Kirjoittelen tätä postausta Espanjan auringon alla, jonne saavuimme pari viikkoa sitten.
Haluan kuitenkin vielä palata hieman ajassa taaksepäin siihen, kun vietimme alkuvuodesta kymmenen viikkoa Albanian Durrësissa, josta myös teimme päiväretkiä lähellä sijaitsevaan Albanian pääkaupunkiin Tiranaan.
Yksi monista syistämme matkustaa Albaniaan oli lähteä selvittämään, millainen hintataso maassa on.
Olen utelias selvittämään, minkä hintaiseksi se oma tavallinen arkeni voisi missäkin päin maailmaa tulla ja Durrës vaikutti muutenkin kiehtovalta kohteelta lähteä viettämään aikaa.
Kerron tässä postauksessa omia kokemuksiani siitä, minkä hintaista oma arkemme oli Albaniassa ja millaisia havaintoja teimme matkallamme.
Löydät postauksen lopusta myös laskelman siitä, kuinka paljon 10 viikon matka Albaniassa kokonaisuudessaan maksoi meille lentoineen, majoituksineen ja kaikkine mahdollisine kuluineen, joita arjessamme syntyi.
Löydät postauksesta ja sen kuvista myös paljon hintaesimerkkejä siitä, mitä asiat maksoivat.
Postausta toukokuussa 2023 kirjoittaessa 100 Albanian lekeä vastaa 0,90 euroa.
Lue myös: Talvipako Albanian Durrësiin
Keskipalkka Albaniassa
Albanian hintatasoa tutkiessa on olennaista olla tietoinen maan keskipalkasta.
Albanialaisten keskipalkoista löytyy melko hajanaista tietoa, mutta käsittääkseni albanialaisen keskipalkka on tyypillisesti 450-700 euron välillä kuukaudessa.
Seuraan useita paikallisia Instagram-tilejä ja silmiini sattui niillä usein työpaikkailmoituksia.
Tyypillisesti kahvilatyöntekijä tai puhelintarvikkeita tarjoavan myymälän myyjä näytti niiden perusteella saavan palkkaa noin 400 euroa kuussa.
Välillä silmiini sattui myös ilmoituksia, joissa etsittiin italiaa puhuvia työntekijöitä ilmeisesti turismiin liittyviin tehtäviin. Näissä töissä palkka oli hieman parempi, eli n. 630 euroa/kk.
Albanialaisten keskipalkka ei siis ole korkea, minkä myötä maassa voi olettaa olevan edullinen hintataso.
Tämän vuoksi myös turistit ovat tervetullutta väkeä, sillä heillä on usein paikallisia huomattavasti paremmat mahdollisuudet tukea Albanian taloutta paikallisten yrittäjien palveluista nauttien.
Lue myös: Kuinka pakata matkalle kevyesti (ja miksi oikeasti pakkaamme aina liikaa)
Ruuan hinta Albaniassa
Ottaen huomioon maan matalan palkkatason yllätyin todella suuresti, kun ensimmäisinä päivinä kiertelimme Durrësin ruokakauppoja – niiden hinnat kun olivat Ruotsin hinnoissa ja enkä voinut olla miettimättä jatkuvasti, kuinka useimmat asiat saisi varsinkin Suomesta halvemmalla.
Vaikka Durrës on maan toiseksi suurin kaupunki, ei siellä ole isoja ruokamarketteja. Suurimmat ruokakaupat vastaavat kooltaan ennemminkin suomalaisia K-Marketteja, mutta toki sillä erotuksella ettei niissä ollut tarjolla useita vaihtoehtoja, joiden joukosta olisi edes voinut poimia edullisen variantin.
Lue myös: Albanian Durrës kolmella tavalla: rantaa, kaupunkia ja luontoa
Kaupungissa on muutama hieman isompi ruokakauppa, mutta ei mitään, mitä voisi kutsua suomalaisella mittapuulla isoksi ruokakaupaksi.
Osa ruokakaupoista kuuluu ketjuliikkeisiin, osa taas on pienempiä yksityisiä minimarketteja.
Ruokakaupoista saa peruselintarvikkeita melko edulliseen hintaan, mutta jos on tottunut valitsemaan edullisimpia vaihtoehtoja kuten me olemme, maksoivat halvimmat käyttämämme peruselintarvikkeet vähintään saman verran kuin Ruotsissa ja monesti jopa enemmänkin.
Tällaisia elintarvikkeita olivat esimerkiksi pasta, tomaattimurska, kahvi, maito, jogurtti, pavut ja kikherneet ja linssit.
Litra maitoa maksoi tyypillisesti vähintään 1,30 euroa, tölkki tomaattimurskaa 1,45 euroa ja 500 gramman pastapussi 0,90 euroa.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Espanjassa kaikkia näitä saa ruokakaupasta huomattavasti halvemmalla, vaikka Espanjalainen tienaa huomattavasti albanialaista enemmän.
Ruokakauppojen välillä oli toki hieman hintaeroja ja löysimme edullisimmat kaupat, mutta ei niidenkään hintataso ollut mikään edullinen siitä huolimatta, että kävimme niitä läpi hylly kerrallaan tavaroita katsellen ja nimenomaan tutkien, mitä niistä voisi saada edullisesti halutessamme selvittää, millaisia edullisia juttuja paikalliset söivät.
Koska ruuan hinta albanialaisissa marketeissa oli niin korkea paikallisen keskipalkan huomioiden, yritimme tietysti selvittää nopeasti, mitä paikalliset ihan oikeasti syövät, sillä niillä ruuan hinnoilla paikallisilla ei voi olla varaa tehdä kaikkia ostoksiaan ruokakaupoissa.
Leivät ja muut leivonnaiset ostetaan erikseen leipäkaupoista ja hyvän leivän saa 0,40-0,90 eurolla. Oli ihanaa kokeilla eri leipomoiden herkullisia tuoreita leipiä!
Maitotuotteet ostetaan meijerikaupasta, jossa maidon ja siitä johdettujen tuotteiden hinnat ovat edelleen Suomea korkeammat, mutta joissa myydään myös paljon erilaisia juuston variaatioita edullisesti.
Näistä löytyy erilaisia tuorejuustoja ja fetajuuston kaltaisia juustoja, joiden kilohinnat vaihtelevat 2.50 eurosta 7 euroon. Näitä käytetään paljon erilaisissa albanialaisissa ruokalajeissa.
Löysimme Durrësin kuutena päivänä viikossa auki olevan vihannestorin, josta tuli nopeasti suosikkipaikkamme tuoretavaran hankintaan.
Paikalliset tuottajat myyvät sen kymmenillä kojuilla hedelmiä ja vihanneksia, pähkinöitä ja lukuisia muita tuotteita.
Elintarvikkeiden hinnat vaihtelevat päivittäin ja yhtenä päivänä kurkkua saattaa saada 0,30 eurolla kilo kun taas seuraavana päivänä kaikki pyytävät siitä 2 euroa kilolta.
Torilta oli kuitenkin todella edullista tehdä löytöjä ja kannoimme kotiin kilokaupalla kasviksia, jotka kaikki irtosivat yleensä alle euron kilohinnalla.
Syöminen tulee siis albanialaisillekin edullisimmaksi, kun ateriat rakennetaan toreilta ostettavia elintarvikkeita etupäässä hyödyntäen.
Vesijohtovettä ei suositella juotavaksi Albaniassa edes keitettynä, eli se kannattaa ostaa kaupasta pullotettuna.
Hampaiden pesuun ja ruuanlaittoon (esim. pastan keittäminen) sitä voi kuitenkin käyttää – joskin sellaisissa aterioissa (kuten keitossa ja puuroissa), joissa vesi jäi ruokaan käytimme pullotettua vettä
Eri liikkeissä myydään eri kokoisia vesipulloja ja esimerkiksi 5 litran pullon saa tyypillisesti n. 0,80 eurolla.
Me löysimme paikallisten suosiman kaupan, josta saimme samalla hinnalla 10 litran pullon.
Ruuan hinta ravintoloissa Albaniassa
Mikä Albaniassa kuitenkin on edullista tai jopa suorastaan halpaa on ulkona syöminen.
Tämän takia sanoisinkin, että Albania on nimenomaan loistava paikka lähteä lomalle, sillä lyhyellä lomalla moni haluaa jättää ruuanlaiton väliin ja syödä mieluummin ulkona.
Albaniassa ulkona syöminen on niin edullista, että jos maahan lähtee viikon tai kahden lomalle, voi moni lomalainen kokea budjettinsa venyvän vaikka päivittäiseen ulkona syömiseen.
Koska Durrës sijaitsee aivan Italian naapurissa ja kaupungista on Italiaan jopa laivayhteys, suosittelevat monet erityisesti maistelemaan Durrësin pizzoja.
Me tartuimme tähän vinkkiin ja kävimme yleensä vähintään kerran viikossa pizzalla jossakin paikallisessa pizzeriassa.
Pizzalla käynti Durrësin keskustassa on todella halpaa ja ison pizzan saa 300–500 lekellä eli 2,70–4,50 eurolla.
Halvimpia pizzoja ovat tyypillisesti 300–350 lekeä eli alle 3 euroa maksavat margarita-pizzat ja kun hintaan lisää noin euron, saa pizzansa runsaammilla täytteillä – ei tosin sillä, etteivätkö paikalliset margarita-pizzatkin olisi olleet herkullisia.
Emme käyneet turisteille suunnatuissa hienommissa ravintoloissa, vaan tykkäsimme kokeilla paikallisten suosimia paikkoja.
Nappasimme usein ohimennessämme kaupungin byrek-kojuista mukaan herkullisen (usein juustotäytteisen) byrekin 40 lekellä eli 0,35 eurolla.
Kreikan läheisyyden vuoksi Albaniassa on myös paljon kreikkalaisia pikaruokaloita ja toisinaan nälän yllättäessä söimme niissä alle 2,50 eurolla/hlö.
Rantahotellien ja sen myötä turistikeskittymien alueella hinnat ovat hieman korkeammat kuin kaupungilla, mutta tämä tarkoittaa, että esimerkiksi perus margarita-pizza maksaa 450 lekeä eli 4 euroa.
Mielenkiintoisena tietona kerrottakoon muuten, että Albania on yksi niistä harvoista maista, joissa ei ole McDonaldsia!
Kahviloiden hintataso Albaniassa
Albaniassa on aktiivinen kahvilakulttuuri ja kahvilat ovat paikkoja, joissa ihmiset viettävät aikaa yhdessä ystävien ja perheen kanssa.
Durrës ja Tirana ovatkin täynnä toinen toistaan ihanampia kahviloita, joissa on halpaa käydä kahvilla ja viettää aikaa vaikka päivittäin.
Koska ajan viettäminen kahvilassa on albanialaisille niin tyypillinen osa arkea, on kahviloiden hintataso sellainen, että ihmisillä on siihen varaa.
Toki Albaniassa on myös Starbucksiin hieman verrattavissa olevia kahvilaketjuja, joiden hinnat ovat hieman korkeampia (mutta silti suomalaisittain edullisia) ja joissa viihtyvät erityisesti turistit sekä ne paikalliset, jotka haluavat näyttää, että heillä on hieman enemmän rahaa käytössään.
”Kalliissa” ketjukahvilassa maksoimme hyvästä latte-kahvista 160 lekeä eli 1,45 euroa ja paikallisten suosimassa kulmakuppilassa se taas maksoi 120 lekeä eli 1,10 euroa.
Albanialaiset juovat kahvin usein pieninä espressoshotteina, jollaisen saa tyypillisesti n. 70 lekellä eli 0,65 eurolla.
Durrësissa on kahviloiden lisäksi myös useita jäätelökioskeja, jotka tarjoavat toinen toistaan herkullisemmilta kuulostavia jäätelölaatuja.
Yhdellä jäätelöpallolla oli hintaa kioskin sijainnista riippuen 40-60 lekeä eli 0,35-0,55 euroa.
(Ruokakaupoista jäätelöä ei olisi edes kannattanut ostaa, sillä halvimmatkin jäätelölaadut olivat niissä hinnoiltaan samaa luokkaa kuin Ben&Jerry’s Suomessa.)
Alkoholin hinta Albaniassa
Olin ajatellut, että koska Albania sijaitsee niin lähellä esimerkiksi Italiaa, olisi myös Albaniassa myynnissä viiniä edullisesti.
Yllätyin kuitenkin kovasti kun totesimme, ettei Albaniassa ollut samalla tavalla edullista ostaa ruokakaupasta vaikkapa juuri sitä viinipulloa kuin esimerkiksi Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa ja Italiassa on.
Ruokakaupoista saattoi löytyä joku viini melko edullisesti, mutta yleisesti viini näytti olevan myynnissä jopa samanlaisilla hinnoilla kuin Ruotsissa.
Ostimmekin matkan aikana viiniä vain kerran, kun kaupassa kohdalle osui todella hyvässä tarjouksessa pullo kosovolaista viiniä (muistaakseni alle kolme euroa pullo) ja olimme uteliaita maistamaan, miltä kosovolainen viini maistuu (se oli oikein hyvää!).
Ravintoloissa ja kuppiloissa olisi varmasti ollut tarjolla viiniä ihan sopuhintaan, mutta sitä ei mainostettu mitenkään erityisesti emmekä vain tulleet koskaan menneeksi Albaniassa ulos lasillisille.
En siis osaa kertoa enempää omakohtaisia kokemuksia alkoholin hinnasta Albaniassa.
Shoppailu Albaniassa
Kun ottaa huomioon albanialaisten varsin matalan palkkatason ei varmasti ole yllättävää, ettei shoppailu ole Albaniassa samanlaista yleistä kansanhuvia kuin monissa korkeamman tulotason maissa.
Durrësissa ei ole kunnon ostoskeskuksia (kaupungissa on yksi, jossa on muutamia myymälöitä) ja muuten kaupungista löytyy jonkin verran erilaisia myymälöitä, mutta mikään shoppailuparatiisi se ei ole.
Jos siis haluaa shoppailla, kannattaa suunnata Tiranaan, jossa ostosmahdollisuuksia on huomattavasti enemmän.
Tiranan katukuvaan kuuluu kaikenlaisia pieniä liikkeitä, minkä lisäksi kaupungista löytyy parikin isompaa ostoskeskusta.
Mikä itseni yllätti eniten oli kosmetiikan hinta Albaniassa – edulliset tuontimerkit olivat nimittäin Albaniassa jopa kalliimpia kuin Suomessa!
Maan tulotason huomioiden on ymmärrettävää, että myynnissä on erityisest edullisia tuotemerkkejä kuten Essenceä, Garnieria ja muita näiden hintaluokkien tuotteita.
Kun hintoja kuitenkin vertaili Suomen hintoihin, saattoi esimerkiksi Essencen halvoista tuotteista joutua maksamaan jopa puolet enemmän kuin Suomessa.
Garnierin Body Superfood -vartalovoide näyttää Suomessa maksavan alle 6 euroa kun taas Albaniassa se maksoi yli 8 euroa.
Albania ei siis ole maa, josta kannattaisi tulla ostamaan edullista kosmetiikkaa.
Matkaliput Albaniaan
Yksi syy siihen, miksi valitsimme matkakohteeksemme juuri Albanian oli, että sinne oli halpaa lentää suoralla lennolla Tukholmasta.
Lensimme WizzAirin koneella pelkillä penkin alle mahtuvilla käsimatkatavaroilla, joten lentolipun hinta yhteen suuntaan oli n. 24 euroa/hlö. 48 eurolla lensi siis edestakaisin.
Lentomme saapui Tiranaan illalla niin myöhään, ettei busseja enää kulkenut, joten otimme lentokentältä taksin n. 30 kilometrin päähän Durrësiin.
Taksimatka lentokentältä Durrësiin maksoi kiinteät 25 euroa ja vaikka Albanialla on oma valuuttansa, on turistit huomioitu hyvin ja taksimatkan saattoi maksaa euroissa.
Paluulentomme oli alkuillasta, joten matkustimme Durrësista Tiranan lentokentälle bussilla.
Bussimatka maksoi muistaakseni 6 euroa/hlö.
Yhteensä matkustaminen Tukholmasta Durrësiin maksoi meille siis 137 euroa (lennot, taksimatka ja bussimatka) eli 68,50 euroa/hlö.
Lue myös: Bussi Durrësista Tiranaan
Majoituksen hinta Albaniassa
Durrësin majoitustarjonta on monipuolinen ja kaupungista löytyy kaikentyyppisiä majoitusvaihtoehtoja hostelleista luksushotelleihin.
Halvimmillaan majoituksen voi saada niissä noin 10-20 eurolla yöltä, mutta yleensä keskimääräinen hintataso hostelleissa ja hotelleissa on kuulemma noin 30-60 euroa yöltä.
Jos etsii hieman ylellisempää majoitusta, hinta voi nousta jopa 100-150 euroon yöltä.
Me olimme kuitenkin budjettimatkalla ja valitsimme Airbnb-majoituksen, sillä sen kautta saa yleensä aina parhaat diilit.
Monet majoittajat antavat yöpyjille tuntuvia alennuksia, jos asunnossa viivytään vähintään kuukausi.
Jaoimme itse 10 viikon matkamme kahden eri asunnon välille ja majoituksille tuli tältä koko ajalta yhteensä hintaa 9297 Ruotsin kruunua, mikä tekee tämän hetken valuuttakurssilla n. 820 euroa.
Ensimmäinen asuntomme oli keskustan reunalla meren rannalla, toinen puolestaan aivan ydinkeskustassa.
Molemmat asunnot olivat isoja, kahden makuuhuoneen parvekkeellisia asuntoja, joissa oli myös keittiöt.
On kuitenkin todettava, että asuntojen hinnat olivat näin edullisia juurikin siksi, että vierailimme Albaniassa sesongin ulkopuolella tammi-maaliskuussa.
Monet asuntoaan Airbnb:n kautta vuokraavat näyttivät nostavan hintaa huhtikuusta alkaen ja kesällä sesongin ollessa kuumimmillan hinnatkin ovat korkeammat.
Airbnb-majoitukset olivat selvästi kalliimpia Tiranassa.
10 viikon matkan kustannukset yhteensä
Olen usein tykännyt arjessani seurata menojani tarkemmin ja kirjata ylös, mitä esimerkiksi ruokakauppaan menee.
Albaniassa ollessamme en kuitenkaan pitänyt tarkkaa kirjaa yksittäisistä menoista, sillä se olisi vienyt aivan liikaa aikaa ja energiaa.
Olisi ollut hullun hommaa kirjoitella muistiin, että osti yhdeltä myyjältä sipuleita 0,32 eurolla, toiselta paprikaa 0,56 eurolla, leipomosta leivän 0,70 eurolla, byrekin 0,35 eurolla, kahvilasta kahvin 0,75 eurolla ja jatkaa tätä loputonta rumbaa kymmenen viikon ajan.
Albania on vahva käteisyhteiskunta, joten nostimme paikanpäällä automaatista käteistä (tämä on muuten helpoin ja suositeltavin tapa saada Albanian lekejä) ja seurasin vain, missä tahdissa sitä kului.
(Käteistä kannattaa muuten nostaa Credins-pankin automaatista, sillä se ei veloita asiakkaalta lisäkustannuksia. Meillä tosin oma Ruotsin pankki veloitti 20 kruunun eli vajaan kahden euron palvelumaksun jokaisesta Albaniassa tehdystä käteisnostosta.)
Tavallisesti minusta on mukavaa olla meillä se, jolla on päävastuu rahoista, mutta Albaniassa se ei kiinnostanut minua.
Käytännössä tämä tarkoitti, että ellen sitten mennyt itse jonnekin, olivat kaikki rahamme puolisollani enkä edes itse liiemmin koskenut niihin. Tämä oli hauskaa vaihtelua omaan arkeeni.
Tämän vuoksi en kuitenkaan osaa valitettavasti eritellä, kuinka paljon kuluttamastamme rahasta meni nimenomaan ruokakauppaan, kuinka paljon kahvitteluun ja minkä verran ulkona syömiset maksoivat.
Sen verran pystyn sanomaan, että kävimme kahvilla joitakin kertoja viikossa, söimme ulkona yhdestä kahteen kertaan viikossa ja ostimme muuten suuren osan ruuasta torilta tuoreena, minkä lisäksi täydensimme ostoksia ruokakaupassa.
Lisäksi hankimme arjen perusjuttuja kuten shampoota, hoitoainetta, hammastahnaa, deodoranttia, kosteusvoidetta, vartalovoidetta ja ihonpuhdistustuotetta.
Puoliso kävi Albaniassa myös kahdesti parturissa (yksi käynti maksoi nelisen euroa).
Elimme omalla mittapuullamme normaalia arkea, mutta vähän tavallista leveämmin juurikin ulkona syömisen ja kahvittelujen vuoksi – Tukholmassa en tavallisesti valitsisi laittaa niihin rahaa Ruotsin hinnoilla.
Kaikkeen tähän arjen elämiseen ja olemiseen kului 10 viikon matkan aikana rahaa melko tarkalleen 600 euroa, eli 300 euroa/hlö.
Rahaa kului siis noin 30 euroa viikossa henkeä kohti, mikä sisälsi tosiaan niin kotona kuin kaupungilla syödyt ruuat ja kaiken, mitä ostimme sekä jopa bussiliput Durrësin ja Tiranan välisillä reissuilla.
Kokonaisuudessaan 10 viikon matkan kustannukset olivat tällaiset:
- Majoitus 820 euroa
- Matkustuskustannukset 137 euroa
- Reissussa käytetty raha 600 euroa
Yhteensä 1557 euroa eli n. 780 euroa/hlö.
Yksi asia, joka minua jäi matkalla mietityttämään paljon oli se, kuinka paikallisilla on varaa ajaa autolla.
Bussiyhteydet eivät ole Albaniassa huippuluokkaa ja moni ajaakin omalla autolla.
Autokanta näytti kuitenkin varsin uudelta, eli ilmeisesti hyvä auto on varsinkin monille miehille tärkeä hankinta.
En kirjannut ylös polttoaineen hintaa, mutta muistan meidän pohtineen paikallisen huoltoaseman kylttiä katsoessa, kuinka paikallisilla on varaa siihen – mitään halpaa se kun ei ollut.
—
Kaiken kaikkiaan Albaniassa oli siis edullista elää mukavaa elämää, joka omalla kohdallemme tuntui usein suorastaan luksukselta, kun asuimme niin isoissa asunnoissa, söimme hyvää ja terveellistä ruokaa sekä saatoimme käydä usein ulkona syömässä ja kahvittelemassa.
On kuitenkin hyvä huomioida, että postauksen hinnat ovat esimerkkihintoja omien havaintojemme pohjalta nimenomaan Durrësista, joka on suosittu lomakaupunki sekä Tiranasta, joka on maan pääkaupunki.
Merenrantakaupunki Durrësissa asuu paljon myös keski- ja pienituloisia paikallisia ympäri vuoden, mutta se on samalla myös kaupunki, josta moni hyvätuloinen voi ostaa kakkoskodin voidakseen viettää siellä aikaa erityisesti kesäisin.
Kaupungissa on siis monia upeita uusia taloja, siellä näkee ihmisillä hienoja autoja ja ylipäätään voi aistia, että Tiranan hyvätuloiset tulevat sinne mielellään.
Tämä näkyy varmasti kaupungin hintatasossa jossain määrin ja uskon, että jos Albaniassa lomailee vähemmän tunnetuissa kaupungeissa, on hintataso edullisempi.
Jos siis etsit hyvää edullista lomakohdetta, kannattaa Albaniaa ehdottomasti harkita!
Lue myös: Täydellinen matkaopas Torreviejaan
