tuoreita vihanneksia, etteivàt mene vanhaksi. Kerran viikossa on keittopàivà ja kerran viikossa làmmitetààn jotain vanhaa pakastimesta. Meillà vàhàn nostaa kuluja ruokavalio, johon ei kuulu pasta eikà riisi. Aina otetaan huomioon sesonkivihannekset ja hedelmàt (asun etelà-euroopassa joten vihanneksia on yllin kyllin). Olen myòs alkanut tehdà listaa mità syòmme, niin sieltà voi sitten katsoa, jos ideat loppuu ja tehdààn liian usein samoja juttuja. Lisàksi mieheni joka tekee ne ruokaostokset, niin laittaa ostoslistaan jàrjestyksessà ne ostettavat tuotteet, kun on iso marketti niin on sitten nopea mennà oikeat kàytàvàt oikeassa jàrjestyksessà 🙂
Vähän vanha postaus, mutta pakko kommentoida, kun on niin hyvä teksti ja mielenkiintoinen aihe!
Mä ymmärrän että sä Virve pystyt syömään noin halvalla, kun olet kuitenkin siro pienikokoinen nainen, mutta entä sun mies? 😀 Tuntuu vaan todella ihmeelliseltä! Meillä kolmihenkisessä perheessä menee ihan älyttömästi rahaa ruokaan. Olen itse todella fiksoitunut terveellisinä pitämiini asioihin, joita on sitten saatava. Vaikkapa luomuparsakaalia! Vaikka oikeasti jotain lähes yhtä terveellistä voisi saada paljon halvemmalla. No entäs sitten vauva. Hänelle haluan syöttää luomua ja muutenkin mahdollisimman hyvää ruokaa… Ja sukuunsa kun on tullut niin pistelee kyllä menemään ihan kunnollisen kokoisia annoksia hyvällä halulla 😀 Mies taas syö määrällisesti todella paljon, koska urheilee niin kovaa, on todella lihaksikas ja pitkä. Huh, siinä sitä ollaan! Ja sitten vielä se, että mä mietin ruokalistaa että mitä jaksan ja haluan tehdä, ja sitten teen ruokatilauksen sen perusteella. Yritän aina katsoa tarjoukset läpi ja teen aina ensin tilauksen niistä, mutta sitten ne ei tietenkään ole voimassa toimituspäivänä ja kiukkuisena ja klikkailusta väsyneenä tilaan sitten vaan niitä kalliita normaalihintaisia. Olisi ihan SUPER mielenkiintoista nähdä teidän vaikka kuukauden ruoat jotenkin yhteenvetona, kuitteina, taulukoituina tms. Ihan kiinnostaisi tietää, miten monipuolisesti vaikka vihanneksia noin halvalla saa, syöttekö kovin hiilaripitoisesti (ja vastaavasti vähemmän proteiinia) jne. Varmasti aika iso homma koostaa tuollainen postaus mutta noin vähän rahaa menee vain niin totaalisesti mun ymmärryksen ulkopuolelle, että se olisi tosi hyödyllinen että voisi alkaa hahmottaa, mitä se käytännössä tarkoittaa syödä noin halvalla.
Tämä on kyllä kiinnostava aihe! 😄 Itseasiassa jaan Instagram Stories -tarinoissani todella usein kauppakuittejani, meidän ostosreissuja, ruokakaappien sisältöä ja kuvia ruuasta, jota syödään, koska monia kiinnostaa ja jopa epäilyttää, että mitä ihmettä muka syödään. Eli sieltä kannattaa laittaa tarinat seurantaan niin näkyy lähes päivittäin jotain raporttia tästä. 🙂
Mies syö vähän isompia annoksia kuin minä, mutta samoja ruokia. Ehkä saattaa illalla vetää ekstra-annoksen puuroa lisäksi yms. mutta ihan samoja perusjuttuja.
Syödään yleisesti perus terveellisesti ja mies on tarkka siitä, että ruoka on koostettu niin, että esimerkiksi proteiineja tulee tarpeeksi. Se ei toki ole vaikeaa, sillä vaikka linssejä saa todella edullisesti.
Ennen söin enemmän hiilareita, mutta itseasiassa aloitin juuri kokeeksi viljattoman ja sokerittoman ruokavalion ja innostuin sen myötä ns. tulehduksen vastaisen ruokavalion kokeilusta. Epäilin, että tulisi kalliimmaksi, mutta toistaiseksi kaikkea on löytynyt samalla tavalla edullisesti tähänkin ruokavalioon, eli olen kokenut, että kun vain kokeilen avoimin mielin juttuja, löydän ruokaa helposti edullisesti. 🙂 Juuri tänään kokkasin ekaa kertaa tempeä ja olin ihan yllättynyt, että koko 400 g mötikän sai aasialaisesta kaupasta vain 2,50 eurolla!
Toki aina ruokakaupassa ekana menen nykyään tsekkaamaan mm. vanhentumassa olevien ruokien poistohyllyn ja poimin sieltä hyviä löytöjä edullisesti. Sieltä saa tuoretavaraa kuten kasviksia usein todella edullisesti. 🙂
En tiedä kuinka paljon luet vanhojen tekstiesi kommentteja mutta kirjoitanpa nyt kuitenkin. Minusta sinun kannattaisi kirjoittaa ns keittokirja, jokin ruokaa tarjoustuotteista tmv. Ainakin edellisen postauksesi ruokakuvat olivat hyviä! Luulen että monilla muilla kuin minullakin, ongelmana on monesti se, ettei osaa tehdä ruokaa niistä aineksista mitä kaapissa on. Tuo tapasi miettiä tarjoustuotteista ruoka, on tosi hyvä mutta minulle käy yleensä niin että jokin olennainen ainesosa ruuasta sitten kuitenkin puuttuu. Olisi mielenkiintoista lukea niitä yhdistelmiäsi, uskon että ruokamitä laitatte, on hyvää. Kiitos blogistasi, tästä saa paljon ajattelemisen aihetta ja olen huomannut että olen kanssasi aika samoilla linjoilla monessa asiassa.